|
inkerin-
|
"Inkerin Liitto" |
|
||
|---|---|---|---|---|
|
|
Inkerin |
|||
Nouse, Inkeri!
Dm.Guitor¿ 2005
Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56
Arkisto:
Suomalainen Tyrö. 24.10.04,
Juhannus-2004,
Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".
LASKIAINEN - 2004,
Otavan koulutus 2004,
Uutisia Inkeristä:
12/05,
11/05,
10/05,
09/05,
08/05,
07/05,
06/05,
05/05,
04/05,
03/05,
02/05,
01/05,
12/04,
11/04,
10/04,
09/04,
08/04,
07/04,
06/04,
05/04,
04/04,
03/04,
02/04,
01/04,
12/03,
11/03,
10/03,
09/03,
08/03,
06/03
Ääni-arkisto:
Sampo Korut
Sampo Korut
Linkit:
•http://www.inkeri.fi/
•Suomen Inkerin
kulttuuriseura
•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
•inkerikeskus.fi
•Ruotsin Inkeri-liitto
•Virossa
•Pietarin Inkerin Liitton lehti
•Inkerin kirkko
"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu
•Venjoen inkerin Liiton osasto
•Tverinkarjalaisten ystavat ry
• Èíñòèòóò Ôèíëÿíäèè â Ñ.-Ïåòåðáóðãå.
Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
•
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry
•Villa Inkeri ry;
VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
• Suomen Yleisradio
Kirjoituspaja murteen merkeissä
Petroskoissa 17.-19. elokuuta
Design: Dm.Guitor©2006
UUTISIA INKERISTÄ 01/06
Uusi opiskelijaryhmä lähdössä Suomeen
Härmänmaan ammatti-instituutin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti joulukuussa Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen kautta taas rekrytoitiin opiskelijoita Suomeen. Tällä kertaa haku oli pääosin metallialaan, vaikka muutama nuori on päässytkin opiskelemaan matkailu- ja ravitsemisaloihin. Yhteensä opiskelijaksi hyväksyttiin 30 henkilöä Pietarista, Hatsinasta, Jaamasta, Petroskoista, Kontulahdelta, Moskovasta ja yksi kaveri Siperian Bratskista.
On sovittu, että opiskelijoiden perehdyttävä opiskelu alkaa 4. tammikuuta Pietarissa. Koulutus, joka sisältää 60 tuntia suomen opiskelua ja 4 tuntia Suomen tietoutta, toteutetaan Inkerin Liiton voimin. Tammikuun aikaan käydään myös aikamoinen oleskeluluvan saantiin liittyvä paperisota.
)
Uusien
oppilaiden edeltäjät Lapualla ovat jo siirtäneet varsinaiseen
ammattikoulutukseen ja pärjäävät opettajien parissa suomen kielellä.
Ammatti-instituutin johto on tyytyväinen opetushankkeen ensimmäisiin
tuloksiin.
Rakennusalan inkeriläisopiskelijat Härmänmaan ammatti-instituutissa Lapualla.
|
In memoriam Surullinen viesti iski Inkerin Liiton jäseniä 4. tammikuuta, kun saimme Seuluskoista viestin, että Helmi Pärssisen maan taival on päättynyt. Olemme menettäneet hyvän ystävän ja pätevän suomen opettajan. Helvi Pärssinen (o.s. Kukkonen) syntyi 21.12.1946 Siperiassa. Perhe oli kotoisin Kelton Seltsoista, mutta sen tie koti-Inkeriin oli pitkä ja monimutkainen. Helvi puhui suomea äidinkielenä ja opiskelu Petroskoin yliopistossa suomen kielen laitoksella sujui hyvin. Yliopistosta valmistuttuaan hän pääsi työhön Svetogorskin (Enson) paperitehtaan työmaalle. Sen jälkeen 70-80-luvulla Helvi työskenteli kauan Leningradissa suomenkielisenä oppaana Intourbyrossa. Sitten oli eri yhteisyrityksiä, joissa Helvi Pärssinen toimi tulkkina. Teknillisenä tulkkina hän oli aikanaan kaupungin parhaimpia ammattilaisia. Suomalaisuus on ollut Helville aina tärkeää. Hänen kotonaan oli kakki suomalaisittain. Huolehtien kielen säilymisestä 90-luvun alussa hän opetti suomea eräässä Seuluskoin peruskoulussa. Jonkin aikaa Helvi oli työssä myös Inkerin Liitolla hoitaen paluumuuttoasioita, niistä ajoista moni muistaa hänen ystävällisen ja avuliaan tapansa kohdella asiakkaita. Viime vuosina Helvi opetti suomea paluumuut-tovalmennuskursseilla. Inkerin Liiton kunniakirjalla hänet palkittiin vuonna 2004. Muistan kuten ihastuin Helviin tavatessani häntä ensimmäistä kertaa Kelton juhannusjuhlilla 1989. Vastaani käveli nuorehko ystävällisyyttä säteilevä vaaleantukkainen punaposkinainen Kelton värikäs kansallispuku päällä. Tällaisena hän kelpasi vaikka koko juhlimisien symboliksi. Tällaiseksi hän jää minun ja monien muiden muistiin. |
|---|
Joulujuhlat Eremitaasin tiloissa
Ortodoksien joulu Venäjällä on 7. tammikuuta, sen takia juhlimiset täällä jatkuvat loppiaisenkin jälkeen. 9. tammikuuta Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro osallistui lasten joulujuhliin Eremitaasin kokoelmien uusissa varastotiloissa Pietarin Vanhassa-kylässä esittäen entisen Inkerin suomalaista kulttuuria. Kuoron johtaja Olga Konkova kertoi kansan tavoista, kuoro lauloi ja tanssitti noin 150 hengen yleisöä, jossa oli niin lapsia kuin heidän vanhempiansa. Vanhemmat - Eremitaasin työntekijät ja hyvin koulutetut ihmiset -kiittivät kuorolaisia kovasti siitä, että saivat tietää kuoron ohjelmasta paljon uutta.
Vaikuttava oli esiintymispaikka. Kaikki tapahtui isossa hallissa tsaarien ja aateliston kullalta kimaltelevien hevoskärryjen taustalla.
Viime vuoden kesäkuussa perustettu Inkerin Liiton sponsorien klubi sai tammikuussa nimen. Tästä lähtien se toimii Orava-klubin nimellä. Koko ajan työssä oleva säästäväinen pieni eläin symbolisoi klubin jäsenten mielestä hyvin heidän elämäntyyliänsä. Nykyään klubiin kuuluu 6 jäsentä, jäseneksi pääsee maksamalla vähintään 100 euron jäsenmaksun vuodessa. Jäsenyys on avoinna kaikille.
Viime vuonna klubin keräämät varat korvasivat noin 80% juhannusjuhlien kuluista, mikä oli hyvin merkittävä panos yhdistyksen vuosibudjettiin.
Olemme järjestäneet monenlaisia kuolutuohjelmia inkerinsuomalaisille, mutta tällaista ei ole vielä ollut. 11.-13.1. Keltossa sijaitsevalla kirkon teologisella instituutilla pidettiin kokkien täydennyskoulutus. Monissa paikoissa Inkerinmaalla ruokitetaan suomalaisia turisteja, miten voisimme palvella heitä parhaiten, mitä täytyy ottaa huomioon valmistaen ruokaa suomalaisryhmälle? Tämä kysymys oli koko jutun lähtökohtana. Idea toteuttui jatkuvan matkailuosahankkeen (projekipäällikkö Merja Wahlroos) puitteissa.
Inkerin seurakunnista ja palvelutaloista (Kikkeristä, Taaitsasta, Pyhän Marista ja Keltosta) koulutukseen saatiin 12 ammattikokkiosallistujaa. Alussa suomalaisen ja venäläisen ruokakultuurin välisistä eroista kertoi IL:n varapuheenjohtaja Wladimir Kokko, sen jälkeen pääkouluttajaksi astui suomalainen keittiömestari Bruno Stalder. Hänen johdollaan yhdessä valmistettiin Karjalan paisti, merimiespihvi ja tilliliha. Yllätykseksi inkeriläiset saivat myös tietää, että Suomessa suolakurkkuja syödään smetanan ja hunajan kerä.
)
Kaikki
inkeriläiset naiskokit pitivät Brunosta ja toivoivat koulutukselle
jatkoa. Yhdessä mm. pohdittiin mikä voisi olla inkerinsuomalaisten
keittiön brändinä, joka tarjottaisiin joka paikassa. Kysymys jää auki
ainakin seuraavaan koulutusjaksoon asti.
Ruokaa suomalaisittain valmistettiin yhdessä. Oikealla keittiömestari Bruno Stalder.
Inkerin Liiton järjestämät lasten pikkujoulujuhlat pääsivät joulukuussa Leningradin alueen televisiokanavan ruutuun. Jälleen kerran inkeriläiskulttuuria nähtiin Venäjän TV-1:n aamuohjelmassa 17. tammikuuta. Lyhyessä ohjelmassa vertailtiin vanhoja suomalaisia ja venäläisiä jouluaikaan liittyviä uskomuksia. Inkeriläisiä kansantapoja esittivät kauniisti puetut Korpi yhtyeen laulajat. Kappale taitavasti kuvattiin Eero Pellisen talossa ja sen pihalla hiljaisena talvi-iltana.
On ilahduttavaa, että inkeriläisaihe, ainakin sen kulttuuripuoli, ei pelota enää viranomaisia ja toimittajia. Päinvastoin yhä useammin inkerinsuomalaisten kulttuuri täällä kiinnostaa tavallisia ihmisiä. Miksi vain tämä kiinnostus on syntynyt niin myöhään? Ehkä jopa liian myöhään...
Mansikat jäisivät pelloille, metsämarjat poimimatta ja turkistaraus loppuisi jollei Suomi saisi näihin hommiin ulkomailaista työvoimaa. Vain mansikkapelloilla joka kesää työtä Suomessa tekee noin 20 tuhatta ulkomaalaista. Kausityö naapurimaassa on myös monille inkerinsuomalasille tärkeä rahatulo.
Suomen työministeriön (TM:n) aloitteesta 19. tammikuuta Helsingissä pidettiin päivän pituinen kausityövoimaseminaari. Siinä oli edustettu eri tahot: työhallinto, työnantajajärjestöt, Suomen Pietarin pääkonsulaatti. Kutsun osallistumaan tilaisuuteen on saanut myös Inkerin Liiton työllistämiskeskus. Sen johtaja Natalja Troshina esitelmästä kävi mm. ilmi, että yli 400 työntekijän Suomeen lähettävä IL:n työkkäri, jossa on vain 2,5 virkaa, on koko Luoteis-Venäjän suurin yksikkö, joka toimittaa kausityövoimaa Venäjältä Suomeen maatilalle saakka. Seminaarissa puhuttiin siitä, että eri paikkakunnissa kausityövoiman ongelma ratkenee eri tavoin eikä Suomessa ole mitään valtakunnalista ratkaisua siihen. Puheenjohtajana toiminut TM:n ylitarkastaja Tarja Rantala toivoi keskustelun jatkuvan saadaksemme kausityövoiman lailisen, selkeän ja tehokkaan ulkomaisen työvoiman toimitusmekanismin, josta kaikki tahot ovat kiinnostuneet.
• Kaksi uutta suomen alkeisryhmää saatiin aikaan IL:n Pietarin osastolla (pj Eero Pellinen) 9. tammikuuta alkaneelle lukukaudelle, kummassakin ryhmässä on 20 kurssilaista. Resursseja oli jopa kolmen ryhmän perustamiseen koska alkeiskurssin ohjelman jouluksi suoritti kolme ryhmää.
• Pietarin inkerinsuomalaisten kouro esiintyi 13. tammikuuta raunioitun Ropsun palatsin edessä. Viranomaisilla on aikomus perustaa siihen seutumuseo, johon olisi myös inkeriläisosasto.
• 18. tammikuuta IL:n neuvosto päätti, että Juhannusjuhlat 2006 Inkerinmaalla pidetään 24. kesäkuuta Toksovassa.
• 22. tammikuuta Kelton kirkossa lähinnä seurakunnan «perhepiirissä» juhlittiin piispa Kuukaupin viraksi vihkimisen 10. vuosijuhlaa.
Wladimir Kokko
02.02.2006, Pietari