inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIN

Uutisia Inkeristä 01/07:

Inkerinsuomalaiset maailman
näytämöllä. Osa 2.

Kolmas ryhmä opiskeluun Suomeen

Lukuvuosi alkaa myös tammikuussa

Sponsoriklubin jäsenmäärä tuplaantui

Museohanke palkittiin

Yhden rivin uutisia

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkerinsuomalaiset
maailman näytämöllä
Osa 2.

Suomessa on kasvanut sukupolvi kansalaisia, jotka eivät kuulleet koulussa mitään inkerinsuomalaisista. Neuvostoliitosta inkerinsuomalaisia ei sallittu Suomeen edes turisteiksi. Inkerinsuomalaisten historialliset suhteet emokulttuuriin olivat rikki.

Kunnia siitä, että inkeriläisasiat palasivat maailman näytämölle, kuuluu presidentti Mauno Koivistolle, joka huhtikuussa 1990 ilmoitti, että suomalaisia Neuvostoliiton alueelta voi pitää paluumuuttajina Suomessa. Muutto Suomeen on alkanut ja on toistaiseksi vienyt uuteen kotimaahan parisenkymmentä tuhatta inkerinsuomalaista. Venäjää tämä muutto ei huolistanut lainkaan, verrattuna juutalaisten tai saksalaisten maastamuuttoon suomalaisten lähtö näytti olemattomalta eikä yksityisihmistä osattu pitää täällä arvossa. Inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen on koko ajan ollut hidas, Suomi kiristi muuttoehdot usein ottein. Joskus lehdistö syytti idästä muuttaneita «heimolaisia» rikolliisuuden tuomisesta. Ja Suomen uusimman maahanmuuttopolitiikan mukaan inkeriläispaluumuutto on kanavoitava työmarkkinoiden tarpeisiin eli esi-isien kotimaatamme kiinnostavat jatkossa vain työikäiset.

Venäjällä ja Virossa syntyneet inkerinsuomalaisten kansalaisjärjestöt rohkeasti nostivat vähemmistökansan ongelmat kansainväliselle tasolle myös omin voimin. Muistan, että inkeriläisliittojen ensimmäinen yhteistyökokous toukokuussa 1989 Tallinnassa päättyi mm. Suomen presidentille vetoomuksen allekirjoittamiseen. Ruotsin Inkeri-liitto vetosi oman maansa hallitukseen ja sai kaksi SIDA-projektia järjestetyksi tukien Venäjällä asuvia inkerinsuomalaisia. Inkeriläisjärjestöt perustivat jonkilaisen yhteistyörenkaan Itämeren alueella.

Inkerinsuomalaiset liittyivät 1990-luvun alussa suomalais-ugrilaisten kansojen liikkeeseen. He saivat mahdollisuuden puhua myös Unkarin hallituksen edustajien edessä, tehdä inkeriläisasiat tutuksi ympäri maailmaa julkaisemalla tieteellisiä kirjoituksia. Ainutlaatuiseksi kansainväliseksi foorumiksi on muodostunut v. 1997 perustettu ulkosuomalaisparlamentti. Sen avulla inkeriläisten problematiikkaan tutustuivat jopa Australian asukkaat. Usp:n aloitteesta eduskunta hyväksyi kaksoiskansalaisuuslain, josta moni inkerinsuomalainenkin hyötyi. Suomessa asuvat inkeriläispaluumuuttajat nykyään tavallaan jättävät itselleen Venäjän (tai Viron) passin Suomeen kansalaisuuteen astuessaan. Internetin välityksellä voimme kertoa itsestämme kaikkea kaikille, siksi pidän inkeriläisliittojen mieluummin monikielisten nettisivustojen kunnossapitoa todella tärkeänä.

Viime viidessätoista vuodessa Eurooppa on muuttunut paljon. Inkerin laitumille perustettiin autotehtaat ja ydinvoimala, Venäjällä on kansalaisjärjestöillä vapaus toimia, Euroopan rajat aukenevat. Joka ongelmasta tulee pikkuhiljaa kansainvälinen, sitä sanotaan globalisaatioksi. Paljon kokeneet inkerinsuomalaiset, jotka tavallaan tuntevat ainakin pari kulttuuria ja puhuvat kahta kieltä, voivat uudessa tilanteessa toimia tärkeänä yhteistyölinkkinä ainakin Suomi-Venäjän ja Suomi-Viron monipuolisissa suhteissa. Muuttuvassa maailmassa vähenevän kansallisvähemmistön rooli voi näin jopa kasvaa emmekä silloin poistu maailmaan maisemista.

Kolmas ryhmä opiskeluun Suomeen

Puolitoista vuotta voimassa ollut yhteistyösopimus Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen ja kahden Etelä-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen välillä tuottaa hyviä tuloksia. 3. tammikuuta kolmas ryhmä nuoria lähti opiskeluun Suomeen.

Yhdeksäntoista hengen ryhmässä on pääosin inkerinsuomalaisia, mutta myös muita suomea opiskelevia Inkeristä, Moskovasta, Novgorodista, Vologdasta, Saratovista ja Volgogradista. Volgogradilaisen Maksim Huttusen ei ollut helppoa löytää Inkerin Liittoon ja sen kautta Suomeen, mutta kiinnostus suomalaisuutta kohtaan vei hänet Volgajoen rannoilta esi-isien konnuille. Yleensä työllistämiskeskus saa nykyään ehdokkaita tähän opiskeluun paljon helpommin, koska Suomessa opiskelevilta tulee jatkuvasti vain myönteisiä palautteita.

Nuoret on valittu opiskelemaan Härmänmaan ammatti-instituuttiin mettalli-, rakennus-, ravitsemis- ja matkailulinjoilla. Ensimmäisellä koulutusjaksolla he perehtyvät vain suomeen ja suomalaisiin elintapoihin ja vasta sen jälkeen siirtyvät normaaliin opiskeluun sekaryhmissä suomalaisten rinnalla. Koko EU:ssa arvostettuun ammattitutkintoon inkeriläisopiskelijoilla on noin kolmen vuoden koulunkäyntimatka.

Lukuvuosi alkaa myös tammikuussa

Normaalisti suomen opiskelukausi Inkerin Liitolla alkaa syyskuun puolissavälissä ja päättyy toukokuun alussa. Mutta aina löytyy liiton jäseniä, jotka mieluummin käyvät kurssia saman kalenterivuoden sisällä. Heitä varten suomen opetus järjestetään myös tammi-joulukuusyklissä. Näin 9.1. Liiton Pietarin osastolla muodostettiin 2 uutta alkeis-kieliryhmää, toisessa kieltä opettaa Valentina Makarova, toisessa Jelena Sokolova.

Yhteensä Inkerin Liiton yhteydessä nykyään toimii 14 vapaaehtoista aikuisten kieliryhmää, niistä 10 Pietarissa. Paluumuuttovalmennus organisoidaan erikseen.

Sponsoriklubin jäsenmäärä tuplaantui

Puolitoista vuotta sitten perustettu Inkerin Liiton sponsoriklubi, jonka virallinen nimi on Orava-klubi, kehittyy ja saavuttaa myönteisiä tuloksia. Viime vuonna klubin jäsenmäärä tuplaantui, «oravalaisia» nykyään on 10 henkilöä. Jäseneksi pääsee kuka tahansa hyväksymällä klubin periaatteet ja maksamalla vähintään 100 euroa vuoden jäsenmaksua.

Viime vuonna Orava-klubi keräsi 820 euroa ja 9000 ruplaa Inkerin Liiton toiminan tueksi. Näillä varoilla IL maksoi kokonan kahdet juhlimiset (juhannus ja Inkerin päivä). Isommat panokset klubin kolehtiin tekivät Paavo Parkkinen (5000 ruplaa) ja Irina Ostonen (120 euroa).

Museohanke palkittiin

Perjantaina 26. tammikuuta Pietarin Inkerin Liitto sai Pietarin kaupungin hallituksen kunniakirjan museohankkeen (projektipäällikkö Olga Konkova) kiitettävästä toteuttamisesta. Kaupungin hallitus palkitsi tällä tavoin yhdistystämme ensimmäisen kerran.

Tilaston mukaan Pietarin kaupungissa on rekisteröity noin 12 000 kansalais-järjestöä. Yhteyksiä niihin ylläpitää mm. kaupungin hallituksen nuorisopolitiikka- ja kansalaisjärjestökomitea. Yhdistykset voivat kilpailupohjalla saada tältä virastolta osarahoitusta omiin pienhankkeisiinsa. Viime vuonna jaossa oli 4,2 miljoonaa ruplaa (noin 123 000 euroa). Kilpailun voittajia oli yhteensä 32, se tarkoittaa, että Pietarin Inkerin Liitto kuuluu kaupungin kansalaisjärjestöjien pieneen kärkiryhmään.

Yhden rivin uutisia

• Kansliapäällikkö Markku Wallinin johtama korkeatasoinen työministeriön valtuuskunta vieraili 17.-19.1. Pietarissa. Pääkonsulaatissa pidetyssä seminaarissa käseteltiin mm. kausityövoiman saatavuus Venäjältä.

• Leningradin saarron poistamispäivää (27.1.) pidetään Pietarissa tärkeänä paikallisena juhlana- 24. tammikuuta sitä juhlivat saarrosta selviytyneet inkeriläisvanhukset Liteinin vanhusten palvelupisteellä.