inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Uutisia Inkeristä 01/09:

• Liisa Tomberg: 100 vuotta

• Perusteellinen tv-dokumentti Inkeristä ja inkerinsuomalaisista

• Taaitsan talolle kuuluu hyvää

• Näyttely Suomen valtion syntymisestä

• Yhden rivin uutinen

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Liisa Tomberg: 100 vuotta

Amatööriteatteri kuuluu suomalaisten pääharras-tuksiin, innostutaanko siihen kovemmin jossain muualla kuin Suomessa? Samoin oli vanhassa Inkerissä, teatteriesitykset olivat usein kesäjuhlien ohjelmassa. Ongelmana oli kuitenkin se, että ammattiteatteria Inkerinmaalla ei ollut. Vain Matti Kurikan parhaat näytelmät saavuttivat ammattititeattereiden lavoja Suomessa.

Oikea suomenkielinen teatteri perustettiin Pietariin vasta vuonna 1930. Se oli Leningradin suomalainen teatteri, joka toimi suomalaisessa sivistystalossa Shpalernajalla 18.

Vuonna 1932 nuorena komsomolin lähettinä tähän teatteriin tuli töihin Liisa Tomberg. Inkerinsuomalainen Liisa Tomberg syntyi talonpojan perheeseen 28. tammikuuta 1909 Inkereen Voiskorovassa.

Näytteilijäkoulua Liisa kävi juuri tässä teatterissa, siinä Tombergin lahjakkuus kävi selvästi ilmi. Liisan tapa näyteillä oli realistista ja tarmokasta. Teatteri oli aina tervetullut Inkerinmaan suomalaiskylissä ja yleisö sai tutustua nuoreen ja kauniiseen näytteilijättäreen.

Vuonna 1937 Leningradin suomalainen teatteri ensimmäisten joukossa joutui vainojen urhiksi. NKVD «paljasti» siinä «Suomen vakoilijoiden pesän». 18 näytteilijästä pidätettiin 13, lähes kaikki jälkimmäiset saivat kuolemantuomion. Liisa Tomberg onnistui selviytymään, ilmeisesti hänen nuori ikänsä ja se, ettei hän ollut koskaan käynyt Suomessa pelastivat hänet «vakoilusyytöksistä». Teatteri lopettettiin samoin kuin kaikki muut suomenkielellä toimineet laitokset Leningradissa. Liisa jäi kahdeksi vuodeksi ilman lempityötä mutta selvi tästäkin pulmasta.

Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka teki uuden mutkan vuonna 1940 kun suomen kieltä taas julistettiin tarpeelliseksi. Tällä kertaa Petroskoissa, jossa tuona vuonna toimintansa alkoi uudestaan suomalainen teatteri. Liisa Tomberg pääsi näyttelijäksi sinne ja pian hänestä tuli oikea primadonna. Tomberg esiintyi Petroskoin suomalaisen teatterin näyttämöllä 44 vuotta. Joskus teatterin senaikaiset näytelmät olivat alkeellista neuvostopropagandaa, mutta ollessaan päärooleissa klassisissa tuotannoissa kuten Gorkin «Vassa Zheleznovassa», Wuolijoen «Niskavuoren naisissa» ja Tshehovin «Kirsikkapuutarhassa» Liisa Tombergin näytteilijätaito huipentui. Vuonna 1950 hän sai valtakunnan arvokkaimman ns. Stalinin palkinnon ja vuonna 1959 Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvon. Suomalainen teatteri Petroskoista vieraili usein 60-luvulla Inkerinmaalla. Kelton kulttuuritalolla näin minäkin sen pari esitystä, mutta hyvin pienenä en osannut silloin tietenkään arvostaa Tombergin taitoa.

Liisa Tomberg on elänyt pitkän teatterielämän esiintyen suomen kielellä Pietarissa ja Petroskoissa. Kaikista draamateatterin inkerinsuomalaisista vaikuttajista hän on epäilemättä kuuloisin ja lahjakkain. L.Tomberg kuoli Petroskoissa vuonna 1988.

Perusteellinen tv-dokumentti Inkeristä ja inkerinsuomalaisista

Suomen television ruostinkielisellä FST5-kanavalla 15. tammikuuta näytettiin uuden inkerinsuomalaisten kohtaloa käsittelevän televisiodokumentin ensimmäinen osa. Dokumenttifilmi nimeltä Ingermanland/Inkerinmaa on poikkeuksellisen perusteellinen, siinä on viisi osaa ja esimerkiksi ensimmäisessä osassa kerrottiin jopa keskiajoista. Filmi perustuu lukuisiin haastatteluihin, videoarkistoaineistoon sekä Inkerissä, Ruotsissa ja Virossa toimittajien kuvaamaan materiaaliin. Tärkeää, että dokumentilla on vakava tieteellinen pohja, historian taustasta ja tapahtumien yksityiskohdista siinä kertovat professori Pekka Nevalainen ja muut parhaat tutkijat.

Dokumenttisarjan toimittaja on Greger Grönqvist. Inkerin Liitto on auttanut hänen tv-ryhmää kuvaamistöissä Inkerinmaalla. Dokumentin viides osa esitetään 12.2.

Taaitsan talolle kuuluu hyvää

Joulukuussa 2008 on kulunut 15 vuotta siitä, kun Inkeri-projektin varoilla rakennettu Taaitsan vanhusten palvelutalo otettiin käyttöön. Hatsinan Inkeri-seuran omistuksessa olleen sosiaalilaitoksen toiminta oli Paavo Suomalaisen johdolla vakinaista, vanhukset koko Hatsinan piiristä jonottivat taloon.

20.4.2006 alkaen palvelutalolla on uusi omistaja Inkerin kirkko ja uusi johtaja Mirja Vypiralenko (kuvassa). Nyt talon täysihoidossa on 30 vanhusta, avopalvelua kodeihin ei johtajan mukaan järjestetä. Mirja kertoo asiakkaiden keski-iän kasvaneen (se on 84 vuotta!) sekä terveydentilan heikkeneen viime vuosina. Kolmestakymmenestä talon asukkaasta nyt on vain viisi suomalaista. Olisin valmis hyväksymään kaikki suomalaisvanhukset tänne heti, mutta mistä niitä saa? – pahoittelee johtaja. Laitoksen asiakkaaksi normaalisti pääsee joko Inkerin seurakuntien tai Hatsinan sosiaalitoimin kautta.

Paikalliset sosiaaliviranomaiset ostavat talon palveluita heidän lähettämille vanhuksille, maksut niistä muodostavat 20% palvelutalon budjettia. Palvelut myydään myös ulos, niin sanotut yksityisasiakkaat maksavat hoidon täysikustannukset (14 000 ruplaa eli 330 euroa kuussa).

Taloudellista tukea laitos saa niin Inkerin kirkolta kuin suomalaisilta yhteistyökumppaneilta. Näiden joukossa johtaja Vypiralenko mainitsi Suomen Pietarin pääkonsulaattia, Laurea-nimistä ammattioppilaitosta, joka lähettää Taaitsaan hoiva-alan opiskelijoitansa harjoitteluun, ja Lahden Launeen seurakuntaa. Mutta noin 40% vuosibudjettia muodostuu norjalaisen tukiprojektin varoista. Hjelp till Russland (Apua Venäjälle) –nimisellä hyväntekeiväisyysjärjestöllä on laaja toiminta Luoteis-Venäjällä, Taaitsan vanhusten palvelutalo on sen yksi tärkeimmistä tukikohteista. Projektipäällikkö Steinar Harila käy Taaitsassa säännöllisesti usein muusikkojen tai laulajien kanssa.

Taaitsan palvelutalolla on hyvät suhteet Keltossa ja Kikkerissä toimiviin palvelutaloihin. Laitosten yhteistyötä koordinoi Lilja Stepanovan johtama Inkerin kirkon diakoniakomitea. Yhdessä muun muuassa pidetään täydennyskoulutus.

Talon kehityssuunnitelmat eivät ole hyvin intohimosia. Esimerkiksi maatontilla oleva vanha puutalo halutaan kunnostaa laitoksen tarpeisiin. Viime vuonna saimme tontin aidatuksi. Tänä vuonna on pakko paneutua vesi- ja lämpöputkiston remonttiin, kertoo arkihuolistaan Mirja Vypiralenko.

Näyttely Suomen valtion syntymisestä

Suomen sodasta ja Suomen liittymisestä Venäjän keisarikuntaan kertovan näyttelyn nimi on Suomen muovautuminen (Stanovlenie Finljandii). Valitun sanan käyttö tarkoittaa tietenkin Suomen valtion syntymistä. Professori Matti Klingen mukaan Suomen liittyminen Venäjään autonomisena suurruhtinaskuntana oli maan ensimmäisenä askelena kohti sen itsenäisyyttä.

Isohko näyttely on auki Pietarissa Derzhavinin kulttuurikeskuksessa 15.12.2008 ja 1.3.2009 välisenä aikana. Neljässä salissa on runsaasti tauluja, sotilaiden univormuja, vanhoja kirjoja, karttoja sekä diplomattisten asiakirjojen kopioita, aseita yms. Kaikki näyttelyesineet on saatu Pietarin ja Moskovan museoista. Näyttely valaisee venäläisille lähinnä tuntematonta historian vaihetta.

Merkkivuosi 2009 on tarkoitus juhlia niin Suomessa kuin Venäjällä. Pietarissa on suunniteltu monipuolinen tapahtumaohjelma, joihinkin niistä Inkerin Liitto tulee osallistumaan.

Yhden rivin uutinen

•27. tammikuuta, kun Pietarissa vietettiin Leningradin piirityksen poistamisen vuosijuhlaa, Inkerin kirkon delegaatio osallistui seppeleiden laskuun Piskarevin hautausmaalla. Suruseremoniassa mukana oli Venäjän presidentti D.Medvedev.

Wladimir Kokko, 31.1.2009, Pietari

INKERIN LIITON 20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ