inkerin-
suomalaisten etujärjestö

общество
ингерманландских
финнов

Tutustu Inkeriin

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Kartta
Historia
Symbolit

Uutisia Inkeristä 01/11:

• Ulkomaalaislaki muuttuu

• Joulupajat loppiaiseen asti

• Kirkon juhlavuoden avaus

• Inkeriläisedustajia otettiin
vastaan pääkonsulaatissa

• Kantakansoille kulutuspiste

• Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Ulkomaalaislaki muuttuu

Suomen hallituksen muutosehdotukset ulkomaalaislakiin, jotka koskevat inkerinsuomalaisten paluumuuttoa on hyväksytty eduskunnassa ja tasavallan presidentti on allekirjoittanut ne. Muutokset astuvat voimaan 1. heinäkuuta 2011.

Se tarkoittaa, että niin sanottu paluumuuttojono Venäjällä, jossa on edelleen noin 5 tuhatta päähakijaa suljetaan 1.7.2011, eikä siihen uusia ihmisiä sen jälkeen oteta. Käytännössä inkerinsuomalaisten, jotka eivät ole tähän jonoon ilmoittauntuneet, on vielä viisi kuukautta aikaa päättää, haluavatko he käyttää paluumuutto-oikeuttansa.

1. heinäkuuta 2011 alkaa viiden vuoden siirtymäkausi, sen sisällä on tarkoitus purkaa jono nopeutetusti. Keinona pidetään esim. sitä, että jonotusnumerot menettävät merkityksensä ja kuka tahansa jonossa oleva saa ilmoittautua paluumuuttovalmennuk-seen ja kielitestiin jättämällä edustustoon oleskelulupahemuksen. Siitä ajasta alkaen paluumuuttovalmennus ei ole enää pakollinen vaikka se järjestetäänkin jatkossa tarpeiden mukaisesti. Maahanmuuttovirastolla on myös aikomus pitää inkerin-suomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto (IPAKI) Pietarissa ja Petroskoissa usean kerran vuodessa eikä kerran vain kuin nykyään.

Näin ollen kielitaitoinen Suomeen orientoitu inkerinsuomalainen pääsee paluumuuttajaksi uuden järjestelmän mukaan nopeammin ilman tätä käsittämätöntä jonottamista. Taas laiska kielitaidoton «lastu laineilla», jota kukaan ei tule enää herättämään, tuskin pääsee Suomeen koskaan. Tämä on minusta uusitun lain hyvä puoli, kielitaito on paras osoitus säilyneestä suomalaisuudesta ja juuri se oikuttaakin inkerinsuomalaisia muuttoon esi-isiemme kotimaahan.

1. heinäkuuta 2016 inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen päättyy. Tämä on se dead line, jonka jälkeen voi sanoa jonoon vielä jääneille «kiitos» ja ilmoittaa, että mitään jonoa eikä mitään inkerinsuomalaisten paluumuuttomekanismia ei enää ole olemassakaan. Venäjällä sanotaan «se, joka ei ehtinyt, niin ei vaan kerinnyt»... Tuosta ajasta alkaen inkeinsuomalainen pääsee asumaan Suomeen vain samoilla ehdoilla kuin mikä tahansa ulkomaalainen EU:n ulkopuolelta, siis opiskeluun, työhön, avioliittoon jne... Arvaan taas ettei tämä ole nuorelle fiksulle inkerinsuomalaiselle, joka tahtoo muuttaa Suomeen, isona esteenä.

Ehdoton paluumuutto-oikeus sälyy «ikuiseksi» vain niille inkerinsuomalaisille, jotka sodan aikana olivat Suomessa. Heidän ei tarvitse edes suorittaa kielitestiä.

Kaikkien Suomeen aikovien inkeriläisien täytyy hakea kuitenkin Suomesta asunto ennen muuttoa. Miten se tehdään opetetaan nykyään paluumuuttovalmennuskurssilla, kuka sitten kertoo tästä jatkossa?

Eikä se ole ainoa kysymys tulevista muutoksista. Esimerkiksi palmuu-muuttovalmennuksen lukuvuosi 2011-2012 varmasti tulee olemaan sekava. Ennen 1.7.2011 maahanmuuttovirasto lähettää jonossa oleville (numerot 15500-17500) kutsut pakolliselle kielikurssille, jolle ei olekaan pakko tulla vuoden loppupuoliskolla. Samoin oikeuden ilmoittautua kurssille saavat kaikki muut jonossa olevat. Teknisiä ongelmia nämä kuitenkin ovat. Suomen laki tulee noudatetuksi joka tapauksessa, sen tiedämme hyvin.

Joulupajat loppiaiseen asti

Sampo-keskuksen toteuttamat joulupajat kuuluvat niin Inkerin Liiton kuin Suomen Pietarin instituutin jouluohjelmaan. Tällä kertaa niistä on muostunut tapahtumasarja, joka kesti loppiaiseen asti.

Pajojen tämän vuoden aihe oli «joulun valo». Ne pidettiin 17.12. Kelton kirkossa, 18.12. Pietarissa Pyhän Marian kirkossa, 19.12. Tyrön kirkossa ja 22.12. vanhusten palvelupisteessä Liteinillä 11. Sampo-keskuksen toimitusjohtaja Tatjana Bykova-Soittu kertoi suomalaisista joulun vieton tavoista. Käsityöopettajien johdolla tehtiin joulukoristeitä sekä joulukortteja. Yhdessä laulettiin joululauluja ja nautittiin glögistä. Yhteensä näihin pajpihin osallistui yli sata ihmistä.

Kuvassa: Saippuakin voi herättää joulutunnelmaa.

6. tammikuuta pidettiin jo laskiaispaja, jolloin Sampo-keskuksen kokeneet käsityömestarit opettivat 11 koululaista valmistamaan saippuata. Oppilaat itse valitsivat saippuan makua lisäämällä sekoitukseen esim. kuusenhavun, mandariinin tai suklaan esansseja ja värjäsivät tuotetta kultaisiin ja sinisiin jouluväreihin.

Kirkon juhlavuoden avaus

Inkerin kirkon 400-juhlavuosi on virallisesti alkanut 16. tammikuuta isolla jumalanpalveluksella Pyhän Marian kirkossa. Arvovaltaisen tervehdyksen palveluksen jälkeen toivat Venäjän duuman puhemiehen edustaja Aleksandr Shupkov, Pietarin hallinnon ulkosuhdekomitean pj Aleksandr Prohorenko ja Leningradin alueen hallituksen edustaja Vjatsheslav Sanin. He kaikki toivat tervehdyspuheessaan esille sen, miten kaikki kristilliset yhteisöt samoin kuin muutkai uskonnolliset yhteisöt ja koko Venäjän kansa ovat kokeneet vaikeita aikoja neuvostovallan aikana.

Duuman edustaja Shupkov antoi lisäksi tiedoksi, että vuoden vaiheessa on tehty päätös siitä, että lakia, jonka mukaan kirkkojen omaisuus palautetaan, aletaan nyt toteuttaa, mikä on luonnollisesti iloinen uutinen juhlivalle kirkolle.

Piispa Juha Pihkala (kuvassa keskellä) toi Suomen arkkipiispan lämpimät terveiset ja onnittelut. Hän totesi, että Inkerin kirkko, niin kuin monet muutkin kirkot ja koko kristikunnan historia todistaa siitä Vapahtajan sanan totuudesta: «Minä perustan kirkkoni kalliolle ja tuonelan portit eivät sitä voita». Inkerin kirkko on kärsinyt kuoleman ja noussut ylös.

Juhlavuoden kunniaksi mezzosoprano Jelena Jeremejeva ja dipl.urkuri kanttori Marina Väisä konsertoivat jumalanpalveluksen jälkeen lähes täydelle kirkkosalille.

Tuulikki Vilhunen

Inkeriläisedustajia otettiin
vastaan pääkonsulaatissa

Suomen Pietarin pääkonsulin residenssiin Tshaikoivskaja kadulla 71 illalla 27. tammikuuta saapui vain inkerinsuomalaisia. Pääkonsuli Olli Perheentuvalla oli tarkoitus tavata juuri Inkerin Liiton ja Inkerin kirkon vaikuttajia. Pääkonsulaatin puolelta vastaanotolla mukana olivat myös konsulit Kristiina Häikiö ja Tarvo Nieminen.

Puheessaan vastaanoton alussa pääkonsuli Perheentupa maititsi tulevia muutoksia niin edustuston viisumipalveluissa, että inkerinsuomalaisten paluumuutossa, hän vakuutti, että inkerinsuomalaisten intessit ovat aina olleet pääkonsulaatin näköpiirissä. Vastauspuheenvuorossa IL:n Pietarin osaston pj Wladimir Kokko korosti pitkäaikaisia luotettavia suhteita Inkerin Liiton ja Suomen Pietarin edustuston välillä ja kiitti pääkonsulaattia yhteisymmärryydestä ja tuesta.

Kuvassa: Vastaanoton lopussa mieliala oli korkealla.

Ilta jatkui vapaamuotoisena mielipiteiden vaihtona, juteltuaan monen inkeriläisedustajan kanssa pääkonsuli sai varmasti tutustua inkerinsuomalaisten pulmiin ja toimintaan. Ystävällinen ilmapiiri puhkesi pari kertaa inkerinsuomalaisten kansanlaulujen laulamiseen ja jopa röntysköjen tanssimiseen.

Kantakansoille kulutuspiste

29. tammikuuta Jaaman kaupungissa avattiin vähälukuisten kantakansojen lauantaikoulu. Sen aloitteenpanija on paikallinen seutumuseo. Helmikuusta 2011 alkaen lauantaisin kerran tai kaksi kertaa kuussa museossa jäjestetään koulutusta ja sivistyttävät tilaisuudet Länsi-Inkerissä asuville inkeroisille, inkerinsuomalaisille ja vatjalaisille.

Avauspuheen pitivät museon johtaja I.Grekova ja Jaaman kaupunginhallinnon edustaja A.Sosnin. Tilaisuutta varten esitettiin seutumuseon valmistama inkeroisten kansanpukujen ja perinteisten pyyhkeiden näyttely.

Kuvassa: He uskovat vatjalaiskultuurin jatkoon. Vähälukuisten kantakansojen lauantaikoulun avajaispäivänä Jaaman seutumuseon tiloissa vasemmalta oikealle Irina Demidova, Lintujen johtaja Marina Pertova, lintujen parve ja Nikita Djatshkov.

Lauantaikoulun avajaispäivänä museon tiloissa soivat vatjalaisten Linnud lapsiyhteyeen ja inkeroisten Kalastajatar perinneyhteyeen laulamat kappaleet. Muinaisaikojen inkeroisen runon Iso tammi lauloivat duettona inkeroisten kansanmuseon asiantuntija Nikita Djatshkov ja Talomerkkien johtaja Irina Demidova. Muutaman hengellisen laulun suomen kielellä esittivät pyhäkoulun lapset Vipiästä. Tilasuuteen osallistui myös Kosemkenin seurakunnan pastori.

Irina Demidova

Yhden rivin uutiset

• 10. tammikuuta 84-vuotiaana Pietarissa on kuollut professori Leonid Vlasov, C.G.E.Mannerheimin Venäjän paras tutkija. Suomen kansallissankarin Venäjän elämänvaiheesta Mikkeli-klubin jäsen Vlasov on kirjoittanut 18 kirjaa.

• Juhlatilaisuus Inkerin kirkon 400-vuosijuhlan kunniaksi pidettiin 22.1. Keltossa, samalla juhlittiin piispa Aarre Kuukaupin 15-vuotista piispauraa.

• 27. tammikuuta Leningradin saarron poistamisen päivänä muiden joukossa seppeleen Piskarevskoje hautausmaalla laski piispa Kuukaupin johtama Inkerin kirkon valtuuskunta.

• Vajaa 50 osallistujaa veti 29.1. Wladimir Kokon opastama Suomalainen Pietari kaupunginkierros.

• 29. tammukuuta hiihtäjä Darja Virolainen (Venäjä) voitti kultamitalin Turkin Erzerumissa pidetyissä opiskelijoiden maailman talvikisoissa.

Wladimir Kokko,
1.2.2011, Pietari

E T S I :