inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12, 12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Joulujuhlat

22.12.2012

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki




     

Uutisia Inkeristä 01/13:

Miten inkerinsuomalaisten nimet kirjoitetaan

Karjalan juna valmisteilla

Joulusta jouluun

Kirkkokalenteri uudelle vuodelle

Uusi vuosi uusi hanke

Kantakansojen siirtyvä museo uusiutuu

Inkerin suomalaisten historian venäjännös

Tyytymätön inkeriläinen
vetoaa prokuraattorinvirastoon ja Putinille

Flinkin luento huippusuosiossa

In memoriam: Niina Sultsi

Ingermanland linjataistelulaiva

Yhden rivin uutinen

Uutiskolumnistin kannanotto

Miten inkerinsuomalaisten nimet kirjoitetaan

Kun inkerinsuomalaisten nimet kirjoitetaan Venäjällä, ne väännetään kummallisiksi kaksinkertaisesti. Ensin kun suomenkielinen sukunimi kirjoitetaan venäjän kyrilikalla. Toisaalta tässä vääristelyssä mukana on vakavia objektiivisia tekijöitä, jotka kuuluvat kielten fonetiikan eriläisyyteen, toisaalta tavallinen kirjurin huolettomattomuus.

Ongelma ei ole mikään uusi, jo vuoden 1898 Inkeri-lehdessä luki ...tuskin minkään kielisiä nimiä lienee niin paljon turmeltu ja kokonaankin kadoteltu vieraan kielen kustannuksella, kuin puhtaasti supisuomalaisia nimiä. Se mitä Suomessa on saatu suomalaisia nimiä katoamaan ruotsin ja latinan kielen avulla, tapahtuu täällä Inkerissä venäjän kielen kautta.

Venäjän kielessä ei ole pitkiä eikä sellaisia vokaaleja kuin ä,ö ja y, jälkimmäisiä ei voi oikein kirjoittaa venäjän kirjaimilla. Tilanne muuttuu täysin mahdottomaksi, kun näistä vokaaleista muodostuu diftongi. Ei venäjäksi voi kirjoittaa sukunimiä Mäyrä tai Häyhönen, sillä äy ei vain onnistu millään kyrilikan kirjaimin. Venäjän kieli muutenkin vastustaa diftongeja, huomatkaa jopa auto on venäksi (avto). Siis Mäyrästä tulee luontevasti (Mjavra) ja Kuukaupista (Kugappi).

Suomen kielen huokkausta täynnä oleva h-konsonantti usein muuttuu venäjänkielisessä versiossa g:ksi. Hynninen on kyllä (Gjunninen) ja Kouhia on (Kougija), kauheinta, mitä olen nähnyt oli Kargu. Suomalainen korva ei oikein tunne eroa b:n ja p:n, k:n ja g:n, d:n ja t:n sekä s:n ja z:n välillä. Kyläneuvoston kirjuri epäilemättä laittoi venäjänkielisiin asiapapereihin Huobonen, Langinen, Lindunen ja Pjulzju.

Seuraava nimien vääristely tapahtuu silloin, kun Venäjän kansalainen hankkii niin sanotun ulkopassin, jossa kaikki sukunimet kansainvälisien vaatimuksien mukaan transliteroidaan latinalaisin kirjaimin. Viime kymmenen vuotta transliteroidaan englantilaisittain, aikaisemmin ranskalaisittain, siis Juvonen oli joskus Iouvonen ja nyt hän on Yuvonen. Minua kiinnostaa, jos aikanaan tuo Iouvonen meni naimisiin ulkomaalaisen kanssa onko Yuvonen naimisissa vai vapaa?

Wladimir Kokko Ranskan kielen transliteraatio ärsytti kauheasti, meidän hyvä ystävä Aleksanteri Pylsy oli ulkopassin mukaan Pioulziou! Passin näyttäminen Suomen rajalla hävetti häntä oikeasti. Mutta englannin kielen tapa transliteroida ei ole paljon parempi. Ennen kaikkea kärsivät ne, joiden sukunimet alkavat H:lla. Meidän kelttolaisten joukossa on siis Khusuja ja Khaimeja. Mutta kuvitelkaa miten sukunimi Hämäläinen kirjoitetaan! Siitä tuleekin venäjänkielisestä versiosta kaikkien transliterointisääntöjen mukaisesti oikein tehty Khyamyalyaynen! Jopa näyttää loukkaavalta eikä lausuminen onnistu ikinä.

Inkerin Liittoon joskus soitetaan kysyen, voiko korjata nimen vääristelyn? Jos haetaan muutosta sukunimen venäjänkieliseen versioon, niin se onnistuu nimen muutoksen kautta, taas transliterointiin ei voi lailisesti vaikuttaa. Joskus oikea nimi palaa omistajalleen, vasta silloin kun paluumuuttajana hän saa käteen Suomen passin...

Ja lopuksi tuosta Häyhösestä. Venäjän passin mukaan hän on (Gjavginen). Muutama päivä sitten purskahdin nauruun, kun sain tietää, että Pietarin BaltInfo uutistoimistossa on kameramies sukunimeltä (Novozijainen). Hyvä, että Nousiaisten esi-isät eivät tätä tiedä! Kaikkien lisäksi korostuksetonta o-vokaalia lausutaan venäjäksi a:ksi ja navoz tarkoittaa lantaa.

Kun saamme Inkerin Liitossa kaikki vakavammat ongelmat ratkaistuiksi, kannattaa heti aloittaa taistelu suomenkielisten sukunimien oikeasta kirjoittamisesta.

Karjalan juna valmisteilla

28. joulukuuta 2012 Petroskoin rautatieasemalta lähti historian ensimmäinen matkustajayöjuna Joensuuhun. Suomen puolelle se pääsi Värtsilä-Niiralan rajanylityspaikan kautta. Aikaisemmin tämä rautatieväylä oli auki vain rahtijunille. Aamulla uusi matkustajajuna oli jo Pohjois-Karjalan pääkaupungissa ja saman päivän illalla lähti paluumatkalle. Kummankin Karjalan asukkaita yhdistävä rautatielinja on alkanut toimintansa.

Aleksanteri Hutilainen Historiallisella junalla matkustanut Karjalan tasavallan päämies Aleksanteri Hutilainen kommentoi- Tiiviin yhtestyön kehittäminen naapurimaan kanssa kuuluu Karjalan tasavallan strategisiin tavoitteisiin ja liikenteellä siinä on tärkeä rooli. Minua ilahduttaa se, että tasavallan intressit tässä tapauksessa liittyivät federaation rautatieliikkeen intresseihin hyvin ja pystyimme nopeasti toteuttamaan uuden matkustajajunareitin.

Joulukuun matka oli vain uuden matkustajajunareitin koeajoa. Suunnitelmien mukaan säännöllisesti Karjalan Pertoskoi-Joensuu juna alkaa liikennöidä vasta maaliskuussa.

Joulusta jouluun

Joulusta jouluun Pietarin Inkerin Liiton tukema vanhuustyöryhmä alkoi valmistautua joulujuhliin hyvin ajoissa. Askartelukerhossa tehtiin joulukortteja, neulottiin villakäsineitä ja erilaisia joululahjoja. Näitä käsityötuotteita sitten myytiin seurakunnan joulumarkkinoilla ja saaduilla varoilla kaadettiin joulupöytä 26. joulukuuta.

Noin kolmenkymmenen hengen vanhusten juhlatilaisuuteen osallistui kaksi pappia Aleksei Uimonen ja Mihail Ivanov. Yhdessä veisattiin virsiä, kuuneltiin saaranaa ja laulettiin nuoruuden kansanlauluja. Tällaiset juhlimiset antavat meidän veteraaneille lisää voimaa ja korottavat heidän mielialaa.

Uusi dokumentti inkerinsuomalaisista Suomen kielen ystävien klubin jäsenet juhlimassa.

Yhdistyksemme suomen kielen ystävien klubi, jota johtaa Leena Keränen, piti hauskat uudenvuoden juhlat 30. joulukuuta. Klubilaiset koristivat IL:n toimiston luokan erilaisilla havuoksilla, siinä oli joulukoristeitakin, esim. Roosa Stepanova osaa tehdä olkipukkeja, seiniin ja kattoon kiinnetettiin tähtiä ja paperienkeleitä. Kaikki katselivat nauraen neuvostoajan uudenvuoden postikortteja, kun Pakkasukko ja Lumikko tulivat... Sitten juhlapöydässä muisteltiin omia perheperinteitä, Tanja Borisovan säestyksellä laulettiin suomalaisia lauluja ja Anatoli Dridzo lausui omia runojansa.

Ortodoksijoulun aattona eli länsikirkkojen loppiaisena klubilaiset kävivät Systärpekin inkeriläisseuran porukan kanssa Suomen lumo näyttelyssä Pietarin Roerichin museossa.

Teksti Nina Nizova ja Irma Ahmatova.
Kuvat Lilja Shuvalova ja Irina Perolainen.

Kirkkokalenteri uudelle vuodelle

Kirkkokalenteri uudelle vuodelle Kirkkokalenteri uudelle vuodelle Inkerin kirkon kulttuuriperintö: tempeleitä ja ihmisiä, se on uuden vuoden kirkkokalenterin nimi. Seinäkalenteri julkaistiin joulukuussa Concordia rahaston tuella. Laadukkaat valokuvat kattavat eri puolilla Venäjää sijaitsevia seurakuntia, niistä saa nähdä kirkkorakennuksia, pappeja, kanttoreita, nuoria ja vanhoja seurakuntalaisia.

Seinäkalenterin tammikuun aukeamassa on Kelton kirkon kuva.

Tietenkin kalenteriin on merikitty kaikki kirkkojuhlat. Kirkon seinäkalenteri oli suosituimpia joululahjoja uskovaisten keskuudessa.

Oksana Dyba

Uusi vuosi uusi hanke

Uuden vuoden alusta aloitamme Inkerissä uutta Villaväki hanketta. Villahan oli inkerinsuomalaisilla, inkeroisilla ja vatjalaisilla yleisin ja lempikangas valmistaakseen pukuja. Värikkäät hameet, paitojen ja päähineiden kirjonta, vöitä, sukat ja rukkaset, kaikki tehtiin villasta.

uusi hanke Näiden villatuotteiden paluuta arkielämään moni pitää tärkeänä. Uuteen projektiin osallistuu PIL:n kansanpukukerho, Nina Shuvalovan johtama Pyhän Marian seurakunnan vanhusten käsityökerho, nykyään Suomessa asuvat inkeriläistaitajat, Leningradin alueen kantakansojen keskuksen vapaaehtoiset, asiasta kiinnostuneet Pietarista, Sosnovy Borista ja Jaamasta.

Projektijohtajana on Olga Konkova. Hankkeella on kolme tavoitetta: 1) arvokkaiden museoissa ja muualla säilyneiden kappaleiden kopiointi, 2) uusien villakappaleiden teko Inkerin kantakansojen kudontaperinteiden pohjalla, 3) perinne-käsityöstä kiinnostuneiden yhdistäminen. Projekti sisältää koulutusta, luomistyön taiteiden kehittämistä, näyttelyitä yms. Neulominen on jo alettu, ensimmäiset perinteiset Länsi-Inkerin lapikkaat valmisti Maria Susi (kuva ylhäällä). Omasta iästä (88) huolimatta Maria on projektin innokas osallistuja.

Hanketta seuraa Olga Konkovan pitämä luentosarja. Siitä saa tietää, miksi kelttotaset tykkäsivät punaväristä, miksi Tyrön seurakunnan asukkaat pitivät vain omaa pukua oikeana. Vain hameen raidoista sai ymmärtää kumpaan vennäin vai suomen kirkkoon nainen menee aamulla.

Teksti Leontina Saksa ja Natalja Romanova,
kuva Leontina Saksa

Kantakansojen siirtyvä museo uusiutuu

Andrei Turov Pietarin Inkerin Liiton kantakansojen museo on toiminut jo usean vuoden. Nykyään sen näyttely on esillä Leningradin alueen keskuskirjastossa Pietarissa. Näyttelu on huomattavasti uusittu. Työhön, jota johti Andrei Turov, osallistui niin asiantuntijoita kuin moni vapaaehtoinen, joka ei ymmärrä miten voi asua Inkerissä tuntematta maan historiaa ja kulttuuria.

13. tammikuuta näyttelyllä pidettiin kantakansojen päivä, johon kokontui kymmeniä kävijöitä. Olga Konkova piti puheen Inkerin suomalais-ugrilaisten kansojen perinnekulttuurin merkityksestä korostaen heidän osamista elää sopusoinnissa luonnon kanssa. Andrei Turov kertoi museon uusimiskonseptiosta. Tilaisuus päättyi Korpi perinneyhtyeen laulamiseen.

Teksti Sergei Glezerov. Kuva Ivan Zhukov

Inkerin suomalaisten historian venäjännös

  Pietarilaisen Mihail Braudzen omistama Gjol kustantamo on erikoistunut inkeriläisaiheisten kirjojen julkaisemiseen. Kustantamon tuorein tuote on Inkerin suomalaisten historian venäjännös. Inkerin suomalaisten historia ilmestyi jo vuonna 1969 Jyväskylässä. Sen olivat kirjoittaneet 1960-luvun Inkerinmaan parhaat tutkijat ja päätoimittajana oli Sulo Haltsonen.

Venäjännös on Dmitri Orehovin tekemä ja vaikuttaa todella hyvältä. Sain kuulla paljon epäileviä mielipiteitä, pitääkö kääntää niin vanha kirja? Siinä inkerinsuomalaisten historia loppuu 1960-lukuihin ja kun tekijät olivat Suomesta, niin Neuvostoliiton tapahtumista maailman sodan ja sen jälkisistä ajoista aineistoa on hyvin vähän. Kirja siinänsä on oikein kiinnostava ja sen tammikuun mainio myyntimenestys vain todistaa se, että venäjänkieleiset lukijat sitä tarvitsevat. Esittäisinin vain pientä kritiikkiä kirjan venäjänkielisen nimen suhteen. Oikeampi olisi eikä . Siinä onhan pieni ero.

Tyytymätön inkeriläinen vetoaa prokuraattorinvirastoon ja Putinille

Eräs inkeriläissyntyinen Sergei Parfjonenko Hatsinan piirikunnasta, joka kutsuu itsensä myös Arvo Kurviseksi virallisesti vetosi 13.1.2013 prokuraattorinvirastoon ja presidentti Putinille sinipunakeltaisen ristilippumme väärästä käytöstä.

Kantajaa ärsyttää se, että ryhmä niin sanottuja harjoittavia seutututkijoita Pietarista, joilla ei ole mitään kuuluuvuutta inkeriläisyyteen käyttää kuin omaansa inkerinsuomalaisten lippua. Ryhmä, johon Parfjonenkon mukaan kuuluu 7 henkilöä, tavoittelee (leikkillisesti vai tositarkoituksessa?) itsenäistä eurooppalaista venäjänkielistä Inkeriä! Se osallistuu kaikkiin protestimielenosoituksiin Pietarissa inkerinsuomalaisten lipun alla. Venäjänkieliset slooganit ovat mitä radikaalisimpia kuten Lopetetaan Moskovan ruokimista!, Eläköön vapaa Inkeri!, Pietari, anna Putinille potkut!

Sergei Parfjonenkon mielstä tämä olematon mutta äänekäs ryhmä ei ainoastaan käyttää laittomasti inkerinsuomalaisten lippua, vaan myös nostattaa Venäjän kansoja toisiansa vastaan ja ajaa valtakunnan hajoamista. Siis rikkoo lakia.

Parfjonenkon kanteennosto on aivan hänen oma aloitteensa. Inkerin Liiton mielestä kantajalla ei ole paljon voittomahdollisuuksia, siksi Venäjän laki ei kiellä keneltäkään minkä tahansa (paitsi fasistista symboliikkaa sisältävää) lipun käytöä, mielenosoituksissa saa esittää ihan mitä vaan. Taas kansanvihan propagandaa ja aikomusta hajoittaa Venäjää ottaen huomioon ryhmän kokoa on aika vaikea juridisesti todeta. Viranomaisten reaktiosta ei vielä ole tietoa.

Flinkin luento huippusuosiossa

Toivo Flink Studia generalia ei ole koskaan nähnyt niin paljon halukkaita päästä luentoon kuin 17. tammikuuta, kun esitelmän inkerinsuomalaisten historiasta piti tohtori Toivo Flink. Studia generalia, jos joku lukijoistamme ei sitä vielä tiedä on Suomen Pietarin pääkonsulaatissa pidettävän luentosarjan nimi.

Tällä kertaa luennon aiheena oli Suomalaisen Inkerin historia elimillinen osa Suomen kansan historiaa. Salissa, jossa istumapaikkoja ei riittänyt kaikille, tohtori Flink muutamilla esimerkeillä väitteli, että inkerinsuomalaisten historiaa ei saa erottaa Suomen kansan historiasta menneisyydessä eikä nykyään. Hänen toiveena ja tavoitteena on se, että inkerinsuomalaisten historia pääsisi Suomen historian kouluoppikirjoihin.

Kuuntelijoiden huomiota kiinnitti myös Gjol kustantamon kirjatiski, esim. Inkerin suomalaisten historia venäjän kielellä meni kuin kuumille kiville. Jopa tunnin luennon päätyttyä ihmiset jonottivat kysyäkseen jotakin tri Flinkiltä.

In memoriam

Niina Sultsi
(19.3.192822.1.2013)

Niina Sultsi

Niina Sultsi oli kotoisin Tyröstä, kotikylässään hänen ilmeisesti saksalaisperäistä sukunimeä (Schultz) lausuttiin juuri Sultsiksi ja hänen nimikortissa luki juuri näin: Sultsi.

Niin kuin moni muu inkerinsuomalainen Niina Sultsi oli kokenut paljon kovia. Kohtalon matka vei Kloogan keskitysleirin kautta Suomeen ja sieltä Keski-Venäjälle. Stalinin kuoleman jälkeen Niina kuitenkin sai suoritta korkeakoulututkinnon ja pääsi Intouristin oppaaksi. Tuossa mahtavassa matkatoimistossa Niinaa kutsuttiin oppaiden oppaaksi niin kiistämättömästi kokenut ja pätevä hän oli. Ihan viime vuosiinsa asti Niina Sultsi oli hyvin kysytty suomenkielinen opas Pietarin kaupungissa.

Niina Sultsi oli Inkerin Liiton jäsen vuodesta 1988. Hänen osallistuminen inkeriläistyöhön oli jatkuva ja kerran ratkaiseva. Vuosikokouksessa 1998 Inkerin Liitto oli hajoamisen portailla ja kun väittely kääntyi raa'aksi sanasodaksi Niina Sultsi astui eteen ja sanoi, Seis, pojat! Puhuen hiljaa ja rauhallisesti arvovaltainen nainen pystyi palauttamaan kiivaan keskustelun sääntöjenmukaiseen menoon.

Niina Sultsi oli todella isänmaallinen. Hänen poikansa on asunut kauan Suomessa, siellä Niinalla on lapsenlapsia ja jopa lalsenlapsenlapsia, mutta hän piti Inkeristä kiinni ja kuoli kotimaalla. Viime vuosina Niina oli IL:n suomen kielen ystävien klubin sieluna ja koko elämänsä oikeana suomalaisena. Sellaisena jäämme häntä muistamaan.

Ingermanland linjataistelulaiva

Ingermanland linjataistelulaiva Pietarin kansallisuuksien talossa esitettiin 31. tammikuuta Ingermanland taistelulaivan pienoismalli. Sen valmistivat sotalaivaston historiasta kiinnostuneet osaajat. Tilaisuuden järjestäjät kutsuivat mukaan Inkerin Liiton jäseniä kertomaan Inkerinmaasta ja sen kansoista.

Ingermanland laskettiin vesille 1. toukokuuta 1715 Pietarin Amiraaliteetin telakasta. Tsaari Pietari I osallistui sen suunnitteluun. Vuoteen 1721 asti Ingermanland oli Venäjän sotalaivaston lippulaivana, jonka kapteenina oli tsaari itse. Tämän linjataistelulaivan tykit kuumenivat useassa pohjansodan meritaistelussa.

Andrei Turov

Yhden rivin uutinen:

Suomen Pietarin pääkonsulaatti myönsi vuonna 2012 yli miljoona viisumia. Viime viiden vuoden sisällä annettujen viisumien lukumäärä on kaksin-kertaistunut. Kielteisiä päätöksiä tehtiin vain 1% viisumihakemuksista.

Wladimir Kokko,
3.2.2013, Pietari


E T S I :