inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Uutisia Inkeristä 02/08:

Suomen kieli ja inkeriläisyys

Vähälumiset laskiaiset

Juho Mullonen 80 vuotta

Koululaisten suomen olympialaiset lähteneet liikkeelle

Kotkaan halutaan inkeriläispaluumuuttajia

Kalevala-juhlat kansallisuuksien talolla

Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Suomen kieli ja inkeriläisyys

Mikä on kielitaidon merkitys kansallisidentiteetin säilymisessä? Ikuinen kysymys, johon on mahdotonta saada lopullista vastausta. Onhan maailmassa kansoja, jotka puhuvat eri kieliä, kuten esim. juutalaiset, jotka hepreaa osaamattakin jäävät juutalaisiksi. Onhan moni eri kansa, jotka puhuvat samaa kieltä esim. espanjaa jääden kuitenkin kuubalaisiksi, chileläisiksi jne. Periaatteessa kieli ja kansallisuus eivät ole samaa, Suomessakin suomalaiset puhuvat äidinkielenä niin suomea kuin ruotsia.

Joissakin yhteiskunnissa kansallisuudella ei ole paljon merkitystä. Ranskan lainsäädännössä Suuren vallankumuoksen jälkeen (eli 1790-luvulta) ei ole kansallisuus-käsitettäkään, Ranska pitää itseänsä kansalaisten yhteiskuntana. Arabien musliimimaailmassa kaikki «oikeanuskoiset» ovat yhtä kansaa kuuluen yhteiseen «ummaan».

Mikäli kansallisuuksia kielletään teoriassa, se ei merkitse sitä, että kansallisuuksia ei ole olemassakaan. Vaikka kuinka paljon Ranskassa julistetaan, että maassa ei ole kansallisuuksia, bretonit ja korsikalaiset ovat eri mieltä. Turkin perustuslain mukaan kaikki maassa asuvat ovat turkkeja, kurdit maan kaakkoiosassa eivät siihen vaan suostu. Periaatteessa samaan ummaan kuuluvat shiauskoiset irakilaiset ja sunniuskoiset marokkolaiset ovat aivan eri kansaa...

Kansallisidentiteetin muodostumiseen vaikuttavat tekijät ovat erilaisia eri kansoilla. Intiassa kuuluvuus teittyyn kastiin on paljon tärkeämpi kuin esim. kieli. Erkoisasema yhteiskunnassa (maanviljely ja rajojen vartiointi ase kädessä) erotti kosakkeja venäläisistä ja ukrainalaisista ja on muuttanut heidät omaksi kansaksi.

Mitkä tekijät ovat luoneet inkerinsuomalaisista kansan? Niitä on minusta kolme: 1. suomen kieli, joka erotti heidät Venäjän kansallisenemmistöstä, 2. luterilaisuus, joka erotti heidät Inkerinmaan muista suomenkielisista ja 3. kuuluvuus Inkeriin, joka edesauttoi kansan nopeaa kehitystä 1800 ja 1900-lukujen vaihteessa sekä määräsi kansan traagista kohtaloa viime vuosisadalla.

Suomen kielellä on siis iso merkitys. Joka kieltä vastaavat oma maailmankuva, oma elämän ja ajatuksen rytmi, oma huumorintaju ja melodiikka. Kieli avaa portin vanhojen myyttien ja uuden ajan kirjallisuuden maailmaan. Siinä mielessä muita paremmin kieli kuvaa ja säilyttää kansan psyykkiset ominaisuudet, jotka ovat kansallisidentiteetin olennaisimpia piirteitä.

Mutta mikä kieli? Joka suomalainenhan osaa kehdosta asti kahta kieltä – «äidinkieltä» (seudun murretta) ja «suomea» (kirjakieltä). Oikea vastaus on epäilemättä – suomen kirjakieli. Juuri se yhdistää, muistakaa mitä puhumme kesäjuhlissa, kun kokoontuvat inkerinsuomalaiset eri maista. Murre on puhutun kielen muoto, joka muuttuu hyvin nopeasti. Ruotsin inkerinsuomalaisilla kaikki inkerinmurteet sekaantuivat ja on syntynyt uusi «yhteismurre», nuorilta koulutetuilta inkerinsuomalaisilta murre on kadonnut kokonaan ja he puhuvat vain kirjakieltä.

Murre ei ole kansallis- vaan paikallisidentiteetin merkki. Muistelen kuinka kelttolaista isoisääni nauratti venjokelaisen mummoni käyttämä «väärä kieli». Taas kirjakieli on silta myös Suomen suomalaisuuteen, jonka vaikutus meidän vähälukuiseen ja identiteettiänsä menettävään vähemmistöömme on kasvamassa yhä ratkaisevammaksi.

Vähälumiset laskiaiset

Oikeata talvilunta odotellessa Pietarin Inkerin Liitto (IL:n Pietarin osasto) siirsi omat perinteiset laskiaisjuhlimiset toisesta helmikuuta lauantaipäivään yhdeksänteen helmikuuta. Eikä auttanut, juhlapaikalla Toksovan rautatieaseman lähellä lunta oli 9.2. oikein vähän ja lämpötila +3 astetta ei muistuttanut talvea vaan enemmän kevään tuloa.

Korpi-yhtyeen uudet kasvot ovat pääosin nuoret.

Viitisenkymmentä rohkeata ja kiinnostunutta kuitenkin kokoontui juhlimaan. Paitsi Korpi-yhtyeen nuoria kuusien holvissa juhli pienehkö inkeriläisjuhlaväki ja Pietarin komi-Seuran edustajia. Puheenjohtaja Kokon lyhyttä tervehdyspuhetta seurasi Maria Ivanovan juontama ohjelma, jossa oli piirileikkejä, kansanlauluja ja hauskoja kilpailuja. Mieltä nostatti Nikolai Kotshetkovin taitava hanurinsoitto. Talvi-akan palaessa yhdessä laulettiin. Komien lauluryhmä lauloi muutaman oman kansanlaulunsa, komivieraat pitivät kovasti yhteisistä juhlimisista. Lopussa syötiin lettuja sekä juotiin kuumaa kahvia ja teetä. Huomasin, että mukeihin kaadettiin muitakin juomia. Yhteinen hauskanpito, juhlimisien tärkein tavoite oli kaikista huolimatta saavutettu.

Pietarilainen tv-kanava «100» järjesti juhlista suoraan reportaasin.

Juho Mullonen 80 vuotta

Spankkovan Toivarissa syntynyt petroskoilainen Juho Mullonen on täyttänyt 10. helmikuuta 80 vuotta. Sota, Suomessa asuminen, «kansan vihollisten» vaellukset Keski-Venäjältä Viroon ja sieltä Karjalaan, pitkä työtaival metsähakuutöistä koko Neuvosto-Karjalan ammattiyhdistysten liiton puheenjohtajan virkaan ovat Mullosen elämän virstanpylväitä. Hänen onnellinen avioliittonsa filologian tohtroi Maria Mullosen (os. Mehiläisen) kanssa on kestänyt jo yli 53 vuotta. Kahdesta tyttärestä toinen Irma on myös tohtori ja tiedeakatemian kielitutkimuslaitoksen johtaja. Suomi on säilynyt Mullosilla kotikielenä, sitä puhuu Juhon tytönpoikakin 15-vuotias Toni.

Inkerin Liitossa J.Mullosta tunnetaan ennen kaikkea panoksestaan Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton rakentamiseen ja suomalaisten intressien puolustuksesta. Tuskin saisimme rehabilitaatioasetusta v. 1993 ilman Juhon aktiivista osallistumista sen valmistelutyöhön. Viime vuosina Juho Mullonen on tutkinut Karjalassa asuneiden inkerinsuomalaisten historiaa, Carelia aikakauslehteen kirjoittamansa jutut ovat merkittävä täydennys kansamme kronikkiin.

Pietarin Inkerin Liiton onnittelut Juho Mulloselle toimitti kotiinsa asti 10.2. puheenjohtaja Wladimir Kokko. Päivän sankarille myönnetyssä juhla-adressissa sanotaan

Hyvä pyöreät vuodet täyttänyt
Juho Mullonen Pietarista
katsoen pidämme Teitä
Karjalan suomalaisten
Inkeri-liiton vilpittömänä
rakentajana ja
inkerinsuomalaisten
historioitsijana.
Oikeastaan olette itse kansamme
elävää historiaa sen
suruineen ja iloineen.
Toivotamme Teille voimia jatkaa
heimotyötä vielä monia vuosia
ja yritämme ottaa
Teistä mallin.

Koululaisten suomen olympialaiset
lähteneet liikkeelle

Tämän lukuvuoden koululaisten suomen kielen olympialaiset ovat alkaneet Pietarissa. Ensimmäistä kertaa niihin voivat osallistua oppilaat kaikista Luoteis-Venäjän kouluista ja ensimmäistä kertaa olympialaisten kolme karsintakierrosta pidetään internetissä. Osallistujat vastaavat kysymyksiin ja kirjoittavat tekstejä tietokoneella ja saavat samalla sähköitse takaisin tarkistetut tehtävät. Vasta neljännessä kierroksessa, kun testataan heidän puhumistaitonsa, he tapaavat testaajan kasvokkain.

Kieliolympialaisten tehtävät luonut Inkerin Liiton suomen opettaja Alla Sadovnikova on tyytyväinen siihen, miten kilpailut ovat lähteneet liikkeelle. Ensimmäiseen kierrokseen osallistui 82 koululaista Luoteis-Venäjän neljältä alueelta, hän kertoo.

Kotkaan halutaan inkeriläispaluumuuttajia

21. helmikuuta Hatsinassa ja seuraavana päivänä Pietarissa Kotkan kaupungin edustajat mm. kunnan kehittämissuunnittelija Pekka Kivilahti ja työvoimatoimiston asiantuntija Merja Tuutti, pitivät infotilaisuuden. Kymenlaakso on kehittänyt oman alueellisen maahanmuutto-ohjelman, jonka mukaan Kotkan kaupunki on esim. valmis ottamaan vastaan jopa 400 maahanmuuttajaa vuodessa. Inkeriläispaluumuuttajat ovat erikoisesti tervetulleita, heitä tunnetaan ahkerina työntekijoina.

Kotkan kaupungin viranomaiset auttavat paluumuuttajia asunnon, työn ja koulutuksen haussa. Juuri tästä avusta kerrottiin monille neuvontatilaisuudelle tulleille. Infopäivien kävijät olivat pääosin paluumuuttovalmennuksen kurssilaisia, jotka valmistuvat toukokuussa.

Samana päivänä Suomen sisäasiainministeriö asetti vuodelle 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on edistää työperusteista maahanmuuttoa. Tätä varten suunnitellaan oleskelulupajärjestelmän uudistamista. Inkerinsuomalaisten intresseissa olisi esim. A-statuksen lähtömaassa saaminen kun kyseessä on muutto suoraan työhön tai opiskeluun.

Kalevala-juhlat kansallisuuksien talolla

Kalevalan päivää juhlittiin Pietarin kansallisuuksien talolla 1. maaliskuuta. Paitsi suomalaisen kulttuurin tutuksi tekemistä tilaisuus tavoitteli myös koululaisten kouluttamista sekä kansojen välisen suvaitsevaisuuden vahvistamista. Sen päääjärjestäjänä oli Inkerin Liitto ja henkilökohtaisesti Irina Ostonen. Salissa, jonka seiniä koristeli lasten maalamia kalevalan aiheisia tauluja, oli paljon kouluaisia neljästä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen koulusta.

Tähän kulttuuritilaisuuteen saapui Suomen Pietarin pääkonsuli Olli Perheentupa. Koskettuneena tervehdys-puheessaan hän sanoi mm., että Kalevalan ajatusten maailmaista hänelle on jäänyt mieleen sanan merkitys. Sana Kalevalassa on kovempi kuin rauta, sana voittaa aseet. IL:n Pietarin osaston puheenjohtaja Wladimir Kokko kertoi yleisölle Kalevalan syntymisestä ja sen vaikutuksesta suomalaiseen ja maailmaan kulttuuriin. Hänen mielestä Kalevala hedelmöi suomalaisen kulttuurin ja määräsi sen kehityslinjaa vähintään sadaksi seuraavaksi vuodeksi.

Suomen Pietarin pääkonsuli Olli Perheentupa.

Puheiden jälkeen Veera Haapalainen Suolaa ja Pippuria –yhtyeestä loistavasti soitti kanteletta ja lauloi muutaman runon suomen ja venäjän kielelllä. Koululaisten porukat dramatisoivat Kalevalan runoja, IL:n suomen kielen ystävän klubi piti tietokilpailun Kalevalan sisällöstä. Näin suomalaisen eepoksen taikarunot muuttuivat eläviksi ja tutuksi nykyihmiselle.

Koululaiset dramatisoivat Ainon kosintaa.

Tilaisuuteen osallistuivat myös Pietarin virolaisten seuran edustajat. He keroivat virolaiseepoksesta Kalevi poegista korostaen sitä, että tämäkin oli Kalevalan innostama.

Yhden rivin uutiset

• Pietarissa 25.1.2008 pidetyn IPAKI:n tulokset ovat seuraavia: 29 testatuista läpäisi 26 eli yli 88% kielitestiin osallistuneista.

• Tulevien Sotshin talviolympialaisten merkeissä Hatsinan huopikastehdas on aloittanut huopikkaiden uuden mallin tuotantoa. Joka huopikassaappaassa nyt lukee sloogani «Vperjod, Rossija!» (Eteenpäin Venäjä!).

• 16.2. IL:n kirjailijaklubi osallistui Kalevala-iltaan, jossa mm. esitettiin keskiajan vatjalaismusiikkia.

Wladimir Kokko

2.3.2008, Pietari