inkerin-
suomalaisten etujärjestö

общество
ингерманландских
финнов

Tutustu Inkeriin

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Kartta
Historia
Symbolit

Uutisia Inkeristä 02/11:

• Kansallinen vihamielisyys kasvussa

• Viisumipalvelut ulkoistettu

• Helmikuusta Kalevala-kuukausi

• Perinnneryhmiemme menestys

• Vatjan nukkekirja

• Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Kansallinen vihamielisyys kasvussa

Viime vuosien parlamenttivaalit Euroopassa yllättivät monia perinteisesti ajattevia kansalaisia. Maahanmuuttoa ja EU:ta vastustavat äärinationalistit saivat huomattaavaa kannatusta Ranskassa, Alankomaissa, Itävallassa, Unkarissa ja jopa Ruotsissa. Vuorossa on Suomi, jossa gallupissa mielettömästi edistyneiden perussuomalaisten puheenjohtaja on ilmoittautunut olevan valmiina pääministeriksi.

Jätetään EU:n kansalaisille selvitettäväksi, miksi koeajettu monikulttuurisen yhteiskunnan malli ei enää toimi. Onko ilmiön takana todella vakava vai virtuaalinen uhka «eurooppalaiselle sivilisaatiolle»? Onko kyseessä eurooppalaisuuden kriisi vai kansalaisten tilapäinen reaktio ohimenevään taantumaan?

Seuraten tilannetta Venäjällä voin puolestani todeta, että kansallinen vihamielisyys on kasvussa Venäjälläkin. Sitä ei näy puolueiden välisessä kiistassa, siksi oikeita puolueita, joilla olisi selviä periaatteita ja vastuu kansalaisten edessä, meillä ei ole. Mutta se näkyy netissä ja yhä useammin Venäjän kaupunkien katukuvassa.

Isohkoihin levottomuksiin johtivat joulu-tammikuussa Moskovassa jalkapallofanien ja venäläisten nationalistien mielenosoitukset. Mielenosoittajat vaativat tuomiota Aslan Tsherkesoville, joka 5.12. katutappelussa traumaattisesta pistoolista ampui Spartakin fanin Jegor Sviridovin kuoliaaksi. Aslan Tsherkesov on kotoisin Pohjois-Kaukasian Kabardino-Balkariasta ja mielenosoittajien «suvaitsevaisimpia» mottoja oli «Venäjä venäläisille!», vihamielisipmiä ei saa julkaista.

Helmikuun puolivälissä tuossa Kabardino-Balkariassa terroristit tappoivat kolme turistia Moskovasta ja räjäyttivät hiihtohissin. Ehkä tätä iskua voidaan pitää reaktiona kaukasialaisiin ja keski-aasialaisiin kohdistuvaan vihamielisyyteen. Helmikuun lopussa torjuen terroristeja armeijan erikoisjoukot pommittivat jo vuoristoja Kabardino-Balkariassa.

Rasismilla ja kansallisella vihamielisyydellä on valitettavasti Venäjällä laaja pohja. Kansalla on tapana syyttää kaikista ongelmista naapuria, varsinkin, jos tuo puhuu toista kieltä. Minua hävettää, että sana «pogrom» (joukkovaino) on tullut kansaiväliseksi venäjän kielestä. Pogromien uhreiksi täällä joutuivat esim. sata vuotta sitten juutalaisia Ukrainassa, saksalaisia Pietarissa vuonna 1914, tshetshenejä muutama vuosi sitten Kontupohjassa...

Toinen syy on vainottujen kansojen olemassaolo. Stalinin kansaliispolitiikkaan kuului kokonaisten kansojen karkotus. Kipu syyttömästä sorrosta siirtyy sukupolvesta toiseen. Uskontokielto neuvostoaikana on johtanut siihen, että äärimmäismusliimien ja -ortodoksien saarnajat helposti saavat jalansijan uskovaisten keskuudesta. Valtion kansallisuuspolitiikan puute, epätasopaino maan eri alueiden taloudellisessa kehityksessä (Pohjois-Kaukasian tasavalloissa on 40 prosentin työttömyys!) – kaikki nämä vaikeuttavat tilannetta.

En oikein tiedä, mitä voisi auttaa Venäjää selviämään kansallisuusviha- ja rasismiongelmista. Ehkä taas pitää uskoa maan korkeaan kulttuuriin ja kansalaisten kokemukseen asua monikulttuurisessa ympäristössä. Muutama päivä sitten metrovaunussa huomasin kuten eräs rauhaton venäläinen nainen ensin työsi kaukasialaisen näköisen miehen pois istumapaikaltaan ja sitten vaatien häntä näyttämään mitä hänen taskussa on huusi: «Katsokaa, tässä on terroristi! Pitäkää hänet kiinni!». Pietarilaiset merton matkustajat katsoivat tuomitsevasti huutavaa naista eikä kukaan yrittänyt estää kaukasialaismiestä. Hyvä, että tavallisiin pietarilaisiin voi luottaa.

Viisumipalvelut ulkoistettu

Vuonna 2010 Suomen Pietarin pääkonsulaatti myönsi yli 750 tuhatta viisumia, noin 80% niistä on pitkäviisumeja. Pääkonsuli Olli Perheentuvan mukaan edustusto valmistautuu siihen, että parin vuoden kuluttua se joutuu antamaan miljoona viisumia vuodessa.

Suomen viisumikeskus sijaitsee tässä modernissa toimistokeskuksessa.

Viisumipalvelut voivat näin työllistää yhä enemmän työntekijöitä, eikä henkilöstön kasvulle näy loppua. Tässä tilanteessa edustusto on päättänyt ulkoistaa viisumipalvelut. 11. helmikuuta alkaen viisumin hakijan täytyy asioida viisumikeskuksen kautta. Keskus sijaitsee Marata kadulla 7 Nevskin varrella kaupungin keskustassa. Keskuksessa on avattu 84 vastaanottoluukkua ja luvataan, ettei jatkossa tarvitse jonottaa tuntikausia pääkonsulaatin viisumiosastoon. Sanotaan, että myös viisumihakemusten käsittelyaika lyhenee.

Viisumikeskusta hallinoi yksityisyritys ja sen palveluista hakija joutuu maksamaan 21 euroa lisää. Viisumiosastonpäällikkö Tarvo Nieminen kertoo, että sama systeemi on toiminut Moskovassa jo kesältä alkaen ja toiminut hyvin.

Oleskelulupia haetaan jatkossakin suoraan pääkonsulaatista.

Helmikuusta Kalevala-kuukausi

On vaikea selittää, miksi Kalevala kiinnostaa ihmisiä täällä Pietarissa ja Leningradin alueella niin paljon. Varsinkin helmikuussa, kertojat suomalaisesta eepoksesta ovat tervetulleita kaikkialla. Näin meni tänäkin vuonna.

Eniten nuorille tarkoitettu Kalevala-tilaisuus pidettiin 11. helmikuuta Pietarin kansallisuuksien talossa. Pääpuhujana oli Wladimir Kokko, esiintyivät lapset eri kaupungin ja alueen kouluista sekä IL:n Kotikontu kuoro.

19. helmikuuta IL:n toimistossa pidettiin Kalevala ja Inkeri –niminen seminaari, jossa pääpuhujina olivat Olga Konkova ja Ljudmila Lavrentjeva. Osallistujat keskustelivat Suomen, Karjalan ja Inkerin kansanrunouden erikoisuuksista. Korpi yhtye esitti muinaisaikojen runoja.

Kotikontu osaa tanssiakin.

27. helmikuuta oma Kalevalan päivää Natalia Ostosen johdolla juhlittiin maalla Puutostin kirjastossa. Hatsinassa kaupungin museossa 3. maaliskuuta avataan päivälle omistettu näyttely

Perinnneryhmiemme menestys

Erittäin menestyksellisesti esiintyivät Inkerin Liiton perinneryhmät kuudennessa Tradition perijät –nimisessä festivaalissa, jonka järjestävät Pietarin konservatorio yhteistyössä kaupungin nuorten luomustyökeskuksen kanssa. Tänä vuonna festivaalista on tullut kansainvälinen siihen osallistuivat yhtyeet Valko-Venäjältä ja Ranskasta.

Suomalaisnuotin sille antoivat niin kaksi ryhmää Karjalasta kuin IL:n Korpi (johtaja Olga Konkova) ja Talomerkit (johtaja Irina Demidova). Tuomaristo erikoisesti arvosti inkeriläisryrmien esittämiä kappaleita ja niiden aitoa laulamistyyliä. Molemmat prinneyhtyeet ansaitsivat konservatoriossa 27.2. pidetyssä festivaalin gaalassa 1. luokan kunniakirjan.

Vatjan nukkekirja

Oikeastaan yhtä kansannukkea käsittää uusi kansantieteilija Olga Konkovan ja ompelijamestari Natalja Romanovan kirjoittama venäjänkielinen kirja Vatjan perinteinen nukke (Vodskaja traditsionnaja kukla). Kolme vuotta sitten PIL:n kansanpukukeron ryhmä löysi Helsingin kulttuurimuseon aineistosta vanhan nuken vatjalaispuvussa.

Inkerinmaan lasten leikkikulttuuria aikaisemmin ei kunnolla tutkittu, eikä nukkeja säilynyt missään museoissa. Vatjalaisnukke Helsingin museosta oli todella harvinainen ja arvokas löytö. Tämän nuken tutkimus ja yksityiskohtainen kertomus sen uudelleen- rakentamisesta PIL:n kansanpukukerhossa muodostavatkin uuden kirjan pääsisällön. Kuvilla ja piirustuksilla runsaasti varustettu kirja löytää lukijoita kansantieteilijoiden ja vatjalaisten kansankulttuurista kiinnostuneiden joukosta.

Kirja kuuluu Leningradin kantakansojen maailma sarjaan.

Yhden rivin uutiset

• Täydelle luokkahuoneelle 16. helmikuuta Wladimir Kokko luennoi IL:n toimistossa Inkerin kirkon 400 vuoden historian päävaiheista.

• Rappulan Röntyskä yhtye (johtaja Jelena Kiseljova) on päässyt uudestaan esiintymään pietarilaisen yleisön edessä. 17. helmikuuta se lauloi ja tanssi säveltäjätalossa kansanmusiikkikonsertissa.

Wladimir Kokko,
1.3.2011, Pietari

E T S I :