inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Uutisia Inkeristä:

01/12, 12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

«Vielâkin muistan sovan joka hetken»

Helmi Jelova

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10




     

Uutisia Inkeristä 02/12:

Putinin julistus kansallisuuspolitiikasta

Kupanitsan Torossova muisteli suomalaisjuuriansa

Paluumuuttajien koulutus neuvottelujen aiheena

Kantelekerhon ilot ja pulmat

Laskiaiset bliinien maulla

Urkukonsertti urkujen hankinnan hyväksi

Kaksoisjuhlat Jaani kirikus

Nukketeatteri uutena kulttuurialoitteena

Kalevala tutuksi

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Putinin julistus kansallisuuspolitiikasta

Olenhan aikaisemmin pahoitellut, että kansallisuusproblematiikka puuttuu lähes kokonaan Venäjän politiikkojen puheista. Sen takia olin erittäin iloinen, kun sain tammikuun lopussa lukea presidenttiehdokas Vladimir Putinin kirjoittaman mielipiteen tästä aiheesta. Suruudelta ja sen ilmestymisajankohdalta sitä voi pitää Putinin ja valtiovallan kansallisuuspolitiikan julistuksena.

Kirjoituksen sisällöstä käy ilmi, että Putinia kiinnostaa kolme asiaa: 1) kasvanut venäläinen äärimmäisnationalismi, 2) maahanmuuton aiheuttamat ongelmat mm. 3) niin sanottu etninen rikollisuus. Minusta vain venäläinen nationalismi kuuluu suoraan kansallisuuspolitiikkaan. Gallupin mukaan yli puolet Venäjän kansalaisista tukevat sloogania «Venäjä venäläisille!». Minusta on hyvin tärkeä, että valtiovalta ymmärtää kuinka tuhoava tämä tekijä voisi olla monikulttuuriselle Euroopassa ja Aasiassa sijaitsevalle Venäjälle.

Maahanmuuttopolitiikka on oma koko maailmassa paljon keskusteltava asia. Miljoonia ex-Neuvostoliiton Keski-Aasian alueilta tulleita on meillä töissä rakennus-, siivous- ja kuljetusaloilla, kiinalaiset ahkerasti kylvävät Venäjän kaukoidän peltoja, mutta he kyllä muuttavat kaupunkien ja maaseutujen kansallisuusrakennetta ja omilla tavoillaan usein ärsyttävät paikallisia kanta-asukkaita. Ongelma on olemassa, siksi nämä «gastarbeiterit» usein tekevät työtä ilman työlupaa ja ovat yhteiskunnan syrjättyin ryhmä. Toimiva pääministeri arvostele tilannetta, mutta ei kirjoita, mikä maahanmuuttopolitiikka Venäjällä pitäisi olla.

Etninen rikollisuus ei kuulu kansallisuuspolitiikkaan millään lailla. Olen lapsuudesta oppinut, että rikollisella ei ole kansallisuutta ja rikoksia synnyttävät yhteiskunnan epäkohdat.

Wladimir Kokko Mitä sitten ei kiinnosta presidenttiehdokas Putinia? Ennen kaikkea minä en ymmärrä, miksi hän ei kirjoita sanaakaan vähemmistökansojen ongelmista. Venäjällä on kansainväliset sitoumukset perustuslaissa lukevat takuut vähemmistöjen suojelusta ja tuesta. Miksi hän ei kerro, mitä valtiovallan pitää tehdä niiden toteuttamiseksi. Eihän oikeutta äidinkielen opiskeluun inkerinsuomalaisilla Venäjällä käytännössä ole!

Putinia ei huolestuta maassa ylipäätänsä kasvanut muukalaisviha. Esimerkiksi kaukasialaisten vastaisella kansanvihalla ei ole maahanmuuton pohjaa, kyseessähän on oman maamme tasa-arvoisia kansalaisia. Tuntuu joskus siltä, että tätä «kaukasiafobiaa» valtiovalta haluaa vain lämmittää.

Täysin unohdetuiksi jäävät myös vainottujen kansojen ongelmat. Tikku vaan jää silmään valtiovallan huomaamattomana.

Kolme hyvin tärkeää asiaa Putin ei käsittele omassa kansallisuus-politiikkajulistuksessaan. Se vain toteaa, ettei hänellä ollut tarkoitusta (tai pätevyyttä?) luoda maalle uutta kansallisuusilmastoa, vaan hän halusi vain reagoida akuuttiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen kansallisuuspolitiikan tuntemuksensa jää ymmärtääkseni hyvin pinnalliseksi, mikä petyttää minua oikeasti.

Kupanitsan Torossova muisteli suomalaisjuuriansa

Kulttuurimaihinnousu Torossovan kirjastossa Ennen sotaa Kupanitsan Torossova kylä oli täysin suomalainen. Täällä puhuttiin suomea ja laulettiin suomalaisia lauluja, jotka sai kuulla jopa Wrangelin kartanossa. Kaikkihan on muuttunut, hoitamattoman puiston keskellä vanha kartano näyttää rauniolta. Suomea ei kuulu kylän raitilla, suomalaisia kylään on jäänyt vähän, taas moni venäläinen, valkovenäläinen, georgialainen ym. on löytänyt tästä inkeriläiskylästä uuden kotinsa. Omista juuristaan täällä kuitenkin halutaan tietää. Sen takia kylän yhteisön kutsusta pidimme 5. maaliskuuta Torossovassa Inkerin kulttuuripäivän.

Kuvassa: Kulttuurimaihinnousu Torossovan kirjastossa. Valok. Kirill Ivantsov

Päivän ohjelma sisälsi Olga Konkovan luennon, Korpi yhtyeen esityksen nimeltä Inkerin historia lauluissa sekä pastori Pavel Krylovin kertomuksen laulukappaleineen. Vähän laulettiin yhdessä ja kauan vastattiin moniin kysymyksiin. Viisi tuntia kesti tilaisuus, ulkona oli noin 30 astetta pakkasta eikä paikallisessa kirjastossa ollutkaan kovin lämmintä, muttei kukaan lähtenyt pois. Sellaista kiinnostusta omaa perinnettä kohti saa nähdä harvoin. Ja juuri se tarkottaa, ettei koskaan suomalaisuus katoa kokonaan inkeriläiskylistä myös meille se antaa voimaa jatkaa tätä sivistyttämistyötä.

Angelina Kemppainen

Paluumuuttajien koulutus neuvottelujen aiheena

Suomen maahanmuuttoviraston korkeatasoiset edustajat olivat lästä 7. ja 8. helmikuuta Pietarissa pidetyssä ulkomaalaislain edellyttämässä kielitestissä. Suomeen aikovia inkerinsuomalaisia kahdan päivän aikana testattiin vähän yli 20.

Kielitestin päätyttyä ylitarkastaja Marianne Laine ja tarkastaja Outi-Elina Generalov kävivät 8.2. neuvotteluja Pietarin Inkerin Liiton johdon kanssa. Keskusteltiin paluumuuttovalmennuksen tulevaa lukuvuotta ja siihen liittyviä järjestelykysymyksiä. Inkeriläistaholla on jatkossakin tärkeä rooli koulutuksen järjestämisessä ja maahan-muuttovirasto takaa paluumuuttovalmennuksen rahoituksen.

Kantelekerhon ilot ja pulmat

Vain ulkonaolta se tuntuu helpolta Helmikuusta alkaen PIL:n tiloissa Pushkinskajalla on toiminut kanteleensoittokerho. Skuoritsan seurakunnan kirkko-herra Pavel Krylov opettaa halukkaita soittamaan kanteletta. Ja halukkaita on niin paljon, että perustettiin kaksi ryhmää, toiseen kuuluvat Korpi yhtyeen jäsenet, toiseen kaikki muut. Sydämet täyttyvät ilosta, kun yhtäkkiä hyvin yksinkertaisesta instrumentista saa uskomat-toman hienoa sointua.

Kuvassa: Vain ulkonäöltä se tuntuu helpolta. Valok. K.Kanevskaja.

Kerhon toiminnassa on yksi iso ongelma, kanteleita ei riitä. Tunnilla joudutaan odot-tamaan soittovuoroa ja läksyt kotona tehdään melkein salateitse käsistä käsiin siirryttävillä kanteleilla.

Ksenia Kanevskaja

Laskiaiset bliinien maulla

Inkerin Liiton Puutostin osasto (pj Viljo Ostonen) yhteistyössä Skuoritsan seurakunnan kanssa pystyi järjestämään 19. helmikuuta hyvät laskiaisjuhlat vanhaa Skuoritsan kirkkoa vastapäätä. Kansanjuhlaa viettämään tänne tuli noin sata ihmistä Hatsinasta ja Pietarista saakka.

Kuvassa: Nuotio sytytetään. Valok. W.Kokko

Uusi kirja Kylmästä ja tuulisesta ilmasta huolimatta sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen onnistuttiin pitämään hauskat hiihto-, köydenveto- ja huopikkaanheittokilpailut, lapset laskivat mäestä, yhdessä laulettiin ja tanssittiin nuotion ympärillä. Tanssimista ja laulamista johti pietarilainen Kotikontu kuoro. Omilla kansanlauluillaan vastasi sille Pietarin komiseuran ryhmä Dzoridz.

Uusi kirja Kuvassa: Mestarin heitto. Valok. Juri Tregub

Sitten juhlaväki siirtyi katon alle seurakuntataloon syömään bliinejä ja juomaan kahvia. Paljon maukkaita lettuja ystävällisesti valmistivat seurakunnan emännät. Mutta moni juhlija toi eväät mukaan. Kilpailujen voittajat saivat palkintojansa – pipon ja villasukat, kaikki kuuntelivat pastori Pavel Krylovin ja kuorolaisten laulamista. Melkein kodinlämmössä juhlailmapiiri oli mitä parhaimpia, siitä läsnäolleiden puolesta liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen sydämellisesti kiitti järjestäjiä.

Urkukonsertti urkujen hankinnan hyväksi

Bachin ja Lisztin kappaleita soitti 25. helmikuuta Pyhän Marian kirkossa pidetyssä urkukonsertissa kanttori Marina Väisä. Kirkkosali aina täyttyy musiikin-ystävistä kun Marina soittaa urkuja.

Tällä kertaa hän esiintyi uusien ilmaurkujen hankinnan hyväksi. Kelton kirkon pienet sähköurut eivät enää tyydytä seurakuntaa ja ne kaipaavat jatkuvasti remonttia. On päätetty hankkia Kelttoon uudet ilmaurut ja juuri tähän tarkoitukseen meni 25.2. tuomiokirkossa kerätty kolehti.

Kaksoisjuhlat Jaani kirikus

Pietarissa virolaisessa Johanneksen kirkossa (vir. Jaani kirikus) sunnuntaina 26. helmikuuta juhlittiin kerrallaan sekä Viron itsenäsyyspäivää että Pietarin virolaisten kulttuuriseuran 20. vuotisjuhlaa. Juhlaa edeltävässä jumalanpalveluksessa osoitettiin kunnia niille, jotka kärsivällisesti taistelivat kirkon palauttamisesta ja sitten uhrautuvaisesti tekivät siinä vaikeata kunnostamistyötä.

Kuvassa: Peter Laul soittamassa.

Peter Laul soittamassa Lyhyen puheenvuoron juhlakonsertin alussa piti Viron Pietarin pääkonsuli Tiina Maiberg. Hän kiitti Pietarin virolaisia siitä, että he ansiokkaasti ylläpitävät monen miljoonan asukkaan kaupungissa viron kieltä ja Viron mieltä. Tilaisuudessa erikoisesti kiitettiin seurakunnan neuvoston pj K?lli Sulgea, kulttuuriseuran pj Viiu Fjodorovaa sekä Peterburi Teataja lehden päätoimittaaja Veronika Mahtinaa, jotka vuosijuhlien alla ansaitsivat Viron tasavallan kunniamerkin. Marjamaan 5. luokan ristillä kunnioitettiin myös Leningradski martyrologin päätoimittaja Anatoli Razumovia.

Pietarin virolaisten kulttuuriseuraa onniteltiin paljon, muiden rinnalla Inkerin Liiton puolesta onnittelut toi Wladimir Kokko. Puheessaan hän mainitsi mm., että yhteistyö yhdistyksiemme välillä on yhtä vanha, kuin itse virolaisten kulttuuriseura. Inkerinsuomalaiset musiikkiryhmät ovat monesti esiintyneet virolaisten juhlissa ja päinvastoin. Muutama muusikko paljasti Wladimir kuuluu niin virolaisten kuin inkerinsuomalaisten yhtyeisiin.

Yhteisvalokuva juhlien paatyttya. Keskella musta pusero paalla paakonsuli Tiina Maiberg, oikealla kunniamerkki rinnassa paatoimittaja Anatoli Razumov Kuvassa: Yhteisvalokuva juhlien päätyttyä. Keskellä musta pusero päällä pääkonsuli Tiina Maiberg, oikealla kunniamerkki rinnassa päätoimittaja Anatoli Razumov. Valokuvat Wladimir Kokko.

Konserttiohjelman avasi maailman kuuluisa pietarilainen pianonsoittaja Peter Laul. Muiden esittämien muutaman klassisen musiikin kappaleen jälkeen oli värikäs konsertin kansanmusiikin osa. Siinä virolaiset Kaja sekakuoro ja tanssiryhmä Neevo esiintyivät yhdessä inkerinsuomalaisen Kotikontu kuoron kanssa. Kauan yhdessä harjoiteltu esitys, jossa laulut täydensivät tanssimista, onnistui erinomaisesti. Yleisön mielestä musiikkiyhtyeiden yhteistyöstä on syntynyt laadukas tuote, jota voi esittää muuallakin. Näin juhlatkin voivat vahvistaa kansallisseurojen välistä yhteistyötä.

Nukketeatteri uutena kulttuurialoitteena

Miten perinnekulttuuria voisi levittää parhaiten? Tätä aihetta pohtivat yhdessä PIL:n nuoret ja kansanpukukerholaiset. On saatu aikaan kansanpukunukkeja, runsaasti folkloorianeistoa ja esiintymiskokemusta. Ehkä ne voi yhdistää nukketeatteriin ja puhua perinteisiin pohjautuvissa näytelmissä inkerinmurretta. Sellaisen perinneteatterin perustamisesta olemme yhdessä päättäneet.

Kuvassa: Harjoittelut ovat alkaneet. Valok. Maria Ivantsova.

Harjoittelut ovat alkaneet Työ on jo alkanut. Nuket ovat valmiita ja saimme teatteriakatemiasta ohjeet siitä, miten se sovelletaan dramatisoinnin tarpeisiin ja miten niitä ohjataan. Ensimmäinen näytelmämme tulee kertomaan auringon ja kuun varastamisesta, tämä inkerinsuomalainen kansansatu kirjoitettiin ylös Länsi-Inkerissä 1800-luvulla.

Olga Konkova

Kalevala tutuksi

Kanteleen saestyksella pastori Krylov aidosti lauloi vanhoja runoja Kalevalan päivää juhlittiin Pietarissa kansallisuuksien talossa 29. helmikuuta. Tavallaan tällaisissa tilaisuuksissa Inkerin Liiton asiantuntijat kertovat eepoksen luomisesta ja sen merkityksestä. Tällä kertaa ohjelmaan lisättiin myös konserttiesityksiä (PIL:n Koti-kontukuoro ja koululaisten lavastama inkeroinen satu) sekä aulassa oli esitetty Kalevala-aiheinen Pietarin karjalaisten seuran valmistama maalausnäyttely.

Kuvassa: Kanteleen säestyksellä pastori Krylov aidosti lauloi vanhoja runoja. Valok. L.-E.Aleksandrova.

Vuotuinen tilaisuus tavoit-telee Kalevala-tietojen leviämistä jasen yleisö koostuu pääosin Pietarin koulujen oppilaista ja opettajista.

Yhden rivin uutiset

Sopimukset yhteisen projektitoiminnan jatkosta allekirjoittivat 7. helmikuuta Inkerin kulttuuriseura (Helsinki) ja Pietarin Inkerin Liitto. Yhteistyöhankkeet koskevat suomen opetusta ja viestijöiden kouluttamista.

Suomalainen Pietari -niminen kaupunginkierros järjestettiin Sampo-keskuksen (joht. Tatjana Bykova-Soittu) voimin 25. helmikuuta. Oppaana toimi Wladimir Kokko.

Wladimir Kokko
03.03.2012, Pietari

 

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

 

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
SK на мастер-классы и обучение на курсах: Вышивание; Батик; Войлок (фильцевание); Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); Вырезание из дерева; Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
SK к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00.
Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

SK

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

 

Uusi kirja • Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко «Ингерманландские финны», обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

 

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...


E T S I :