inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2013:
01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Joulusta jouluun

30.joulukuuta 2013

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10





-

     

Uutisia Inkeristä 02/13:

Mitä Kalevala merkitsee nykysuomalaiselle?

Inkeriläilen muotoilunäyttely Lappeenrannassa

Inkeri-päivä Romanaisissa

Hauskat laskiaiset

Piispa Kuukauppi: 60 vuotta

Siirtyvä museo kouluttaa

Kalevalan päivän monet kasvot

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Mitä Kalevala merkitsee nykysuomalaiselle?

Joskus kysyin Helsingissä nuorelta suomalaiselta, onko Kalevalalla merkitystä nykyelämässä? Hän vastasi näin No Kalevalaa luettiin koulus, sit kyl tä on meiän arvoton kulttuuriaarre. Mut sen kieli vaikuttaa kauheen arkaaiselt, eikä sille oo käyttöä nykyelämässä. Eepoksena Kalevala on jotain virtuaalista.

Pitää paikkansa, että Kalevalan kieli on vaikea ja arkaainen, mutta eikö juuri se ole joskus herättänyt kiinnostusta suomen itämurteita kohtaan? Kalevalan ilmestyttyä ylipäätänsä Suomessa alettiin arvostaa murteita. Se tuottaa hedelmiä nykyäänkin, suomen kielen monimurteisuus ei hävetä ketään, päinvastoin jokainen on ylpeä omasta äidinkielestään. Kysymykseen Montako kieltä osaat? Nykysuomalainen vastaa Kahta, suomea ja äidinkieltä. Murrekieli on jopa muotia nykyään, sillä julkaistaan paikallisia lehtiä ja sitä puhuvat paikalliset FM-radiot.

Jos joku lapsi ei sitä Kalevalan vanhaa kieltä, hän voi tarttua vaikka Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaan. Eepoksen kielestä suomen kirjakieli on saanut paljon. Mainitaan vaikkapa sana tuonela, jota joka kirkkokävijä toistaa aina lausuen kristinuskon tunnustusta.

Suomalaisten pitää kumartaa Kalevalalle ja Lönrotille myös siitä, että suomen kieli on ylipäätänsä jäänyt henkiin. Sitä kovasti epäiltiin 1700-luvun lopussa, eikä siitä koskaan tulisi maan virallinen kieli ilman Kalevalaa. On monesti todettu, että juuri Kalevalan ansiosta suomi on päässyt kulttuurikielten joukkoon. Uskallan sanoa, että kaukaa Vienan Karjalan korvesta on tullut yksi EU:n virallisista kielistä.

Wladimir Kokko Nykysuomalainen ei edes ymmärrä, että hän asuu kalevalaisten aiheiden keskellä. Vain Suomessa vieraileva saa huomata, kuinka tärkeää on ymärtää Kalevalan hahmojen maailma. Tulen Helsingin rautatieasemalle. Koko asema on sitä kansallisromantismin arkitehturia, joka on saanut inspiraatiota ankarasta pohjolan luonnosta. Rautatieasemaa vastapäätä on makkaratalo, jossa lukee Sampo-pankin mainos. Menen Ateneumin ohi, siinä ei saa ymmärtää paljon mitään tuntematta Gallén-Kallelan Kalevalan maalauksia. Ai Keskuskadulla on taas remonttityöt, joita tekee Lemminkäinen Oy. Missäpä mun Omenahotelli on? Siellähän se on Kalevankadun ja Lönnrotin kadun välissä... Pikakuvaus nyky-Helsingin keskustasta vain.

Täytyy myös ymmärtää, että Kalevan ilmestyttyä suomalaiset ovat saaneet myös myyttisen historian, joka on oikeastaan yhtä tärkeä kuin faktinen historia. Mikä olisi Kreikka ilman kansalliseepostaan? Mikä olisi Skandinavia ilman viikinkien saagoja? Moni tuntee sellaisen tietokonepelin kuin Civilization III, siinä pelaaja voi rakentaa Heroic Epicin, joka edesauttaa sankareiden eli suurjohtajien saamista. Kansalliseepos siis vahvistaa kansan voimia. Kysyisin pystyikö Suomi synnyttämään Mannerheimin ja talvisodan sankareita ilman Kalevalaa? Vastatkoot tähän kysymykseen meidän lukijat.

Inkeriläilen muotoilunäyttely Lappeenrannassa

Vaatteiden muotoilu pohjautuu Inkerin perinteiseen kansanpukukulttuuriin Yli kolme kuukautta Helsingissä kulttuurien museossa esitelty Alun pohjaniminen näyttely herätti niin paljon huomiota Suomessa, että se kutsuttiin Lappeenrantaan. Isot seinätekstiilit, vaatteet, nuket erilaiset käyttöliinat valmistettiin perinteisten teknologioiden mukaisesti IL:n yhteydessä toimivan Inkerin kansanpuku-kerhossa. Tuotteiden aiheet saatiin inkerinsuomalaisten ja inkeroisten saduista ja tarinoista. Perinnekulttuurin inspiroiman uuden muotoilun näyttely avattiin 4. helmikuuta Etelä-Karjalan ammattiopistossa.

Vaatteiden muotoilu pohjautuu Inkerin perinteiseen kansanpukukulttuuriin. Valokuva J.Anttonen

Tässä pari helmikuussa netissä ilmestynyttä palautetta inkeriläisnäyttelystä: Upeat värit taidokkaissa pellavaisissa taidetekstiileissä! Taas vahva todiste siitä, että käsityö elää ja voi hyvin! Wautsi mitä mahtavaa väriloistoa! Upeat työt! Joillakin on taito yhdistellä värejä toisiinsa.

Jelena Anttonen

Inkeri-päivä Romanaisissa

Paikallishallinnon aloitteesta 9. helmikuuta Pohjois-Inkerin Romanaisissa pidettiin Inkeri-päivä. Vauhtia, tunnelmaa ja värejä sille ovat lisänneet perinneyhtyeet Röntyskä, Korpi ja Kotikontu. Toksovan Rappulasta kotoisin olevaa Röntyskää ei saa nähdä usein, ja sen esitystä erikoisesti kiitettiin yhtyeen aitoudesta ja esiintyjien iästä riippumattomasta innosta.

Päivän ohjelma sisälsi myös paljon oikeata kiinnostusta aiheuttaneen Inkerinsuomalaiset: Kohtalon valinta -dokumenttifilmin katsomisen. Mutta virallisen ohjelman päätyttyäkin osallistujat jäivät muistelemaan mennyttä ja vaihtelemaan vaikutelmia.

Andrei Turov

Hauskat laskiaiset

Kuvat Wladimir Kokko Kuvat Wladimir Kokko Laskiasen yhteinen juhlinta kuuluu Inkerin Liiton vakiintuneeseen tapahtuma-kalenteriin. Tänä vuonna juhlat pidettiin 10. helmikuuta Skuoritsassa pastori Pavel Krylovin toimittaman sunnuntaijumalanpalveluksen jälkeen.

Kirkkoväki siirtyi seurakuntataloon, jossa paikallisperinteen mukaan blinit ja kahvit olivat jo valmiina. Herkuttelemista seurasi Wladimir Kokon esitelmä siitä, miksi länsikirkkojen ja Venäjän ortodoksien pääsiäiset ovat tänä vuonna eri aikana.

Maantien toisella puolella silloin valmistauduttiin hiihtokilpailuihin. Sen järjestäjä IL:n varapuheenjohtaja Viljo Ostonen mainitsi, että 10.2. on koko Venäjän hiihtopäivä, ja tapahtumat osuvat mukavasti samaan päivään. Hiihtomatka tällä kertaa ei ollut niin yksinkertaista. Sen puolivälissä piti heittää tikat, eli keksittiin ampumahiihdon uusi epävaarallinen versio. Nopeinta oli Vladimir Bykov Pietarista.

Osallistujia oli tavallista enemmän, yllätti myös nuorten aktiivinen läsnäolo. Kakki halusivat heittää huopikasta ja köyden pingottaminen aiheutti oikeata euforiaa. Mielialaa nostatti Kotikonnun lauluja ja röntysköjä. Lopussa tapojen mukaan poltettiin Talviakka ja pikku hiljaa taas siirrettiin lämpimään serakuntataloon, jossa laulamiset ja hauskanpito jatkuivat vielä jonkin aikaa. Skuoritsassa pidetyistä laskiaisista ei saatu kuulla yhtäkään kielteistä palautetta. Tuntuu siltä, että Skuoritsasta on tulossa IL:n laskiaisjuhlien pysyvä paikka.

Piispa Kuukauppi: 60 vuotta

Aarre Kuukauppi Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Aarre Matinpoika Kuukauppi täytti 14. helmikuuta 60 vuotta. Hän on syntynyt Karjalassa, johon hänen inkeriläisvanhemmat rekrytöitiin töihin vuonna 1949. Kun vain tuli mahdolliseksi perhe muutti koti-Inkeriin ja asettui Kelttoon. Siellä Aarre valmistui koulusta, jonkä jälkeen olivat suoritetut asevelvollisuusvuodet ja opinnot Leningradin muotoilukorkeakoulussa.

Aarre Kuukauppi on peräisin uskovaisesta perheestä, vanhemmilta hän oli omaksunut kristinuskonnon käsitteet ja toiveen Jumalaan. Pushkinin kaupungissa vuonna 1977 avatusta luterilaisesta kirkosta tuli monien inkeriläisnuorten kokoontumis-paikka. Siellä he henkisesti valmistautuivat isoon työhön, jota alettiin perestroika-vuosina, kun uudelleenperustettiin Inkerin vanhat seurakunnat. Aarre vihittiin diakoniksi vuonna 1990 ja pastoriksi vuonna 1992. 20. tammikuuta 1996 Kelton kirkossa Aarre Kuukauppi vihittiin Inkerin kirkon piispaksi.

Piispa Kuukauppi nykyään johtaa ja koordinoi noin 80 seurakunnan monikielisen kirkon henkellis- ja taloustoimintaa. Erikoishuomiota hän kiinnittää kirkkotoimijoiden koulutukseen Keltossa sijaitsevassa teologisessa instituutissa. Hän vaikuttaa voimakkaasti Inkerin kirkon uskonto-opilliseen linjaukseen.

Vuosia täyttävän piispan kunniaksi Laurikkalalle nimitetyssä teologisessa instituutissa 12.-13.2. pidettiin tieteellinen konferessi ja 16. helmikuuta Kelton kirkossa päivänsankari otti vastaan syntymäpäiväonnittelut, joita oli todella runsaasti. Suomen kirkon onnen toivotukset toi Mikkelin piispa Seppo Hänninen, joka korosti veljessuhteita Inkerin ja Suomen kirkkojen välillä. Suomen Pietarin pääkonsulin puolesta Kuukauppia onnitteli konsuli Kristiina Häikiö. Inkerin Liiton onnittelut lausui Wladimir Kokko. Onnittelutilaisuutta seuraavaa juhlakahvia jouduttiin pitämään lämpimänä kaksi ja puoli tuntia, niin paljon halukkaita sanoa sydämmellisiä onnitteluja oli.

Aarre Kuukauppi Onnittelut Suomen kirkolta ja SLEY:ltä. Keskellä vasemmalla piispa Hänninen, oikealla piispa Kuukauppi. Kuva W.Kokko

Sunnuntaijumalanpalveluksen yhteydessä 17. helmikuuta Pietarin Pyhän Marian kirkossa mahdollisuuden onnitella piispaa saivat ne, jotka eivät päässeet Kelton juhlimisiin. Piispa Kuukauppi sai monta onnittelua mm. muiden uskontokuntien edustajilta kuten ortodokseilta, Venäjän saksalaisperäisen kirkon luterilaisilta, katolisilta, suomalaisilta esikoislestadiolaisilta, Viron evankelis-luterilaiselta kirkolta ym.

Voidaan kuvitella, että synttäreiden päivinä piispan piti olla kestävä. Usean päivän kestäneet onnittelusanojen kuunteleminen ja lahjojen saaminen on raskasta. Esinelahjoja ei ollut kuitenkaan kovin paljon. Piispan toivomuksen mukaan lahjarahat siirrettiin teologisen instituutin stipendiarahaston tilille. Niin kuin aina tärkeää tukea näinä päivinä päivänsankari sai myös hänen perhejäseniltään Alina-vaimolta ja neljältä lapseltaan.

Siirtyvä museo kouluttaa

Perinne yhtye Korpi laulamassa kantakansojen museon nayttely taustalla Leningradin alueen kirjastossa oleskelevan kantakansojen siirtyvän museon näyttely toimii koulutuspaikkana. 20. helmikuuta iso koulutuspäivä siinä järjestettiin yli sadalle kirjastojen työntekijälle, jotka tulivat niin Pietarista kuin alueelta. Luennossaan Olga Konkova kertoi inkerinsuomalaisten kulttuurista. Sitten moni osallistui kirjontatyöpajaan ja Korven laulaminen kruunasi koulutustilaisuuden.

Kuvassa: Perinne yhtye Korpi laulamassa kantakansojen museon näyttely taustalla.

Kirjastonhoitajat saivat tutustua heille lähes tuntemattomaan aiheeseen. Leningradin alueen paikalliskirjastot oikeasti jonottavat siirtyvän museon saapumista niiden tiloihin.

Alla Bondareva

Kalevalan päivän monet kasvot

Inkerinsuomalaisten pitämistä Kalevalan päivän tilaisuuksista on Inkerinmaalla kavsava kysyntä, folklooriyhtyeemme ja luennoitsijamme kutsutaan moneen paikkaan tiukasti.

Kagrakarun nuket tervehtivat yleisoa Puutostin kirjastossa. Mahtavan mittaisena oli Kalevalalle omistettu tilaisuus Puutostin kirjastossa 24. helmikuuta. Tällä kertaa kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet kirjaston tiloihin seuraamaan todella monipuolista ohjelmaa. Skuoritsan kirkkoherra Pavel Krylov soitti kanteletta ja lauloi, Olga Konkova Korven laulamisen tukemana luennoi ja lopussa esiityi vasta syntynyt nukketeatteri Kagrakaru. Ennen vanhaan Kagrakaru Länsi-Inkerissä oli suosittu tarinoiden hahmo. Esitetty lyhyt tarina kertoi sepän tytöstä, joka hanki ja toi kotikyläänsä kuun ja auringon. Tämä Korpi perinneyhtyeen nuorten lavastama tarina kirjoitettiin ylös Soikkolassa vuonna 1881.

27. helmikuuta melkein samaan aikaan alkoivat Kalevala-illat Pietarin kansallisuuksien talossa ja Roerichin museossa. Kansallisuuksien talossa suomea opiskelevien ja opettavien edessä luennoivat Wladimir Kokko ja Irina Ostonen, lauloi ja tanssi perinneyhtye Kotikontu. Jotkut yleisöstä innostuivat sen esityksestä niin, että kysyivät miten voi liittyä yhtyeeseen.

Kuvassa: Kagrakarun nuket tervehtivät yleisöä Puutostin kirjastossa.

Roerichin museoon kokoontui paljon paikallishistoriasta ja kansankulttuurista kiinnostuneita. Korven esittämät vanhat inkeroiset kalevalanmittaiset laulut sekä Kagrakarun nukke-esitys yllättivät sivistynyttä yleisöä. Olga Konkovalle kysymyksiä oli niin paljon, että heti päätettiin kehittää tästä tilaisuudesta Inkeri-aiheisen luentosarjan.

Valeria Lukka, Wladimir Kokko, Jelizaveta Golovan

Yhden rivin uutisia:

Viron itsenäisyyspäivän konserttiin 24. helmikuuta Pietarin Jaani kirkossa osallistui IL:n Talomerkit perinneyhtye, joka taas loistavasti esiintyi virolaisen tanssiyhtye Nevon kanssa.

27.2.-1.3. Venäjän etnografisessa museossa pidettiin Sjögrenin 6. vuotuiset tieteelliset lukemiset. Usea esitelmä koski inkerinsuomalaisten problematiikkaa.

Wladimir Kokko,
3.3.2013, Pietari


E T S I :