Nouse, Inkeri!

Dm.Guitorї 2005

03.04.05 lähtien:

Työllistämis-
keskus:

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:

•http://www.inkeri.fi/

•Suomen Inkerin
kulttuuriseura

•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

•inkerikeskus.fi

•Ruotsin Inkeri-liitto

•Virossa


•Pietarin Inkerin Liitton lehti

•Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

•Venjoen inkerin Liiton osasto


•Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

•Tverinkarjalaisten ystavat ry

• Suomen Yleisradio

24.11.04
pääkonsulaatin uusi rakennus

24.11.04
pääkonsulaatin uusi rakennus

Design: Dm.Guitorї2005

UUTISIA INKERISTÄ 03/05

Mietteitä ääneen

Perestroikan lapsia

11. maaliskuuta 1984 NKP:n pääsihteeriksi Moskovassa valittiin Mihail Gorbatshov, uudistamisen aika, jota kutsutaan perestroikaksi on alkanut Venäjällä. Inkerinsuomalaisten kannattaa muistaa tuo kohtalokas aika. Neuvostoliiton johto salli 80-luvun loppupuolella pluralismin (mielipiteiden eroavaisuuden), glastostin (avoimuuden) ja vanhan kommunismijärjestelmän perestoikan (uudelleenraken-tamisen). Poliittinen sanasto sai uusia käsitteitä ja kansalaiset saivat tavallisimmat ihmisoikeudet mm. vapauden kokoontua kansalaisjärjestöihin ja uskontovapauden. Jollei olisi perestroikaa, ei Inkerin Liittoakaan perustettaisi. Jollei kommunismi-järjestelmän tehtottomuutta todettaisi sanoin ja teoin, ei Neuvostoliitto horjuisi. Jollei Neuvostoliitto horjuisi, inkerinsuomalaisten paluumuuttokaan Suomeen ei olisi alkanut, eikä Viro itsenäistyisi.

Me, inkeriläisliittojen aktiivit, olemme perestroikan lapsia. Vapaa toimintamme on tullut mahdolliseksi vasta vuoden 1984 jälkeisinä vuosina. Juuri uudessa demokraattisessa yhteiskunnassa, josta Mihail Gorbatshev on joskus alkanut puhua, kirkkomme eloon elpyminen on toteutunut. Kirkkoväen on kiitettävä neuvostojohtaja, jonka johtamisaikana kirkkokuntien toiminta vapautui pelosta. Suomeen muuttaneiden on hyvä muistaa, että juuri Gorbatshov oli maan hallitsijana, kun Koivisto myönsi Neuvostoliiton suomalaisille paluumuutto-oikeuden. Monet eri maissa asuvat inkeriläiset ovat löytäneet sukulaisia 80-luvun loppupuolelta alkaen. Itse vuonna 1985 pääsin ensimmäisen kerran Suomeen komsomolin delegaation oppaana, muistan sen hyvin.

Inkerinsuomalaisten historiassa uusi vaihe on alkanut 20 vuotta sitten...

IL:n vuosikokous

Inkerin liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 12. maaliskuuta Pietarissa. Tänä vuonna koulun 214. saliin kokoontui 107 edustajaa 13 paikallisjärjestöstä. Kaukaa tuli liittomme kokoukseen Moskovan inkerinsuomalaisten kansallis-kulttuurisen autonomian ja Pihkovan «Pikku Inkerin» edustajia.

Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä kysymyksiä kuten toimintaraportti, talousraportti ja yhdistyksen toiminta eri linjoilla. Toimintaraportti esitettiin kokous-päiväksi ilmestyneessä Inkeri-lehdessä ja puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen sai keskittyä ongelmiin. Puutteelliseksi hän sanoi liiton järjestelytyötä, liiton neuvosto ei tiedä tarpeeksi siitä, mitä tapahtuu eri paikallisjärjestöissä, eikä paikan päällä tiedetä koko liiton mahdollisuuksista ja toiminnasta. Inkerin Liitto tarvitsee enemmän päteviä vapaaehtoisia työntekijöitä. Kirjasen mukaan IL:n keskusjohdon vuosibudjetti on noin 3000 euroa, jonka suurin osa menee juhannusjuhlien järjestämiseen. Summaa ei ole helppoa saada ja sponsoritukea tarvitaan, korosti puheenjohtaja.

Varapuheenjohtaja Wladimir Kokko kertoi IL:n projektiyhteistyöstä Suomen valtion kanssa. Hänen mukaan se, että Suomen hallitus aikoo ajaa inkeriläis-hankkeitansa alaspäin, esittää uusia haasteita inkeriläistyössä. Monipuolisesta ja tehokkaasta kultturityöstä kertoivat neuvoston jäsenet Olga Konkova ja Irina Ostonen. Konkovan mielestä voitaisiin tehdä enemmänkin, jos koordinaatio paikallisjärjestöjen johdon kanssa olisi parempi.

Vuosikokouksessa vastattiin moniin edustajien kysymyksiin. Läsnäolleille selostettiin mm. niin sanotusta «suomalaisten keskitysleirien vankien korvauksesta». Todettiin, että tämä Karjalassa alkanut kampanja ei koske inkerinsuomalaisia, jotka sodan aikana saivat Suomesta turvaa ja rauhaa, eivätkä voi vaatia siltä «vankien korvausta». Inkerin Liitto on samaa mieltä Suomen viranomaisten kanssa, että sotakorvauksien täysin maksaneella Suomella ei ole mitään velkaa Venäjälle eikä sen kansalaisille. Juuri Neuvostoliitossa inkerinsuomalaisia sorrettiin. Vasta tapahtunut etuoikeuksien muuttaminen rahatueksi on koskenut monia inkeriläisiä. Ihmetyttää vain miksi tukien maksu siirtyi paikallisien sosiaaliturvabudjettien vastuulle, vainojen järjestäjänähän oli juuri valtion pääjohto. Inkerin Liiton vuosikokous on hyväksynyt kirjeen duumaan, jossa vaaditaan poliittisista sorroista maksettavien tukien siirtämistä nimenomaan valtakunnan budjettiin.

Vaalit Inkerin Liitossa pidetään kerran kahdessa vuodessa, eikä niitä ollut tällä kertaa. Vuosikokous tavallaan päättyi Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron esiintymisiin.

Hoivatyön järjestäjät Suomessa

Viikon (13-19. maaliskuuta) viettivät vanhusten hoidon järjestäjämme eli palvelutalojen johtajat ja diakoniatyöstä vastuulliset Jyväskylässä. 10 hengen ryhmä vielaili ammattikorkeakoulussa opiskellen hoiva-alan organisointia Suomessa. Inkeriläiset kävivät eri laitoksissa tutustumassa käytännölliseen toimintaan ja kertoivat omista kokemuksistaan. Taaitsan palvelutalon johtaja Paavo Suomalaisen mielestä mielenkiintoisinta oli vajaakuntoisten hoidon järjestäminen. Opetusmatka tehtiin laajan Jyväskylän akk:n toteuttaman ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman täydennyskoulutusohjelman osiona.

Kalevala-seminaari Puutostissa

Puutostilla on omalaatuinen merkitys inkerinsuomalaisten kulttuurin historiassa, tästähän kesäjuhlien perinteemme on saanut alkunsa. 19. maaliskuuta Puutostin kirjastossa pidettiin Kalevala ja Inkeri-niminen saminaari Olga Konkovan johdolla. Kokoontuneille, heidän keskuudessaan oli sekä pelkkää suomea puhuvia ukkoja vunukkoineen että kyläkirjastojen johtajat. Olgan pitämää kertausta keskiaikaisten laulujen laulamalla tuki musiikkiyhtyeemme Korpi. Luennoitsija korosti, että Inkerinmaalta kerätyt kalevalanmittaiset runot kuvaavat kansalliseeposta paljon naisellisempana verrattuna E. Lönnrotin miessankaripaineiseen Kalevalaan. Järjestäjän mukaan kyläväki esitti yhtä hyviä kysymyksiä kuin kaupunkilaiset, selvästi tuntui, että kysyjät ovat ainakin Kalevalan lukeneet.

Pääsiäinen myös maallisittain

Pääsiäiskirkko on edelleen lähes kaikille inkerinsuomalaisille tärkeää, mutta ikävä tosiasia on se, että juhlaperinteet Inkerissä on unohtunut monilta suomalaisperheiltä. Inkerin Liitto pitää tärkeänä niiden elvyttämistä. Kaksi juhlapajaa järjestettiin pääsiäsipäivinä.

Pitkäperjantaina Pyhän Marian kirkon tiloissa IL:n Tyrön osasto, Sampo-keskus ja Suomen Pietarin instituutti pitivät pääsiäispajan. 23 osallistujaa sai tietää pääsiäissymboliikasta, juhliin kuuluvista koristeista, lauluista ja suomalasista ruoista. Tärkeää, että yhdessä tehtiin riippuvia pääsisäsmunia, kauniita virpovitsoja ja muita koristeita, jotka käytettiin kirkkosalin koristelemiseen. Laulettiin kauniita pääsiäislauluja ja virsiä. Juhlapajan vetäjinä toimivat Alina Otti ja Tatjana Bykova.

15 vanhempaa ja lasta houkutteli pääsiäisen toisena päivänä pidetty juhlapaja Pushkinskajalla. Yhdessä kadettiin juhlapöytä ja valmistetttiin pääsiäiskoristeita, Korpi-yhtye lauloi perinteisiä lauluja. Tilaisuuden vetivät Olga Konkova ja Irina Ostonen.

Piispa ja professori opaskurssilla

Maaliskuussa Inkeri-opaskoulutusohjelma jatkui. Kurssilaisina on kaksikymmentä toimivaa suomenkielistä opasta, joiden joukossa on esim. koko kaupungissa tunnetut Irma Blinova, Inkeri Laperié ynnä muut. Tatjana Bykovan johtama Sampo-keskus, joka toimii vastuullisena kouluttajana, pystyi saamaan luennoitsijoiksi parhaat asiantuntijat. Maaliskuussa tunnit pitivät mm. piispa Aarre Kuukauppi ja historian professori Svetlana Kotshkurkina Petroskoista. Koulutusohjelman puitteissa järjestetään myös mallikierroksia, maaliskuussa se oli Wladimir Kokon opastama Suomalainen Pietari.

Yhden rivin uutiset

• 26. 3. Kelton seurakunnan ja IL:n Seulaskoin osaston voimin järjestettiin perinteinen juoksu Laatokan rannalta «elämäntietä» pitkin. Juoksu on omistettu inkerinsuomalaisten karkotukseen Siperiaan maaliskuussa 1942.

Wladimir Kokko, Pietari

02.04.2005