inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Työllistämis-
keskus:

tyollistamiskeskus

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:


http://www.inkeri.fi/

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


Pietarin Inkerin Liitton lehti

Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

Laskiainen 24.02.2006
Laskiainen-2006
Laskiainen-2006
Laskiainen-2006
Laskiainen-2006
Laskiainen 24.02.2006

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

UUTISIA INKERISTÄ 03/06

Valokuvanäyttely Inkerin Liiton tiloissa

Kymmenisen nuorta valokuvaajaa kuuluu Uusi kaarti-nimiseen ryhmään, joka on toiminut yli vuoden Inkerin Liiton yhteydessä. Valokuvaamisesta kiinnostuneet matkustavat ristin rastin Inkerinmaata kamera kädessä. Heidän ensimmäinen näyttelynsä esitettiin viime syksynä Suomen Pietarin instituutissa. 1. maaliskuuta uusittu näyttely nimeltä Suomalaisia lähtökohtia avattiin IL:n tiloissa Pushkinskajalla 15.

Näyttely koostuu 64 isokokoisesta värivalokuvasta. Se osoittaa, kuinka nuoret näkevät kotimaansa ja kuinka he tuntevat inkeriläisiä sukujuuriaan. Valokuvien aiheet ylättävät tavallista katsojaa, niissä on luonnon kauneutta ja nostalgiaa, nykypäivä suruineen ja iloineen sekä kosketusta ikuisuuteen. Uskomatonta kuinka monipuolisesti ja runollisesti osaavat nuoret ottaa vastaan heitä ympäröivät realiteetit. «Tutustuen syvemmin Inkeriin ja tehden valokuvia olemme itsekin paljolti muuttuneet», sanoivat yhteen ääneen uusikaartilaiset Leontina Saksa ja Andrei Kuznetsov.

kuva Työkalusto.
Luutsa, Narvusi-Kosemkina, 2005.
Valokuva Uusi kaarti

Inkerin Liitolla on aikomus esittää tämä koko ajan kehittyvä näyttely laajasti Inkerinmaalla ja Suomessa. Jatkotyöhön nuoria rohkaisi avajaisissa liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen.

Suomalais-ugrilaisia kansoja tutkittavaksi

Komin tasavallan pääkaupungissa Syktyvkarissa 6.-7. maaliskuuta pidettiin tutkimusprojektin työryhmän kokous. Suomalais-venäläisen hankkeen tavoitteena on selvittää Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen nykytilanne. Kokoukseen osallistunut IL:n neuvoston jäsen Olga Konkova on oikein tyytyväinen työryhmän istunnon tuloksiin. Hän on mm. saanut käyttöön yksityiskohtaiset tilastotiedot Venäjällä asuvista inkerinsuomalaisista viime v. 2002 pidetyn valtakunnallisen väestönlaskennan mukaan.

Tässä on pieni osa kyseessä olevaa tilastotietoa.

Suomalaisten lukumäärä Venäjällä
(väestönlaskenta 2002, viralliset tiedot)

Koko Venäjä

34 364

Koko Venäjä

7 965

Pietari

4 051

Karjalan tasavalta

14 310

Eero eroaa

Inkerin Liiton Pietarin osasto (Pietarin Inkerin Liitto) piti 15. maaliskuuta oman vuosikokouksensa. Pietarin koulun 214. kokoussaliin kokoontui 108 yhdistyksen jäsentä. Kokouksessa pitäen toimintaraporttiansa järjestöä 14 vuotta johtanut Eero Pellinen ilmoitti eroavansa puheenjohtajan tehtävistä.

kuva Eero Pellinen (65) on syntynyt vuonna 1940 Pahta-Aral kolhoosissa Etelä-Kazahstanissa karkotettujen inkeriläisten perheeseen. Vanhempiensa Toksovan kotiseudun maisemat hän sai nähdä vasta 15-vuotiaana. Pietarissa hän suoritti sähköinsinöörin tutkinnon ja oli kauan insinööritoimistossa töissä. Yhdistyk-seemme Eero liittyi vuonna 1990 ja kahden vuoden kuluttua hänet valittiin IL:n Pietarin osaston puheenjohtajaksi. Pellisen puheenjohtajuuden aikana osasto on kasvanut liiton suurimmaksi järjestöksi, inkerinsuomalaiset saivat opiskella suomea ilmaiseksi (kielen opiskelussa Pietarin osastolla on ollut koko ajan keskeinen rooli), perustettiin Pietarin kuoro, jota voidaan pitää kulttuurityömme tukipylväänä, toimintansa on alkanut inkeriläistyövoimatoimisto. Hän on ollut inkeriläistyössä sekä fyysisesti että henkisesti mm. laulamalla kuorossa ja osallistumalla kaikkiin kulttuurtapahtumiin.

Kokouksessa kiitettiin Pellistä paljon panostuksestaan inkeriläistyöhön. Koskettavaa oli Pietarin kuoron Eerolle omistettu esitys. Paikallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi äänien enemmistöllä valittiin Wladimir Kokko, vastaehdokkaana oli Olga Konkova.

kuva Wladimir Kokko (49) on syntyisin Keltosta. Valmistuttuaan Pietarin yliopistosta hän jäi siihen lehtoriksi, ja oli yliopistolla töissä 13 vuotta, samaan aikaan väitteli taloustieteiden lisensiaatiksi. Sitten W.Kokko oli erään Pietarin suomi-koulun apulaisrehtorina ja suomalaisen firman myyntiedustajana. Vuodesta 1999 alkaen Suomen työministeriön rahoittamien «inkeriläishankkeiden» koordinoija ja suomen opettaja. Heimotyössä hän on ollut mukana perestroikan ajoista, yksi IL:n perustajista. Kokko oli koko yhdistyksen puheenjohtajana v. 1992-1994. Vuosina 1998-2002 edusti inkerinsuomalaisia Ulkosuomalais-parlamentin puhemiehistössä.

Wladimir Kokko on paikallisjärjestön historiassa kolmas puheenjohtaja Toivo Vesikon (1990-1992) ja Eero Pellisen (1992-2006) jälkeen. Eero Pellinen on suostunut jatkamaan mahdollisuuksiensa mukaan inkeriläistyötä IL:n Pietarin osaston neuvoston jäsenenä. Viime vuonna jäsenmaksun IL:n Pietarin osastolla maksoi 955 henkilöä.

Inkerin Liiton vuosikokous

kuva kuva Lauantaina 18. maaliskuuta Inkerin Liiton sääntömääräisessä vuosikokouksessa oli 58 edustajaa kymmenestä paikallisjärjestöstä. Puheenjohtaja Aleksanteri Kirjasen toimintaraportissa niin kuin pidetyssä keskustelussa mm. korostettiin IL:n nettisivuston kunnossapitämisen merkitystä. Todettiin, että usean paikallisjärjestön toiminta on lähes sammunut, taas toisissa tapahtuu paljon eikä niiden toiminnasta liiton johto saa tarpeeksi tietoa rivijäsenistä puhumatta. Puheenjohtaja Kirjanen ehdotti koota IL:n toiminnan kokemuksia yhteen kirjaan. Varapuheenjohtaja W.Kokko kertoi yhdistyksen kansainvälisistä hankkeista ja Olga Konkova IL:n kulttuuritoiminnasta. Valeri Koivasen esittämässä talousraportissa mainittiin Orava-klubin sponsoriavustuksen merkittävä rooli liiton tapahtumien rahoituksessa.

kuva kuva Uudelle kahden vuoden kaudelle edustajat valitsivat Inkerin Liiton johdon. Siinä ei tapahtunut paljon muutoksia. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Aleksanteri Kirjanen, jota äänistettiin yksimielisesti. IL:n neuvostoon valituksi pääsivät Aleksanteri Kirjanen, Valeri Koivanen, Wladimir Kokko, Olga Konkova, Irina Ostonen, Eero Pellinen, Antti Pyykkönen, Andrei Savolainen, Andrei Syrov, Svetlana Tregub ja Slava Väisänen. Neuvoston kokoonpanossa on vain kaksi uutta jäsentä: Kupanitsan kirkkoherra Andrei Savolainen ja kuorolainen Svetlana Tregub.

Palvelutalot selviytyivät

Tämän vuoden alusta alkaen Venäjällä otettiin käyttöön palvelulaitosverkoston uusi rahoitusmalli. Sen mukaan kaikki palvelutalot on jaettu kahteen ryhmään. Toiset ovat valtion omistamimia ja ne rahoitetaan täysin valtion budjetista, siis paikallisella tasolla Leningradin alueen ja Pietarin kaupungin hallitusten kautta. Toiset ovat yksityisiä ja ylläpitävät toimintaansa itse, mutta niiltä valtio voi ostaa joitakin palveluita. Uusi rahoitusmalli on vaikuttanut suomalaisten varoilla rakennettujen palvelutalojen toimintaan Inkerinmaalla.

Taaitsan ja Kelton vanhusten palvelutalot, joiden kiinteistö on vastaavasti Hatsinan Inkeri-Seuran ja Kelton seurakunnan omaisuutta, siirtyvät kokonaan Inkerin kirkolle ja kuuluvat jatkossa yksityislaitoisten ryhmään. Inkeriläistahot eivät suostuneet luopumaan omasuudestaan ja kirkko on meillä ainoana, jolla on varaa talojen ylläpitoon. Kikkerin vanhusten palvelutalo siirtyy kokonaan Villa Inkeri ry:lle, joka on sen rakentanut. Näiltä kaikilta valtio ostaa palveluita eri muodossa. Esmerkiksi Kikkerissä se maksaa 10 täyshoidon asikaspaikkaa, jossa pisin hoitokausi on 2 kuukautta. Kaksi valtion maksamaa vanhusta asuu talolla pysyvästi sillä, että he ovat jättäneet kunnalle asuntonsa. Muut ovat inkeriläisvanhuksia. «Uusi järjestelmä synnyttää kauheata sekasotkua, nyt meillä on kolme sorttia vanhuksia ja kirjanpito sekä jopa päivän ruokalistat hoidetaan erikseen. Se vaikuttaa vanhusten välisiin suhteisiin ja voi aiheuttaa suomalais-venäläistä jännitystäkin talon sisällä», pahoitellaan Villan Inkerin laitoksella. Henkilökunta joutuu uudessa tilanteessa itse etsimään niitä «valtion asiakkaita» koko Volossovan piiristä.

Rahoitus Liteinillä, jonka kiinteistö on aina ollut kaupungin omaisuutta, supistettiin niin, että avopalvelut (käynnit vanhusten kodeissa) jouduttiin lopettamaan kokonaan ja palvelupiste jatkuu päiväkeskuksena. Vain Tervolan Maria-kodin toiminnassa muutoksia ei tapahtunut, sillä tämä palvelutalo on aina toiminut itsenäisesti eikä kuulu paikalliseen sosiaalilaitosverkostoon.

Toimintahäiriöistä huolimatta kaikki vanhusten palvelutalot selviytyivät uuden siirtokauden vaikeuksista.

Yhden rivin uutiset

• Maaliskuun 8. päivänä Inkerin vanhusten palvelutaloissa onniteltiin ikääntyneitä naisasiakkaita. Maan tavalla naiset saavat erikoishuomiota ja onnitteluja kansainvälisenä naistenpäivänä.

• Inkeriläisten paluumuutto jatkossa on tarkoitus kanavoida enemmän Suomen työmarkkinoiden tarpeisiin. Tähän liittyviä suunnitelmia ja toimeenpiteitä käseteltiin mm. 10.3. työministeriössä pidetyssä kokouksessa erikoissuunnittelija Irma Heikkilä-Paukkosen johdolla. IL:n puolelta kokoukseen osallistui vpj Wladimir Kokko.

• Erinomaisen hyvä aloite toteutetaan Suomen Pietarin instituutissa maaliskuusta alkaen. Keskiviikkoiltaisin siellä voi katsoa suosittuja suomalaisia elokuvia. Maaliskuussa se on A.Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä.

• Nuorisotyötä yritettään elvyttää IL:n Pietarin osastossa järjestämällä ryhmämatkoja. Sunnuntaina 26.3. nuorten ryhmä Andrei Kuznetsovin johdolla kävi Viipurissa.

Wladimir Kokko

31.03.2006, Pietari