inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2009

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

- ( 7825349250) 2010
2 2010
10.00 13.00
: -, .,
15, .1.

:

tyollistamiskeskus


2010 .
(. 713-25-56)

:


:

1.
OSAAN ITSE
;

2. = 120+120 ;
3. .
4.
.

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

http://www.inkeri.fi/
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Laskiainen

14.02.2010

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Uutisia Inkeristä 03/10:

Suomen hallitus suunnittelee inkeriläispaluumuuton lopettamista.
Kannanotto 3. HÄMMENTÄVÄ TILASTO.

Raita Karvon konsertit

Tykit vaikenivat 13. maaliskuuta 1940

In memoriam: Viola Malmi

Inkerinsuomalaisten karkottajista näyttely

Paikallisjärjestöt sammuvat, suomen tilanne huolestuttaa

Yhden rivin uutiset

Valokuvat kertovat:

lahetyspastori Arvo Survo. 7. maaliskuuta Tyrön kirkossa saarnannut lähetyspastori Arvo Survo jumalanpalveluksen jälkeen ei voinut jäädä laulamatta kymmenisille seurakuntalaisille.

Poikkeuksellisen lumisen talven jalkeen Pietarin keskustassa Pushkinskajalla kinokset kohosivat kahteen metriin. Poikkeuksellisen lumisen talven jälkeen Pietarin keskustassa Pushkinskajalla kinokset kohosivat kahteen metriin.

Uutiskolumnistin kannanotto

Suomen hallitus suunnittelee inkeriläispaluumuuton lopettamista.
Kannanotto 3. HÄMMENTÄVÄ TILASTO.

Perustellen maahanmuuttoviraston ehdotuksia ulkomaalaislain muutta­misesta Migrin edustaja televisio­haasta­ttelussa 28.12.2009 sanoi paluumuuttojonossa Venäjällä olevan yli 20 tuhatta ihmistä. Varmasti virkailija on ottanut tämän luvun jonon häntäpään numeroista. Muuta selitystä tuskin löytyy sillä jonossa nykyään on noin 5 000 niin sanottua päähakijaa eli suomalais­syntyistä. Kaikki numerot alle 12 500 on jo osoitettu paluu­muutto­valmennukselle. Jääneiden 8 tuhannen joukossa on joskus mukaan laskettuja perhejäseniä ja ihan fyysisesti kuolleita (jonotushan joillakuilla on kestänyt yli 10 vuotta). Muuttoa Suomeen siis edelleen odottaa noin 5 tuhatta suomalais­syntyistä perhejäsenineen ja alaikäisine lapsineen, jälkimmäisten asioiden käsittely ei maksa suomalaiselle veronmaksajalle mitään.

Tilasto kun tässä tapauksessa näette voi olla viekasta. Mutta ilman varmaa taustatietoa ei voi tehdä laadukkaita päätöksiä.

Kun puhutaan inkeriläis­paluu­muutosta kiinno­stavinta on kai se, kuinka paljon inkerin­suomalaisia on muu­ttanut Suomeen tähän asti. Sellaista tarkkaa lukua ei ole kenellä­kään, siksi kansa­llisuu­tta Suomessa ei kysytä, kansalaisuustiedot eivät sano paljon mitään, sillä vasta tulleella inkerin­suomalai­sella voi olla Venäjän, Viron tai vaikka Kazahstanin passi. Jos inkeriläispaluumuuttaja saa Suomen kansalaisuuden, häntä ei löydy enää mistään muukalaistilastoista. äidinkielen tilastot myös harhauttavat, inkerin­suomalaisen äidinkielenä voi olla venäjä, suomi tai viro. Yritetään kuitenkin arvioida.

Maahanmuuton tietokannoista löytyvät luvut siitä, kuinka paljon ihmisiä muutti vuosittain Suomeen ex-Neuvostoliiton alueilta paluumuuttajan statuksella. Vuosina 1990-2009 keskimäärin noin 1100. Se tekee vähän yli 20 tuhatta, mutta Viron liityttyä EU:hun vuonna 2004 tiedot sen jälkeen Virosta Suomeen muuttaneista inkerin­suomalaisi­sta puuttuvat kokonaan.

20-21 tuhatta on bruttolukumäärä, jossa on mm. Suomen kansalaisten jälkeläisiä ja suomalais­syntyneiden perhejäseniä laskettu mukaan. Jos Suomen kansalaisten jälkeläisiä on suhteellisen vähän (noin 10%), niin ei-suomalaisia puolisoja on todella paljon (väh. 25%). Isosummasta jää sitten noin 14 tuhatta. Kyllä jotkut inkerin­suomalaiset muuttivat näinä aikoina Suomeen työ- tai opiskelijan oleskeluluvalla ja on jäänyt asumaan maahan pysyvästi. Plussataan pari tuhatta. Entäs Viron tilastot vuoden 2004 jälkeen? Kyllä inkerin­suomalaisia Suomeen Virosta silloin muutti (ehkä parisen tuhatta), mutta tiedän, että takaisinkin ihmisiä tuli. Kuinka paljon kukaan ei tiedä, EU:n maiden kansalaiset liikkuvat EU:n alueella vapaasti.

Näin ollen arvaan ex-Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneiden inkerin­suomalaisten lukumäärän olevan noin 18 000. Se on paljon vähemmän kuin suomalaise­ssa lehdistössä mainitaan ja tarkoittaa sitä, että noin kolmas osa ex-Neuvostolliton suomalaisi­sta on näinä vuosina muuttanut Suomeen.

Paljonko on sitten vielä tulossa? Viisiko tuhatta? Ei, huomattavasti vähemmän. Ainakin Pietarissa moni kauan jonottanut ei enää halua muuttaa, joko muuttuneen tilanteen tai täysikäisiksi kasvaneiden lasten takia. Kun oleskelulupahakemukset käsitellään, toisilta ei löydy tarvittavia suomalaisuu­tta todistavia papereita... Joitakin poistetaan jonosta siksi he laiminlyövät kurssinkäyntiä tai eivät pysty suorittamaan IPAKI:a. Jotkut ovat jonossa vain varmuuden takia lähtöä haluamatta. Elämähän ja paluumuuttoprosessi ovat niin monimutkaisia.

Raita Karvon konsertit

Raita Karpo Suomessa Raita Karpo tunnetaan ennen kaikkea karjalaisten kansanlaulujen esittäjänä. 5. ja 6. maaliskuuta hän lauloi Inkerinmaan kirkoissa, perjantai-iltana Pietarin Pyhän Marian kirkossa ja lauanataina Skuoritsassa. Laulaja vieraili Inkerissä ensimmäistä kertaa.

Skuoritsan konsertti onnistui hyvin, paitsi karjalaisia kansanlauluja Raita Karpo lauloi muutaman hengellisen laulun. Ihanissa kirkon holvissa hänen lyyrinen soprano soi erinomaisesti. Kuuntelemaan laulajaa Skuoritsaan tuli satasen ihmistä Pietarista saakka.Taas Pyhässä Mariassa kuuntelijoita oli aika vähän, miljoonakaupungissa perjantai-iltana joka taiteilija joutuu kilpailemaan yleisöstä monien kollegojen kanssa.

Tykit vaikenivat 13. maaliskuuta 1940

Maaliskuun 13. päivän edeltävänä yönä 1940 Moskovassa solmittiin rauhansopimus Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Kirottu talvisota päättyi. Se oli suomalaisten kiroma sota, koska Suomi sen hävisi ja joutui luovuttamaan Itä-Karjalan ja Viipurin. Se oli venäläisten kiroma sota, koska Puna-armeija menetti noin 140 soturiensa henkeä. Ja se oli inkerin­suomalaisten kiroma sota, koska heidät pakotettiin Kuusisen nukkehallituksen armeijaan sotimaan suomalaisia vastaan.

Moskovan 1940 rauhanteon 70. vuosijuhlasta ei Venäjällä puhuttu, eikä edes talvisodan veteraaneista manittu erikseen. Pietarissa Suomen pääkonsulaatin tiloissa kuitenkin 11.3. pidettiin kaikille kiinnostuneille avoin luento talvisodasta. Oikea kiinnostus aihetta kohtaan ja luennoitsijan tohtori Timo Vihavaisen pätevyys kokoonnuttivat saliin paljon kuuntelijoita.

In memoriam

Viola Malmi
(14.3.1932-15.03.2010)

Viola Malmi Yksi Venäjän suomalaisen ja karjalaisen kulttuurin tukipylväistä kaatui. 15. maaliskuuta Petroskoissa ikuiseen uneen on nukkunut mainio koreografi ja kotimaansa perinnekulttuurin tutkija Viola Malmi.

Viola Malmin syntyperästä ei tiedetä paljon, hän en pidänyt kertomasta siitä. Viola on syntynyt 14.3.1932 Neuvosto-Karjalan Kontupohjassa joko suomensuoma-laisten tai amerikan­suomalaisten perheeseen. Hänen äitinsa oli myös koreografi.

Korkeakouluntutkinnon suoritettua Leningradissa Viola palasi Karjalaan ja ryhtyi lempityöhön. Perinnekulttuurin tutkijana hän kierteli eri puolilla Karjalaa ja kävi myös Inkerissä. 1970-luvulla kun edes sana Inkeri ei olut virallisessa käytössä hän auttoi Röntyskä yhtyettä Toksovan Rappulasta löytämään oman sijansa Neuvostoliiton suomalaiskulttuurissa. 15 vuotta Viola Malmi johti Karjalan tasavallan Kantele yhtyettä ja sitten perusti oman tanhuteatterin Karjalan gornitsa. Violan työtä arvostettiin Suomessa, missä hän on toteuttanut muutaman perinnekulttuurihankkeen.

Viola Malmi on kirjoittanut kymmenisen arvokasta kirjaa Karjalan perinnekulttuurista. Hän on ansainnut monta korkeata arvonimeä ja kunniamerkkiä. Muisti hänen verrattomasta panoksestaan maan suomalaiseen kulttuuriin säilyy inkerinsuomalaisten sydämissä.

Inkerinsuomalaisten karkottajista näyttely

Maaliskuun lopussa 1942 kaikki inkerinsuomalaiset epäluotettavana kansana karkotettiin Leningradin piirityksestä Siperiaan. Olen saanut lukea ja kuulla siitä paljon. Jossakin vaiheessa minua alkoi kovasti kiinnostaa kysymys, keitä ovat he, jotka sen tekivät? Mitä NKVD:n joukkoja ja mitä ihmisiä, nuo olivat? He eivät taistelleet rintamilla, eivätkä evakuoineet nälänhädässä olleita leningradilaisia vaan työnsivät inkeriläisnaisia ja lapsia härkävaunuihin.

Pietarin kaupungin historian museon maaliskuun alussa avaama väliaikainen näyttely kertoo juuri NKVD:n ja smershin joukkojen toiminnasta Leningradin piirityksen aikana. Se on niin kuin kunnianosoitus uhrautuvaisen työn tehneille, esillä on vakoilijoiden lopettajien kunniamerkkejä ja aseita, kymmeniä heidän urhollisesta toiminnastaan kertovia asiapapereita. Erääsä asiapaperissa lukee, että lokakuuhun 1942 mennessä NKVD:n joukot ovat karkottaneet piirityksestä yli 128 tuhatta kansanvihollista, heistä 58210 suomalaista ja saksalaista. Tässä asiapaperissa on käytetty sana karkottaneet eikä evakuoineet. Rehabilitointitodistuksissa Venäjällä on ollut tapana kirjoittaa diplomaattisesti erikoisevakuoinnista... Arvaan, että jotkut sitä tehneistä NKVD:n sotilaista ovat vielä elossa ja nauttivat sotaveteraanien etuuksista.

Näyttely on avattu kaupungin historian museon osastolla Gorohovaja kadulla 2. Se on muuten merkiitävä talo, siinä vuosina 1917-1918 sijaitsi toveri Dzerzinskin johtama TsheKa, bolsheviikkien ensimmäinen salapalvelu, joka oli punaisen terrorin toimeenpanija.

Paikallisjärjestöt sammuvat, suomen tilanne huolestuttaa

Puheenjohtaja Aleksanteri Kirjasen toimintaraportissa korostettiin nämä kaksi ongelmaa IL:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa 2010. Vuosikokous pidettiin 20. maaliskuuta Pietarin kansallisuuksien talossa. Vaikka ihmisiä siihen osallistui entistä vähemmän, edustettuna oli 8 IL:n paikallisjärjestöä (Pietari, Hatsina, Taaitsa, Tyrö, Systärpekki, Sosnovy Bor, Moskova ja Pihkova).

Raportoiden IL:n työstä pj Kirjanen luki pitkän listän IL:n paikallisjärjestöjä, joissa toiminta on loppunut. Pienissä seuroissa hyvin paljon riippuu puheenjohtajan persoonasta, ja mikäli hän poistuu heimotyöstä, toimintakin sammuu. Häntä myös huolestuttaa suomen opetuksen niin Pietarin kaupungissa kuin Leningradin alueella vähenevä määrä. Puheenjohtajan mielestä suomen tilannetta vaikeuttaa se, ettei sitä arvosteta vieraana kielenä eikä sitä opeteta täällä äidinkielenä.

Puhemiehiston ylapuolella oleva punalippu ei ole kommunistinen vaan Pietarin kaupungin lippu. Inkerin lippua kokoussalissa jostakin syysta ei nakynyt Puhemiehistön yläpuolella oleva punalippu ei ole kommunistinen vaan Pietarin kaupungin lippu. Inkerin lippua kokoussalissa jostakin syystä ei näkynyt.

Toimintaraporttia seuraneessa moniäänisessä keskustelussa toivottiin lisää huomiota kulttuuri- ja nuorisotyölle. Paikallisjärjestöjen edustajia puhuttivat myös IL:n suhteet Venäjän ja Suomen viranomaisiin.

Äänistyksen tuloksena IL:n neuvostoon pääsivät valituiksi Tatjana Bykova, Ksenia Kanevskaja, Aleksanteri Kirjanen, Wladimir Kokko, Olga Konkova, Arvi Korkka, Aleksei Krjukov, Irina Ostonen ja Viljo Ostonen. Seuraavaksi kahden vuoden vaalikaudeksi puheenjohtajana jatkuu yliopiston dosentti Aleksanteri Kirjanen.

Yhden rivin uutiset

Lauantaina 6. maaliskuuta Kosemkinan Vipiässä pidetyissä paikallisissa juhlissa muiden joukossa esiintyivät vatjalaiset Linnud sekä IL:a edustaneet Irina Golysheva ja Nikita Djatshkov lauloivat inkerinsuomalaisia lauluja.

17. maaliskuuta pidettiin Pietarin Inkerin Liiton sääntömääräinen vuosikokous. Siinä valittiin järjestön johtoelimet. Ainakin kaksi seuraavaa vuotta puheenjohtajana tulee toimimaan Wladimir Kokko.

20. maaliskuuta Viiritsassa pidettiin mittaava suomalaiselle taidemaalari Aleksanteri Ahola-Valolle omistettu tilaisuus. Ahola-Valo on kauan asunut tässä inkeriläisessä mökkeilykylässä.

Wladimir Kokko,
Pietari, 01.04.2010

INKERIN LIITON 20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ