|
Uutisia Inkeristä:
02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04,
11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
ÄÄNI-ARKISTO:
NOUSE,
INKERI! OMAL
MAAL.
KORUT:
SampoDIALOGI
IL OSASTOT:
Moskovan piiriosaston «Inkerin
Liitto»
LINKIT:
•Arvo
Survo
•http://www.inkeri.fi/ •Suomen
Inkerin kulttuuriseura •Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto •inkerikeskus.fi •Ruotsin
Inkeri-liitto •Virossa •"Inkeri" lehti •Inkerin kirkko
"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen
kirkon julkaisu
•Venjoen
inkerin Liiton osasto •Tverinkarjalaisten ystavat ry
• Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
•
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry
•Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen
avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla • Suomen Yleisradio
Helmikuusta Kalevala-kuukausi
19.02.2011
Design: Dm.Guitor©2006
04/01/10
|
|
|
|
Uutisia Inkeristä
|
Uutiskolumnistin kannanotto
Onnistuuko
inkeriläisvuosikirja? |
|
Aikanaan Paavo
Räikkönen oli huomattavasti vaikuttanut inkerinsuomalaisten
kansallisidentiteetin muodostumiseen mm. sillä, että vuosikymmeniä
hän julkaisi inkeriläiskalenteria. Sen kautta inkeriläistalonpojat
saivat niitä päätietoja, jotka jokaisen tuli tietää. Näin
levitettiin laadukasta perustietoa joka inkerinsuomalaiselle ja
luotiin pohjaa asioiden yhteiselle ymmärtämiselle.
Nykyäänkin
inkerinsuomalaiset tarvitsevat oikeata tietoa kansamme asemasta eri
maissa ja uusista haasteista, jotka syntyvät jatkuvasti meidän
nopeasti muuttuvassa maailmassa. Nämä tiedot ovat
inkeriläisliittojen käsissä ja ne saadaan julkiksi liitojen oman
lehdistönsä kautta. Jos ahkerasti luetaan ne kaikki, niin kyllä saa
tietää «mitä missä milloin» inkerinsuomalaisilla tapahtuu ja mikä
heitä vaivaa. Mutta kuka pystyy seuraamaan yhtä aikaa IL:n
nettisivustoa, lukemaan Petroskoin Karjalan Sanomia, Viron
Inkeri-lehteä, Suomen Inkeriläisten viestiä ja vielä på svenska
Ruotsin Ingriaa? Jääden tietämättä hiljaittain menetämme myös
kansamme yhtenäisyyden tunnetta.
Tulee mieleen, että
voimme hyödyntää Paavo Räikkösen kokemusta siten, että joskus
helmi-maaliskuussa eri maiden inkeriläistahot voisivat esittää
menneen vuoden tarkeimmat jutut (tilastot, faktat, trendit,
tutkimukset ja ehdottomasti kuvat) paikkojen päältä johonkin
yhteiseen toimitukseemme ja kesäjuhlien ajaksi joka vuosi ilmestyisi
sen kustantama yhteinen inkeriläisvuosikirja. Se parhaiten kuvaisi
inkerinsuomalaisten elämää ja tekisi meitä paljon enemmän
tietoisiksi. Se epäilemättä vahvistaisi katoavaa
kansallisidentiteettiämme. |
En luule, että uusi
tehtävä rasittaisi liittoja liikaa. Oikeastaan vuodessa
ilmestyneistä jutuista pitäisi tehdä vain jonkinlainen tiiviste. Ja
tämä tiiviste kannattaa tehdä, sillä näistä kirjoituksista jatkossa
helposti rakentuisi joka maan inkerinsuomalaisten historia.
Sellainen vuosikirja
voisi edistää ehkä tietyllä tavalla myös korvata meillä «nukkuvia
hankkeita» kuten esim. inkerinsuomalaisten tietosanakirjaa jne.
Minusta on erittäin
tärkeää se, että sellaiseen vuosijulkaisuun pääsisivät vain
liittojen hyväksymät kirjoitukset. Inkeriläisvuosikirja ei saa olla
tiettyjen auktoriteettien äänenkantajana, vaan juuri
inkerinsuomalaisten elämän peilinä.
Taloudellisesti
vuosikirjaa voi kuvitella kansainvälisenä vaikka EU:n rahastojen
rahoittamana projektina. Vuosikirjan saa myydäkin kohtuuhinnalla ja
näin se ainakin osittain tulee kustantamaan itseään. Tarvittaessa
sen voi jälkeenpäin kääntää venäjään, viroon tai ruotsiin taikka
julkaista levyllä.
Jos tällaiseen
tehtävään ryhdyttäisiin yhdessä oikeasti, niin meillä
inkerinsuomalaisilla olisi mahdollisuus luoda yhteisen tietomiljöön
ja parantaa yhteisymmärryyttämme.
|
|
Kalevala-näyttely
Hatsinassa |
|
Tatjana Bykova-Soitun johtaman Sampo-keskuksen
aloitteesta Hatsinan kaupunginmuseossa 3. maaliskuuta avattiin
varsin monipuolinen Kalevala-näyttely. Kävijä saa tutustua Elias
Lönnrotin elämänkertaan ja teoksiin, nähdä Kalevalan painoksia eri
kielillä, A.Gallén-Kallelan eepoksen innostamia kuvia sekä ison
kanteleen. Näyttelyssä on esitetty myös suomalaisnaisen
muinaisaikojen puku ja joitakin perinteisiä talouspuuesineitä.
Seinissä on mm. isot valokuvat Inkerin Liiton järjestämistä
kansanjuhlista.
Kuvassa:
Tatjana Bykova-Soittu itse opasti näyttelyn avajaisiin tulleita.
|
Avajaisiin kokoontui
inkerinsuomalaisia ja muita suomalaiskulttuurista kiinnostuneita.
Heitä tervehtivät muiden joukossa Hatsinan kaupunginjohtaja
Aleksandr Kalugin ja PIL:n puheenjohtaja Wladimir Kokko. Museon
johto lausui olevan valmiina sijoittamaan museotiloihin pysyvän
suomalais-ugrilaisista kantakansoista kertovan näyttelyn.
Kirkkoherra Pavel Krylov lauloi kanteleen säestyksellä. Tatjana
Bykova-Soittu opasti kokoontuneita näyttelysalissa.
Sunnuntaina 6.
maaliskuuta näyttelytiloissa esiintyi lähetyspastori Suomesta Arvo
Survo. Hän kertoi Suur-Synty Kiesus kirjastaan ja tietenkin lauloi
kitaraa soittaen omia laulujansa. Kalevala näyttely on avoinna
maaliskuun loppuun asti.
|
|
Laskiaista juhlittiin
monin tavoin |
|
Tänä vuonna luterilaiset ja ortodoksit juhlivat
laskiaista samana päivänä. Suomalaisittain sitä juhlittiin 6.
maaliskuuta Toksovan Rappulassa. Juhlijoita oli satoja raportoi
Maria Ivanova, joka itse laulaa ja tanssii Korpi
peritteyhtyeessä ja aktiivisesti osallistui juhlien järjestämiseen.
Korpi ja paikallinen Röntyskä loivatkin hauskan
juhlailmapiirin, he opittivat kaikkia halukkaita tanssimaan
perinteisiä röntysköjä ja piirileikkejä. «Kivaa, kertoo Maria
Ivanova, että vieraita Rappulaan tuli Suomesta saakka tutustuakseen
eläviin inkerinsuomalaisten laskiaisperinteisiin!». Aika meni
nopeasti ja vasta illan suussa julhijat lähivät kotia päin.
Kuvassa:
Nyt tanssimaan! Laskiaisjuhlat Rappulassa.
Samana päivänä
Pietarissa isolla urheilukentällä laskiaisjuhlat järjesti
kansallisuuksien talo. Siihen osallistuivat eri kansojen edustajat,
jotka toivat mukaan omia juhlimistapoja. Näissä juhlissa
inkerinsuomalaisia edusti Kotikontu kuoro. Kolmas
perinneyhtyeemme Talomerkit lauloi kaupungin laskiaisjuhlissa
Pauluskoissa.
|
|
Migri piti infopäivän
|
|
Miten todistetaan suomalainen syntyperä? Milloin
tuleville paluumuuttajille Pietarissa järjestetään ulkomaalaislain
edellyttämä kielitesti ja mitä pitää tehdä, jos siinä hylätään?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastasivat 17. huhtikuuta
Pietarissa paluumuuttovalmennuskurssilla Suomen maahanmuuttoviraston
(Migrin) edustajat osastonjohtaja Olli Koskipirtti, ylitarkastaja
Marianne Laine sekä asiantuntija Outi-Elina Generaloff.
Olli Koskipirtti
ja Marianne Laine. Arkistokuva Wladimir Kokko
Outi-Elina kertoi
myös siitä, miten paluumuuttojärjestelmä muuttuu 1.7. jälkeen, kun
uusittu ulkomaalaislaki astuu voimaan. Paluumuuttovalmennuksen
kurssilaisilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa
ensikäsistä.
|
|
Neljän tunnin
vuosikokous |
|
Inkerin Liiton vuosikokous pidettiin pj Aleksanteri
Kirjasen johdolla 19. huhtikuuta Pietarin kansallisuuksien talossa.
Siihen saapui osallistumaan yli 50 edustajaa liiton seitsemästä
paikallisosastosta. Sääntömääräisestä kokouksesta tuli yllättävän
pitkä ja monipuolinen.
Toimintaraportissaan
puheenjohtaja Kirjanen korosti yhdistyksen kieli-koulutustoimintaa,
huomattavia saavutuksia kulttuurityössä sekä sitä, että IL tukee
inkeroisten ja vatjalaisten kansallisliikettä. Hän sanoi myös
suhteiden paikallis-viranomaisiin vahvistuvan. Tätä ajatusta kehitti
eteenpäin Olga Konkova, joka kertoi, että Leningradin alueen
hallitus on rahoittanut ns. siirtyvää kansalliskoulua, jonka
puitteissa seminaarisarja järjestetään eri puolilla Inkeriä. Hän
pitää myös tärkeänä, että alueen hallitus on jo perustanut
ensimmäisen etnokeskuksen Toksovan Rappulaan. Uuden IL:n
paikallisosaston syntymästä Skuoritsassa raportoi Viljo Ostonen.
Hänen aloitteestaan päätettiin, että IL:n tulee laatia oma vuoden
urheilutapahtumien aikataulu. Erilaisten kilpailujen lukumäärä on
kasvanut meillä mm. Viljo Ostosen merkittävän työpanoksen ansiosta.
Aleksei Krjukov kertoi, että kollegojensa kanssa tehdään tärkeää
kääntämistyötä. Hän esitteli kokoontuneille K.Kuron Inkerin
suomalaiset GPU:n kynsissä ja U.Hammarströmin
Ingermanländerne som flydde till Sverige kirjojen venäjännökset.
Kirjat on omilla varoillaan toimittanut Mihail Braudze, sen takia
niiden painomäärä on hyvin pieni. |
Kuvassa:
Viljo Ostosen mukaan Skuoritsassa heimotyössä korostuvat
sivistyttämis- ja urheilutoiminnat.
Kuvassa:
Inkerinsuomalaisten kohtalosta kertovien kirjojen venäjännökset.
Tulevan vuoden
liiton toiminnasta, osallistumisesta Inkerin kirkon vuotisjuhlan
tilaisuuksiin ja Suomi Sydämessä ulkosuomalaistapahtumiin kertoi
Wladimir Kokko.
Keskustelunaiheeksi
nousi vuosikokouksessa kysymys inkerinsuomalaisten vähälukuisten
kantakansan statuksesta. Puheenjohtaja Kirjasen mielestä tämä status
pitää vaatia erikoishakemuksilla niin alueen, kuin Pietarin
kaupungin hallituksien kautta. Vilkkaan keskustelun jälkeen ajatus
on saanut kokouksen kannatusta ja näihin tehtäviin valittiin
asiapapereiden valmisteluryhmä. Johdon vaaleja parittomina vuosina
IL:ssa ei pidetä. Pitkä vuosikokous alkoi klo 11.00 ja päättyi
yhdellä tauolla kolmen maissa.
|
|
Kansallissuhteiden
viranomaiset federaatioon ja alueelle |
|
Kiristyvä
kansallinen vihamielisyys Venäjällä pakottaa valtiovaltaa toimimaan.
Federation tasolla kansallisasioita monien muiden asioiden rinnalla
hoitaa aluekehitysministerö. Maaliskuussa siihen kansallissuhteiden
vastaavaksi erikoisviranomaiseksi määrättiin Dmitri Kozak. Hänen
tehtäviin kuuluvat «valtion kansallispolitiikan toteuttaminen sekä
kansallisuhteita koskevien järjestely- ja lainsäädäntöperusteiden
kehittäminen». Tärkeää, että Dmitri Kozak on vara-pääministerin
arvossa ja hänellä on paljon työkokemusta Pohjois-Kaukasiasta.
Leningardin alueen
hallitukseen taas perustetaan kansallissuhteiden virasto, jossa
tulee olemaan kantakansojen osasto. Inkerin Liitto on näin saamassa
suoraa linkkiä alueen viranomaisiin.
|
|
20. muistojuoksu
|
|
Kelton luterilainen seurakunta ja IL:n paikallinen
osasto ovat järjestäneet muistojuoksuja Laatokan rannalta «Elämän
tietä» pitkin vuodesta 1992 alkaen, eli tänä vuonna 26. maaliskuuta
juostiin ja 20. kertaa. Tällä urheilutilaisuudella kunnioitetaan
maaliskuun lopussa 1942 suomalaisten Siperian karkotuksen uhreja.
Kuvassa:
Piispa Kuukauppi puhumassa muistotilaisuudessa.
Juoksijoista
täyttynyt linja-auto lähti Kelton kirkon edestä kello 10.00. Matka
Laatokan rannalle kesti noin tunnin. Sillä aikaa itse karkotuksen
kokenut Rauha Laginova (o.s. Nenonen) kertoi nuorille muistelmiansa.
Hänen kertomuksesta erikoisesti kuulijoita kosketti se, että kun
suomalaisia kuljetettiin kuorma-autoilla maaliskuun heikolla jäällä
pommituksen alla, äidit sitoivat lasten silmät. |
Kuvassa: Lapset ovat muistojuoksun
innokkaimpia osallistujia.
Euroopan suurimman
järven rannalla Rikottu saarto muistomerkin juurella
pidettiin lyhyt muistotilaisuus, jossa puheen piti piispa Aarre
Kuukauppi. Lähtölinjalle tuli noin 40 eri-ikäistä juoksijaa.
Määrätty matka oli 10 km, mutta joka urheilija sai juosta haluamansa
matkan. Väsyneet väistyivät ja hyppäsivät perässä kulkeneeseen
linja-autoon. Vain 15 henkiöä kesti täydet kilometrit, niiden
joukossa IL:n Kelton veteraanipuheenjohtaja Paavo Parkkinen.
Kelton kirkkoon
palattuaan juoksijaporukka piti hauskaa teepöydässä ja voittajat
saivat arvokkaat lahjat.
|
|
Kirjontavyöseminaari
|
|
26. maaliskuuta Pietarin Inkerin
Liiton kansallispukukerho järjesti avoimen kirjontavyöseminaari.
Aiheena oli juuri värikkäät inkerinsuomalaisten vyöt. Osallistujia
oli yli 30 eri puolilta Inkeriä.
Vyöllä oli iso
merkitys inkeriläisten kansanpuvussa, se kantoi esim. puukon,
miehillä isomman, naisilla pienemmän. Juhlapäivinä miehet kantoivat
vyöllä myös piipun, taas naisilla oli erikoislaukku Raamattua
varten. Hieno eniten punavärinen kirjonta aina koristeli tällaisia
vöitä. Ilman vyötä oli häpeä mennä ulos. Moni on ehtinyt valmistaa
itselleen suomalaisen vyön ja lähti kotiin ylpeänä ja uuden
kansanvyön sitomana.
Angelina Kemppainen
|
|
Yhden rivin uutiset |
|
•
Röntyskä yhtye esiintyi maaliskuun alussa Seuluskoin
kaupungissa pidetyissä monikulttuurisissa musiikkifestivivaaleissa.
• 9.
maaliskuuta pidettiin Pietarin Inkerin Liiton sääntömääräinen
vuosikokous.
• Uuden
lukuvuoden on aloittanut kantakansojen siirtyvä koulu. 15.3.
ensimmäinen seminaaripäivä pidettiin Rappulan etnokeskuksessa. Tänä
vuonna on tarkoitus pitää koutuspäivät 16 eri paikkakunnassa.
• Sunnuntaina
20.3. Inkerin kirkon vuotisjuhlalle omistettuun jumalan-palvelukseen
Turun tuomiokirkossa osallistuivat piispa Aarre Kuukauppi ja pastori
Aleksei Uimanen.
• 26.
maaliskuuta Wladimir Kokon opastamalla Suomalainen Pietari
kiertueella oli vajaa 50 osallistujaa.
Wladimir Kokko, 1.4.2011, Pietari
|
|