inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Uutisia Inkeristä:

02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

http://www.inkeri.fi/
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Helmikuusta Kalevala-kuukausi

19.02.2011

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki


04/01/10

     

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 03/11:

Onnistuuko inkeriläisvuosikirja?

Kalevala-näyttely Hatsinassa

Laskiaista juhlittiin monin tavoin

Migri piti infopäivän

Neljän tunnin vuosikokous

Kansallissuhteiden viranomaiset federaatioon ja alueelle

20. muistojuoksu

Kirjontavyöseminaari

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Onnistuuko inkeriläisvuosikirja?

Aikanaan Paavo Räikkönen oli huomattavasti vaikuttanut inkerinsuomalaisten kansallisidentiteetin muodostumiseen mm. sillä, että vuosikymmeniä hän julkaisi inkeriläiskalenteria. Sen kautta inkeriläistalonpojat saivat niitä päätietoja, jotka jokaisen tuli tietää. Näin levitettiin laadukasta perustietoa joka inkerinsuomalaiselle ja luotiin pohjaa asioiden yhteiselle ymmärtämiselle.

Nykyäänkin inkerinsuomalaiset tarvitsevat oikeata tietoa kansamme asemasta eri maissa ja uusista haasteista, jotka syntyvät jatkuvasti meidän nopeasti muuttuvassa maailmassa. Nämä tiedot ovat inkeriläisliittojen käsissä ja ne saadaan julkiksi liitojen oman lehdistönsä kautta. Jos ahkerasti luetaan ne kaikki, niin kyllä saa tietää mitä missä milloin inkerinsuomalaisilla tapahtuu ja mikä heitä vaivaa. Mutta kuka pystyy seuraamaan yhtä aikaa IL:n nettisivustoa, lukemaan Petroskoin Karjalan Sanomia, Viron Inkeri-lehteä, Suomen Inkeriläisten viestiä ja vielä på svenska Ruotsin Ingriaa? Jääden tietämättä hiljaittain menetämme myös kansamme yhtenäisyyden tunnetta.

Tulee mieleen, että voimme hyödyntää Paavo Räikkösen kokemusta siten, että joskus helmi-maaliskuussa eri maiden inkeriläistahot voisivat esittää menneen vuoden tarkeimmat jutut (tilastot, faktat, trendit, tutkimukset ja ehdottomasti kuvat) paikkojen päältä johonkin yhteiseen toimitukseemme ja kesäjuhlien ajaksi joka vuosi ilmestyisi sen kustantama yhteinen inkeriläisvuosikirja. Se parhaiten kuvaisi inkerinsuomalaisten elämää ja tekisi meitä paljon enemmän tietoisiksi. Se epäilemättä vahvistaisi katoavaa kansallisidentiteettiämme.

En luule, että uusi tehtävä rasittaisi liittoja liikaa. Oikeastaan vuodessa ilmestyneistä jutuista pitäisi tehdä vain jonkinlainen tiiviste. Ja tämä tiiviste kannattaa tehdä, sillä näistä kirjoituksista jatkossa helposti rakentuisi joka maan inkerinsuomalaisten historia.

Sellainen vuosikirja voisi edistää ehkä tietyllä tavalla myös korvata meillä nukkuvia hankkeita kuten esim. inkerinsuomalaisten tietosanakirjaa jne.

Minusta on erittäin tärkeää se, että sellaiseen vuosijulkaisuun pääsisivät vain liittojen hyväksymät kirjoitukset. Inkeriläisvuosikirja ei saa olla tiettyjen auktoriteettien äänenkantajana, vaan juuri inkerinsuomalaisten elämän peilinä.

Taloudellisesti vuosikirjaa voi kuvitella kansainvälisenä vaikka EU:n rahastojen rahoittamana projektina. Vuosikirjan saa myydäkin kohtuuhinnalla ja näin se ainakin osittain tulee kustantamaan itseään. Tarvittaessa sen voi jälkeenpäin kääntää venäjään, viroon tai ruotsiin taikka julkaista levyllä.

Jos tällaiseen tehtävään ryhdyttäisiin yhdessä oikeasti, niin meillä inkerinsuomalaisilla olisi mahdollisuus luoda yhteisen tietomiljöön ja parantaa yhteisymmärryyttämme.

Kalevala-näyttely Hatsinassa

Tatjana Bykova-Soittu itse opasti nayttelyn avajaisiin tulleita. Tatjana Bykova-Soitun johtaman Sampo-keskuksen aloitteesta Hatsinan kaupunginmuseossa 3. maaliskuuta avattiin varsin monipuolinen Kalevala-näyttely. Kävijä saa tutustua Elias Lönnrotin elämänkertaan ja teoksiin, nähdä Kalevalan painoksia eri kielillä, A.Gallén-Kallelan eepoksen innostamia kuvia sekä ison kanteleen. Näyttelyssä on esitetty myös suomalaisnaisen muinaisaikojen puku ja joitakin perinteisiä talouspuuesineitä. Seinissä on mm. isot valokuvat Inkerin Liiton järjestämistä kansanjuhlista.

Kuvassa: Tatjana Bykova-Soittu itse opasti näyttelyn avajaisiin tulleita.

Avajaisiin kokoontui inkerinsuomalaisia ja muita suomalaiskulttuurista kiinnostuneita. Heitä tervehtivät muiden joukossa Hatsinan kaupunginjohtaja Aleksandr Kalugin ja PIL:n puheenjohtaja Wladimir Kokko. Museon johto lausui olevan valmiina sijoittamaan museotiloihin pysyvän suomalais-ugrilaisista kantakansoista kertovan näyttelyn. Kirkkoherra Pavel Krylov lauloi kanteleen säestyksellä. Tatjana Bykova-Soittu opasti kokoontuneita näyttelysalissa.

Sunnuntaina 6. maaliskuuta näyttelytiloissa esiintyi lähetyspastori Suomesta Arvo Survo. Hän kertoi Suur-Synty Kiesus kirjastaan ja tietenkin lauloi kitaraa soittaen omia laulujansa. Kalevala näyttely on avoinna maaliskuun loppuun asti.

Laskiaista juhlittiin monin tavoin

Nyt tanssimaan! Laskiaisjuhlat Rappulassa. Tänä vuonna luterilaiset ja ortodoksit juhlivat laskiaista samana päivänä. Suomalaisittain sitä juhlittiin 6. maaliskuuta Toksovan Rappulassa. Juhlijoita oli satoja raportoi Maria Ivanova, joka itse laulaa ja tanssii Korpi peritteyhtyeessä ja aktiivisesti osallistui juhlien järjestämiseen. Korpi ja paikallinen Röntyskä loivatkin hauskan juhlailmapiirin, he opittivat kaikkia halukkaita tanssimaan perinteisiä röntysköjä ja piirileikkejä. Kivaa, kertoo Maria Ivanova, että vieraita Rappulaan tuli Suomesta saakka tutustuakseen eläviin inkerinsuomalaisten laskiaisperinteisiin!. Aika meni nopeasti ja vasta illan suussa julhijat lähivät kotia päin.

Kuvassa: Nyt tanssimaan! Laskiaisjuhlat Rappulassa.

Samana päivänä Pietarissa isolla urheilukentällä laskiaisjuhlat järjesti kansallisuuksien talo. Siihen osallistuivat eri kansojen edustajat, jotka toivat mukaan omia juhlimistapoja. Näissä juhlissa inkerinsuomalaisia edusti Kotikontu kuoro. Kolmas perinneyhtyeemme Talomerkit lauloi kaupungin laskiaisjuhlissa Pauluskoissa.

Migri piti infopäivän

Olli Koskipirtti ja Marianne Laine. Miten todistetaan suomalainen syntyperä? Milloin tuleville paluumuuttajille Pietarissa järjestetään ulkomaalaislain edellyttämä kielitesti ja mitä pitää tehdä, jos siinä hylätään? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastasivat 17. huhtikuuta Pietarissa paluumuuttovalmennuskurssilla Suomen maahanmuuttoviraston (Migrin) edustajat osastonjohtaja Olli Koskipirtti, ylitarkastaja Marianne Laine sekä asiantuntija Outi-Elina Generaloff.

Olli Koskipirtti ja Marianne Laine. Arkistokuva Wladimir Kokko

Outi-Elina kertoi myös siitä, miten paluumuuttojärjestelmä muuttuu 1.7. jälkeen, kun uusittu ulkomaalaislaki astuu voimaan. Paluumuuttovalmennuksen kurssilaisilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa ensikäsistä.

Neljän tunnin vuosikokous

Neljan tunnin vuosikokous Inkerin Liiton vuosikokous pidettiin pj Aleksanteri Kirjasen johdolla 19. huhtikuuta Pietarin kansallisuuksien talossa. Siihen saapui osallistumaan yli 50 edustajaa liiton seitsemästä paikallisosastosta. Sääntömääräisestä kokouksesta tuli yllättävän pitkä ja monipuolinen.

Toimintaraportissaan puheenjohtaja Kirjanen korosti yhdistyksen kieli-koulutustoimintaa, huomattavia saavutuksia kulttuurityössä sekä sitä, että IL tukee inkeroisten ja vatjalaisten kansallisliikettä. Hän sanoi myös suhteiden paikallis-viranomaisiin vahvistuvan. Tätä ajatusta kehitti eteenpäin Olga Konkova, joka kertoi, että Leningradin alueen hallitus on rahoittanut ns. siirtyvää kansalliskoulua, jonka puitteissa seminaarisarja järjestetään eri puolilla Inkeriä. Hän pitää myös tärkeänä, että alueen hallitus on jo perustanut ensimmäisen etnokeskuksen Toksovan Rappulaan. Uuden IL:n paikallisosaston syntymästä Skuoritsassa raportoi Viljo Ostonen. Hänen aloitteestaan päätettiin, että IL:n tulee laatia oma vuoden urheilutapahtumien aikataulu. Erilaisten kilpailujen lukumäärä on kasvanut meillä mm. Viljo Ostosen merkittävän työpanoksen ansiosta. Aleksei Krjukov kertoi, että kollegojensa kanssa tehdään tärkeää kääntämistyötä. Hän esitteli kokoontuneille K.Kuron Inkerin suomalaiset GPU:n kynsissä ja U.Hammarströmin Ingermanländerne som flydde till Sverige kirjojen venäjännökset. Kirjat on omilla varoillaan toimittanut Mihail Braudze, sen takia niiden painomäärä on hyvin pieni.

Kuvassa: Viljo Ostosen mukaan Skuoritsassa heimotyössä korostuvat sivistyttämis- ja urheilutoiminnat.

Neljan tunnin vuosikokous Neljan tunnin vuosikokous

Kuvassa: Inkerinsuomalaisten kohtalosta kertovien kirjojen venäjännökset.

Tulevan vuoden liiton toiminnasta, osallistumisesta Inkerin kirkon vuotisjuhlan tilaisuuksiin ja Suomi Sydämessä ulkosuomalaistapahtumiin kertoi Wladimir Kokko.

Keskustelunaiheeksi nousi vuosikokouksessa kysymys inkerinsuomalaisten vähälukuisten kantakansan statuksesta. Puheenjohtaja Kirjasen mielestä tämä status pitää vaatia erikoishakemuksilla niin alueen, kuin Pietarin kaupungin hallituksien kautta. Vilkkaan keskustelun jälkeen ajatus on saanut kokouksen kannatusta ja näihin tehtäviin valittiin asiapapereiden valmisteluryhmä. Johdon vaaleja parittomina vuosina IL:ssa ei pidetä. Pitkä vuosikokous alkoi klo 11.00 ja päättyi yhdellä tauolla kolmen maissa.

Kansallissuhteiden viranomaiset federaatioon ja alueelle

Kiristyvä kansallinen vihamielisyys Venäjällä pakottaa valtiovaltaa toimimaan. Federation tasolla kansallisasioita monien muiden asioiden rinnalla hoitaa aluekehitysministerö. Maaliskuussa siihen kansallissuhteiden vastaavaksi erikoisviranomaiseksi määrättiin Dmitri Kozak. Hänen tehtäviin kuuluvat valtion kansallispolitiikan toteuttaminen sekä kansallisuhteita koskevien järjestely- ja lainsäädäntöperusteiden kehittäminen. Tärkeää, että Dmitri Kozak on vara-pääministerin arvossa ja hänellä on paljon työkokemusta Pohjois-Kaukasiasta.

Leningardin alueen hallitukseen taas perustetaan kansallissuhteiden virasto, jossa tulee olemaan kantakansojen osasto. Inkerin Liitto on näin saamassa suoraa linkkiä alueen viranomaisiin.

20. muistojuoksu

Piispa Kuukauppi puhumassa muistotilaisuudessa. Kelton luterilainen seurakunta ja IL:n paikallinen osasto ovat järjestäneet muistojuoksuja Laatokan rannalta Elämän tietä pitkin vuodesta 1992 alkaen, eli tänä vuonna 26. maaliskuuta juostiin ja 20. kertaa. Tällä urheilutilaisuudella kunnioitetaan maaliskuun lopussa 1942 suomalaisten Siperian karkotuksen uhreja.

Kuvassa: Piispa Kuukauppi puhumassa muistotilaisuudessa.

Juoksijoista täyttynyt linja-auto lähti Kelton kirkon edestä kello 10.00. Matka Laatokan rannalle kesti noin tunnin. Sillä aikaa itse karkotuksen kokenut Rauha Laginova (o.s. Nenonen) kertoi nuorille muistelmiansa. Hänen kertomuksesta erikoisesti kuulijoita kosketti se, että kun suomalaisia kuljetettiin kuorma-autoilla maaliskuun heikolla jäällä pommituksen alla, äidit sitoivat lasten silmät.

 Lapset ovat muistojuoksun innokkaimpia osallistujia. Kuvassa: Lapset ovat muistojuoksun innokkaimpia osallistujia.

Euroopan suurimman järven rannalla Rikottu saarto muistomerkin juurella pidettiin lyhyt muistotilaisuus, jossa puheen piti piispa Aarre Kuukauppi. Lähtölinjalle tuli noin 40 eri-ikäistä juoksijaa. Määrätty matka oli 10 km, mutta joka urheilija sai juosta haluamansa matkan. Väsyneet väistyivät ja hyppäsivät perässä kulkeneeseen linja-autoon. Vain 15 henkiöä kesti täydet kilometrit, niiden joukossa IL:n Kelton veteraanipuheenjohtaja Paavo Parkkinen.

Kelton kirkkoon palattuaan juoksijaporukka piti hauskaa teepöydässä ja voittajat saivat arvokkaat lahjat.

Kirjontavyöseminaari

26. maaliskuuta Pietarin Inkerin Liiton kansallispukukerho järjesti avoimen kirjontavyöseminaari. Aiheena oli juuri värikkäät inkerinsuomalaisten vyöt. Osallistujia oli yli 30 eri puolilta Inkeriä.

Vyöllä oli iso merkitys inkeriläisten kansanpuvussa, se kantoi esim. puukon, miehillä isomman, naisilla pienemmän. Juhlapäivinä miehet kantoivat vyöllä myös piipun, taas naisilla oli erikoislaukku Raamattua varten. Hieno eniten punavärinen kirjonta aina koristeli tällaisia vöitä. Ilman vyötä oli häpeä mennä ulos. Moni on ehtinyt valmistaa itselleen suomalaisen vyön ja lähti kotiin ylpeänä ja uuden kansanvyön sitomana.

Angelina Kemppainen

Yhden rivin uutiset

Röntyskä yhtye esiintyi maaliskuun alussa Seuluskoin kaupungissa pidetyissä monikulttuurisissa musiikkifestivivaaleissa.

9. maaliskuuta pidettiin Pietarin Inkerin Liiton sääntömääräinen vuosikokous.

Uuden lukuvuoden on aloittanut kantakansojen siirtyvä koulu. 15.3. ensimmäinen seminaaripäivä pidettiin Rappulan etnokeskuksessa. Tänä vuonna on tarkoitus pitää koutuspäivät 16 eri paikkakunnassa.

Sunnuntaina 20.3. Inkerin kirkon vuotisjuhlalle omistettuun jumalan-palvelukseen Turun tuomiokirkossa osallistuivat piispa Aarre Kuukauppi ja pastori Aleksei Uimanen.

26. maaliskuuta Wladimir Kokon opastamalla Suomalainen Pietari kiertueella oli vajaa 50 osallistujaa.

Wladimir Kokko,
1.4.2011, Pietari


E T S I :