inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2013:
02/13, 01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Piispa Kuukauppi:

60 vuotta

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10





-

     

Uutisia Inkeristä 03/13:

Imperiumihenki elossa

Parhaat suomea opiskelevat oppilaat valittiin Pietarissa

Siinä missä Lönnrot keräsi runoja

PIL:n vanhustyöryhmä täyttänyt 20 vuotta

Inkerin Liiton vuosikokous

Sibelius-konsertti kirkossa

100-vuotias inkerinsuomalainen

Korven kokemus kiinnostaa saksalaisia

Hyvää pääsiäistä!

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Imperiumihenki elossa

Maaliskuun alussa Venäjällä oikeasti juhlittiin Romanovin kuninkaalisen suvun valtaannousun vuosijuhlia. Se tapahtui tasan neljäsataa vuotta sitten 6.3.1613, kun nuori Mihail Romanov valittiin asianmukaisilla valtiopäivillä tsaariksi. Ensimmäisenä itsensä tsaariksi julisti vuonna 1547 Moskovan suurruhtinas Ivan IV, jota Suomessa tunnetaan myös nimellä Iivana Julma. Siitä ajasta yli 450 vuotta Venäjä on kehittynyt imperiumina vaikka monarkia kumottiinkin vuonna 1917.

Kuninkaallisen suvun juhlinta tasavallassa näyttää itsestään oudolta. Moskovassa pidettiin Romanovien jälkeläisten ja muiden aatelistosukujen kokous, on lyöty merkkivuoden mitali, televisiossa oli dokumenttisarja eri keisareista ja keisarinnoista, ortodoksikirkoissa rukoiltiin martyyrin pyhän keisari Nikolai II:n puolesta. Hyvin positiivista oli kaikki...

Juuri tämä keisarikunnan positiivinen imago ihmetyttää minua kaikkien eniten. Historiastahan tiedämme, että kaikki imperiumit kaatuivat aikananaan nimenomaan niiden sisäisten ristiriitojen takia. Ennen Neuvostoliittoa 2. maailman sodan jälkeen kaatuivat sellaiset mahtavat imperiumit kuin Britannian ja Ranskan. Nykyeuroppalaista hävettää se, että sivistyneet eurooppalaismaat harrastivat orjakauppaa ja kävivät sotia siirtomaissa surmaten tuhansia huonosti aseistettuja vastustajia sekä ryöstivät kaukomaiden kulttuurikohteita.

Venäläiset taas ovat eläneet tähän saakka uskossa, että tsarismi toi Siperiaan, Baltiaan, Puolaan, Suomeen, Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan pelkkää sivistystä, kulttuuriaa ja moderniteknologioita. Heidän mielestään Venäjän (ja Neuvostoliiton) imperiumissa ei ollut mitään perusvikaa, joitakin kehitysongelmia ja itsevaltiaiden tekemiä pikku virheitä vain.

Bolshevikit selvästi ottivat mallin keisarikuntavaltion rakenteesta. Stalinilla oli saman verran valtuuksia kuin Venäjän keisareilla ja päätökset tehtiin valtapyramiidin huipussa kansan mieltä kysymättä. NKP:n pääsihteeri Brezhevin sana oli yhtä ratkaiseva kuin Putinin tai Aleksanteri III:n. Vaikka Venäjän nykyinen perustuslaki on sisällöltään aika demokraattinen, se antaa presidentille uskomattoman laajat valtuudet. Mutta joitakin feodaaliajan etuoikeuksia on Venäjällä edellenkin voimassa, esim. huippuvirkailijoiden autot on varustettu erikoisrekisterikilvella. Vaikka sellainen auto rikkookin liikennesääntöjä sitä ei saa sakottaa.

Wladimir Kokko Imperiumi sanassa nyky-Venäjällä ei ole enemmistön mielestä mitään negatiivista. Kuuluisa Pietarin posliinitehdas on viralliselta nimeltään Keisarillinen posliinitehdas, kenkäkaupan nimi on Kenkäimperiumi, herkkuja myy Makuimperiumi niminen ruokakauppa, eilen kävin vihermarketissa, jonka nimi oli Kasvihuoneiden imperiumi. Nämä liikkeet voisivat sijaita helposti jollakin Leninski kadulla.

Paikannimet ja symboolit menevät meillä aivan sekaisin. Muistatte varmasti, että Venäjän federaation vaakunakin sisältää kolme kruunua, valtikan ja valtakunnanomenan.

Maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan kysymykseen Vastuttaisitko monarkian restaurointia Venäjällä? joka neljäs Venäjän kansalainen vastasi En. Vanha kaatunut keisarikunta jatkaa olemassaoloansa venäläisten mielessä vaikuttaen heidän näkemyksiin ja käytäytymiseen niin arkielämässä kuin suurpolitiikassa.

Parhaat suomea opiskelevat
oppilaat valittiin Pietarissa

Kieliolympialaisten vetajat ja voittajat Luoteis-Venäjän koululaisten suomen kieliolympialaisten finaali pidettiin 2. maaliskuuta Pietarin loistavassa Anitshkovin palatsissa jo kuudetta kertaa. Koko ajan sen valmistelusta on opetusviranomaisten toimeksiannosta ollut vastuullinen Inkerin Liitto. Kahden karsintakierroksen tehtävien tekijänä oli tänäkin vuonna PIL:n neuvostojäsen Alla Sadovnikova ja finaalin juontajana toimi Wladimir Kokko.

Kuvassa: Kieliolympialaisten vetäjät ja voittajat. Kuva Anna Sokolova.

Kielioplympialaisten ensimmäiseen netissä pidettyyn kierrokseen osallistui yli 200 oppilasta. Finaaliin, jossa testattiin vain osallistujien puhumistaitoja, pääsi vain 16 parasta. Menestyäkseen piti osata ei ainoastaan kieltä vaan myös tuntea tarpeeksi suomalaista kulttuuria. Sitä mm. korosti avajaispuheessaan tuomariston jäsen Suomen Pietarin instituutin johtaja tri Elina Kahla.

Petroskoista tulleet koululaiset olivat tällä kertaa selvästi parempia kuin pietarilaiset. Elias Lönnrotin koulun oppilaat veivät kaikki ensimmäiset paikat. 9. luokkalaisten sarjan voitti Anastasia Titova, 10. luokkalaisista parhaana oli Kirill Bazegski ja 11. luokkalaisten sarjan voittajaksi julistettiin Jelena Pasenko. Kirill Bazegskia sanottiin myös kaikkien ikäsarjojen voittajaksi ja hän sai Suomen pääkonsulaatin erikoispalkinnon. Ehkä petroskoilaisten ansiosta kieliolympialaisten finalistien suomentaito oli keskikäärin korkeampi viime kolmeen vuoteen.

Siinä missä Lönnrot keräsi runoja

Kolmantena maaliskuuta inkeroisten pääpaikassa Vistinän kylässä Soikkolan niemimaalla pidettiin oma Kalevalan päivä. Olga Konkova kertoi kokoontuneille miten vuonna 1844 tällä seudulla kävi itse Elias Lönnrot keräämässä vanhoja runoja. Hän tapasi ensimmäisenä myös vatjalaisen runonlaulajan Anna Ivanovan. Kalevalan tekijä avasi runojen keruupolun Inkerinmaalle monille häntä seuranneille tutkijoille. Konkovan luentoa täydensi Korpi yhtyeen laulaminen.

Kagrakaru teatterin Taivaan valojen hankintaniminen näytelmä kiinnosti erikoisesti lapsia. Uskomatonta, mutta lavastettu tarina auringon ja kuun hankinnasta kirjoitettiin paperille vuonna 1881 juuri Vistinässä esityspaikasta toistasadan metrin päässä. Korven ja Kagrakarun nuoret ovat varmoja aika palauttaa kansalle sen kulttuuriaarteita on tullut.

Mihail Zhukov

PIL:n vanhustyöryhmä täyttänyt 20 vuotta

Pietarin Inkerin Liiton aloitteesta maaliskuussa 1993 perustettiin IL:n paikallisosaston vanhustyöryhmä. Silloin Venäjän talous oli täydessä kaaoksessa, edes pieniä eläkkeitä ei maksettu ajoissa. Vanhukset tarvitsivat tukea ja jotkut heistä näkivät nälkääkin.

Vuonna 1996 otetussa kuvassa vasemmalta oikealle vanhustyontekijat Lilja Shuvalova, Leena Tsebysheva, Lidia Tsareva, Nadja Osmak seka Svetlana Pahomova Anna ja Kari Kondratjeffin (kolmas ja toinen oikealta) saattamina palaamassa Viipurin kautta koulutuksesta Imatralta. Työryhmän perustajaksi voi sanoa Nadezhda Vytshuzhinaa (o.s. Koivistoinen), joka pystyi kokoamaan ympärilleen Nina Nizovan, Nadezhda Osmakin, Lilja Shuvalovan ja Lidia Tsarevan. Alkuvaiheessa innokkaat työntekijät kävivät vanhusten luona selvittämällä heidän tarpeita, siivoamalla ja tuomalla humanitaarisen avun tavaroita. Humanitaarisen avun järjestäminen Suomesta Pietariin silloin oli työryhmän yksi prioriteeteista. Yhteistyökumppaneita löytyi niin Suomesta kuin Suomen pääkonsulaatista, esim. sosiaali- ja terveysministeriötä edustanut konsuli Esa Markkanen auttoi vanhustyöntekijöitämme paljon.

Imatralla palvelutaloyhdistyksen voimin järjestettiin työntekijöiden koulutus. Muutaman naisen avopalvelussa oli silloin yli 30 suomalaisvanhusta. He asuivat eri puolilla miljoonakaupunkia ja hoitajien piti tehdä oikein pitkiä käyntimatkoja. Työtä tehtiin vapaaehtoisesti vain matkalippujen korvauksella. Työntekijöiden huomio oli vanhuksille huipputärkeää. Ihminen tarvitsee ihmistä on ollut vanhustyöryhmän pääperiaatteena koko ajan.

Kuvassa: Vuonna 1996 otetussa kuvassa vasemmalta oikealle vanhustyöntekijät Lilja Shuvalova, Leena Tsebysheva, Lidia Tsareva, Nadja Osmak sekä Svetlana Pahomova Anna ja Kari Kondratjeffin (kolmas ja toinen oikealta) saattamina palaamassa Viipurin kautta koulutuksesta Imatralta. Arkistokuva Nina Nizova.

Kun vanhusten palvelutaloverkoston Inkeri-projekti alkoi, PIL:n vanhustyöryhmän toiminta liitettiin siihen. Ryhmää johti silloin jo Nadezhda Osmak. Hänen niskalle kaatuivat kaikki omien tilojen saamiseen kuuluneet ongelmat. Inkeri-projektin varoilla tilava huoneisto Liteinillä 11 kunnostettiin ja siellä vuonna 1998 avasi ovensa vanhusten päiväkeskus. Sen johtajana yli 10 vuotta toimi Nina Nizova (o.s. Soittu). Keskuksen toiminta oli hyvin monipuolista ja siitä on tullut monien inkeriläisvanhusten lempipaikka. Vuosia myöten inkerinsuomalaisten lukumäärä väheni keskuksessa ja paikalliset sosiaaliviranomaiset, jotka alusta alkaen olivat sen omistaneet alkoivat vaatia vanhusten palvelupisteen erikoisstatuksen lopettamista. Näin valitettavasti tapahtuikin vuonna 2010. Nykyään Nina Nizovan johtama kolmen hengen vanhustyöryhmä jatkaa toimintaansa Pyhän Marian kirkon tiloissa.

Voisitteko kuvitella, että Nina Nizova, Lilja Shuvalova ja Lidia Tsareva ovat tauttomasti huolehtineet inkeriläisvanhuksista kansalaisjärjestössämme jo 20 vuotta? Mutta se onkin totta, sellaiseen pystyy vain isolla sielulla ja palavalla sydämellä.

Inkerin Liiton vuosikokous

Inkerin Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Pietarin kansallisuuksien talossa 16. maaliskuuta. Vaaleja siinä ei ollut, koska yhdistyksen vaalikausi on kaksi vuotta ja nykyinen johto valittiin vuonna 2012. Nelisenkymmentä edustajaa kuudelta paikallisjärjestöltä hyväksyi pj Aleksanteri Kirjasen esittämän IL:n toimintaraportin ja tilityslautakunnan lausunnon.

Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen pitamassa puhetta Huomiota kokouksessa herätti keskustelu kaksi vuotta sitten vuosikokouksen hyväksymästä anomuksesta vähemmistökantakansan statuksen myöntämisestä inkerinsuomalaisille. Puheenjohtaja Kirjasen mukaan anomusta käsitellään nykyään Moskovassa. Hänen mielestään käsittelyä jarruttaa muutaman konkreettisen virkamiehen kielteinen suhtautuminen inkerinsuomalaisiin. Moni puhuja osoitti pettymistä niin suomalaisten yleensä kuin IL:n jäsenten vähenemisestä.

Kuvassa: Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen pitämässä puhetta. Kuva W.Kokko.

Optimismia vuosikokouksen työhön lisäsivät kuitenkin hyvät ehdotukset arkistotyön aktivoinnista ja edustajien valmius toimimaan tehokkaasti Hatsinassa lokakuun alussa pidettävien vuosijuhlatilaisuuksien valmistelun hyväksi.

Sibelius-konsertti kirkossa

teenori Tuomas Katajala Jean Sibeliukselle omistettu konsertti täytti 15. maaliskuuta Pietarin Pyhän Marian kirkon kuuntelijoista. Oli hauska nähdä salissa paljon IL:n jäseniä, joiden kanssa joskus juhlittiin, tehtiin heimotyötä tai opiskeltiin suomea.

Sibeliuksen suosituimmat kappaleet esittivät pianonsoittaja Erkki Korhonen ja teenori Tuomas Katajala (kuvassa). Molemmat esiintyjät on palkittu aikanaan Sibeluis-mitalilla ja kuuluvat suomalaisen muusikkojen eliittiin.

Kansallissäveltäjän tutut taikasävelmät ja laulaja Katajalan mahtava ääni loivat mielessä ankaria Suomen maisemia ja sen asukkaiden voittamatonta luonnetta. Meillä on oikea onni, että Pyhän Marian kirkossa osataan järjestää niin upeita konsertteja.

Irma Ahmatova

100-vuotias inkerinsuomalainen

23. maaliskuuta 100 vuotta on täyttänyt Imatran vanhusten palvelukeskuksessa asuva Hilma-Maria Heistonen. Siistissä ja mukavassa laitoksessa Hilma-Marian sydäntä sortavat usein kaipuu kotikylästä ja lapsuutensa muistelmat.

Hilma-Maria Heistonen Hilma-Maria on syntynyt Toksovan Oinaalassa, mutta perheellä oli tapana käydä Lempaalan kirkossa. Isällä oli yhteensä 10 lasta, joista yksi oli niin kuin kylässä sanottiin ottopoika. Isä kävi Leningradin Heinätorilla (Sennaja ploshtshad) myymässä heinää, liha- ja maitotuotteita. Talous oli iso - 6 lehmää, lampaita, pari hevosta ja silloin osattiin tehdä kaikkea itse, kenkistä rattaisiin.

Valokuva Viola Heistonen.

Omasta karjasta jouduttiin luopumaan kun kolhoosit perustettiin. Elämä muuttui köyhemmäksi, mutta silloinkin nuoret jaksoivat pitää hauskaa. Hilma-Marialle löytyi mies ja perheeseen ennen saksan sotaa syntyi kaksi lasta. Hilma-Marian mies lähti rintamille ja menehtyi Leningradin puolustustaistelussa. Lokakuussa 1941 rintaman lähellä olleesta Oinaalasta väestö evakuoitiin Laatokan yli itään. Hilma-Maria lapsineen joutui Udmurtiaan.

Sodan jälkeen ei voitu palata kotikonnuille eikä Oinaalaa enää ollutkaan. Miesten rinnalla moni inkeriläisnainen niin kuin Hilma-Maria kelpasi valtiovallan mielestä vain metsäkorjuutöihin. Meni aikaa kunnes elämä Neuvostoliitossa alkoi vakiintua, hänen lapset ovat kasvaneet ja saaneet koulutusta.

1990-luvulla lastensa kanssa Hilma-Maria muutti Suomeen. Siellä hän vielä jaksoi hoitaa lapsenlapsia niin kuin Venäjällä baabushkoilla on tapana. Kovan elämänkoulun käynyt Hilma-Maria ponnistelee myös palvelu-keskuksessa selviytyäkseen oma-toimisesti, ettei olisi vaivaksi kenellekään. 100-vuotiaana hän pysyy ilomielisenä ja pirteänä.

Korven kokemus kiinnostaa saksalaisia

Leningradin alueen kirjastossa 26. maaliskuuta perinneyhtye Korpi tapasi 20 hengen ryhmän opiskelijoita ja lehtoreita Marburgin yliopistosta. Vieraita kiinnosti, miten Inkerissä huolehditaan vähälukuisten kansojen kulttuurista.

Kohta rontyskoja osataan Saksassakin! Käyttäen hyödyksi Kantakansojen siirtyvän museon näyttelyä nuorten projektitoiminnasta kertoi vierailijoille Olga Konkova. Itse näyttely, Korven järjestämä kansanlaulamisen paja, jouhikkoa soittanut Jelena Vedaiko sekä yhteiset röntysköjen tanssimiset tekivät ison vaikutuksen saksalaistutkijoihin ja opiskelijoihin. Asiantuntijoiden mielestä Korven työmenetelmiä voi suositella muillekin uhanalaisille pienkansojen kulttuureille.

Kuvassa: Kohta röntysköjä osataan Saksassakin! Valokuva Olga Konkova.

Kansanlaulut, piirakat, tieteelliset keskustelut ja epämuodollinen jutteleminen lämmittivät tapaamisen ilmapiiriä siksi ystävällinen seurustelu kesti kauan iltamyöhään.

Olga Konkova

Hyvää pääsiäistä!

Hyvaa paasiaista! Pääsiäispäivää moni inkeriläinen vietti käymällä kirkossa. Taas Pietarin Inkerin Liiton nuoret vieraili Tuutarin Villasissa. Tässä Pietarin lähella sijaitsevassa kylässä asuu vielä paljon inkerinsuomalaisia, sen takia nuorten pitämän siirtyvän koulun opetuspäivä järjestettiin täällä Tuutarin mäkien juurilla.

Kulttuurimaihinnousu Pietarista kokoonnutti paljon väkeä Hatsinasta asti. Luennot, kulttuuripajat ja Kagrakaru-teatterin esitys otettiin vastaan mielihyvin. Ja kun nuoret rupesivat opettamaan kansantanssien tanssimista kukaan lapsesta vanhukseen ei pysynyt paikalleen. Ihan suomalaisittain vietettiin tällä kertaa pääsiäistä Villasissa.

Vera Topunova

Yhden rivin uutisia:

Pietarissa sokeiden erikoiskirjastossa 1. maaliskuuta esitettiin Kalevalan CD-levy ja eepoksesta kertova lasten kohokuvakirja. Tilaisuuteen osallistuivat Olga Konkova ja perinneyhtye Korpi.

Inkerin Liiton Pietarin osaston eli Pietarin Inkerin Liiton vuosikokous pidettiin 13. maaliskuuta. Kokous käsitteli sääntömääräiset asiat.

Pakkasena lauantaipäivänä 16.3. venäläisillä laskiaisjuhlilla Pietarin Shuvalovka puistossa esiintyi Korpi perinneyhtye (johtaja O.Konkova), joka kertoi yleisölle Inkerinman suomenkielisten kantakansojen laskiaisen juhlimistavoista.

Kiirastorstaina 28. maaliskuuta IL:n Systärpekin yhteydessä toimiva Svetljatshki (Kipinät) tanssiyhtye kävi esiintymässä Haminan Asemakoulussa ja kaupungin vanhainkodissa.

Wladimir Kokko,
1.4.2013, Pietari


E T S I :