inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Биржа труда:

tyollistamiskeskus

Для детей:

Занятия и экскурсии

КУРСЫ:

К У Р С Ы
финского языка
Александра
КИРЬЯНЕНА

 

К У Р С Ы
финского языка
САМПО-центра

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2014:
01/14, 02/14,

2013:
12/13, 11/13, 10/13, 09/13, 08/13, 07/13, 06/13, 05/13, 04/13, 03/13, 02/13, 01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009
Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

Puna-armeijan kuoro "On hetki" (1971). Arvi Kemppi näkyy alkupuolella (aika 1:40)
Arvi Kemppi. 1971

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Larin Paraske 180 vuotta

08.02.2014 Raudun kulttuurikeskuksessa

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10





Санкт-Петербургский
Дом национальностей

     

Uutisia Inkeristä 03/14:

Kansallisvähemmistöt: tanssivia ja laulavia

Meidän pikku Monika

Kalevala-juhla kansallisuuksien talossa

Pietarin Inkerin Liiton puheenjohtaja vaihtunut

PIL:n tanssiopettaja

Inkerin Liiton vuosikokous

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Kansallisvähemmistöt: tanssivia ja laulavia

Tuntuu siltä, että Leningradin alueen hallituksella on vakava aikomus ryhtyä toimenpiteisiin kansallis­vähemmistö­politiikassaan. Lehdistä saa lukea, että tällaiseen työhön budjetoidaan huomattavia varoja ja kyseessä on nimenomaan suomalais-ugrilaisten kansoja. Alueella (ilman Pietaria) asuu muuten yhteensä 7 tuhatta inkerinsuomalaista, vepsäläistä, inkeroista, tehvinänkarjalaista ja vatjalaista. Joitakin johdon ajatuksia, kuten esim. kuvernöörin lause kantakansojen «etnokylän perustamisesta» Kelttoon, voidaan pitää kuriositeetteina, mutta oblastin hallitukselta on alkanut tulla konkreettisia asiapapereita.

Edessäni on Inkerin Liiton saama ohjelman luonnos, sen on allekirjoittanut rouva Pikujova, alueen paikallisitsehallinnon, uskontokuntien välisen ja kansallissuhteiden komitean varapuheenjohtaja. Asiapaperi on lähetetty meille kommentoitavaksi. Tulevan ohjelman nimi on Leningradin alueella asuvien vähälukuisten kantakansojen kansalliskulttuurisen omaperäisyyden tukeminen. Asiapaperin mukaan ohjelman tulee linjata alueen kansallisuuspolitiikka vuonna 2014.

Ohjelman ensimmäinen kohta on ison «etnofestivalin» pitäminen heinäkuussa, sitten luvataan tukea tutkimustöihin ja vähemmistökielten «dokumentointiin»(!), luvassa on niiden median, näyttelyiden ja muiden kulttuuritilaisuuksien tuki. Erikseen on liite ehdotetusta etnofestivaalista, jota selvästi ajatellaan koko ohjelman ytimeksi.

Festivaalin tavoitteiksi on mm. merkitty vähemmistökansojen perinteisten arvojen säilyminen sekä kansallisen turvallisuuden vahvistaminen. Miten festivaalin keinoilla taataan suomalais-ugrilaisten kansojen olemassaolo ja kansallinen turvallisuus jää minulle epäselväksi. Varsinkin kun luen festarin sisällöstä seuraavaa: «risumajat ja kodat etnotyyliin», «etnotansseja» jne. Mieleen tulevat nuotion ympärillä tanssivat barbaarit rattaat ja palmulehdistä tehdyt risumajat taustalla.

Tanssivat ja laulavat vähemmistökansat miellyttävät viranomaisia, luovat mukavan kuvan vähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa ja kiinnittävät ohimenevien sekä turistien huomiota. Voidaan raportoida, että vähemmistöistä on hyvin huolehdittu, tuskin joku kysyy, miksi näiden kansojen lukumäärä on niin dramaattisesti laskenut. Kaikki on festivaalimaailmassa kaunista ja edullista.

Wladimir Kokko Ainakin paljon edullisempaa, kuin ajatella vähemmistökielien opettajien kouluttamista tai vähemmistökielien opettamista lapsille päiväkodeissa ja kouluissa. Ei tarvitse miettiä, miten voi motivoida nuoria jäämään vepsäläisiksi tai suomalaisiksi täällä puhumatta vainotun kansan vahinkojen korvaavista toimenpiteistä.

Ymmärrän kyllä kulttuurityön merkitystä kaikissa muodoissa, ilman muuta meidän täytyy tanssia ja laulaa tukien perinneyhtyeittämme. Lisäksi ehdottaisin esim. inkerinsuomalaisten museon perustamista. Taitaa olla, etteivät tulevasta projektipiirakasta inkerinsuomalaiset saa yhtäkään palasta. Ohjelman useissa kohdissa mainitaan «vähälukuiset kantakansat», virallisesti sellainen status on vain vepsäläisillä, inkeroisilla ja vatjalaisilla. Venäjällä on taas toiset kansat ovat toisia tasa-arvoisempia.

Olen kuitenkin aina uskonut voittavaan järkeen. Katsotaan ja yritetään neuvotella alueen johdon kanssa vähemmistökansojen oikeista tarpeista ja tehokkaan kansallisuuspolitiikan sisällöstä.

Meidän pikku Monika

Hyvin haasteelliselta vaikuttaa Sampo-keskukselle viime syksynä aloitettu suomen opetus esikoululaisille. Kahdeksan lapsen ryhmässä on kuusi inkeriläistaustaista oppilasta. Yksi heistä on kuusivuotias Monika Iiris Uimanen. Joka lauantai Aleksei-isän ja Alisa-äidin saattamana hän tulee Pietarin keskustaan Keltosta tunnille.

Suomen opiskelu mielyttaa pikku Monikaa. Kuvassa: Suomen opiskelu mielyttää pikku Monikaa. Kuva Aleksei Uimanen.

Paitsi puhumista tunnilla lauletaan, tanssitaan ja joskus maalataankin. Innokas Monka on nopea, jos tehtäväksi annetaan yksi piirustus, hän ehtii piirtää kolme. Kotonakin hän aina oppii enemmän runoja, kuin läksyissä oli merkitty. Tunnilta poissaolo esimerkiksi sairauden takia masentaa Monikaa oikeasti, kertoo Alisa-äiti.

Sampo-keskuksessa on tapana valita vuoden paras oppilas. Tällä kertaa yksimielisesti valittiin Monika. Kunnianosoituksen lisäksi vuoden paras oppilas saa keskukselta 50%:n alenuksen opetusmaksusta ja oppimateriaalien hinnasta.

Tatjana Bykova-Soittu

Kalevala-juhla kansallisuuksien talossa

Melkein kaksi viikkoa myöhässä mutta Kalevala-juhla pääsi 12. maaliskuuta myös Pietarin kansallisuuksien kokoussaliin. Juhlapäivän ohjelma oli varsin rikas, mutta vähän sekava, siinä oli 2 lyhyttä luentoa eepoksen historiasta ja sen merkityksestä sekä pohjoismaiden vaikutteista Pietarin arkkitehtuuriin, kaksi lapsiryhmien esitystä, Ljudmila Soikan pianoharmoniikan soittaminen ja jopa vajaakuntoisten koululaisten tekemien kalevala-aiheisten nukkien näyttely.

Pietarin Suomalaisen musiikin instituutin lapsiryhma soittamassa. Oikealla johtaja Kaisa Bullat Pietarin Suomalaisen musiikin instituutin lapsiryhmä soittamassa. Oikealla johtaja Kaisa Bullat. Kuva Julius Matta.

Ihmeellistä, että keskellä arkipäivää pidetty tilaisuus on vetänyt koolle noin sata osallistujaa. Ehkä parasta oli Pietarin suomalaisten musiikki-instituutin lasten yhtyeen (johtaja Kaisa Bullat) esitys. Heidän soittamat vanhat kansansävelmät koskettivat jokaista läsnäolijaa. Inkerin Liiton puolesta perinteisen juhlan järjestäjänä oli Irina Ostonen.

Pietarin Inkerin Liiton puheenjohtaja vaihtunut

Inkerin Liiton Pietarin osaston eli PIL:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 12. maaliskuuta. PIL on yhdistyksemme suurin järjestö, jonka toiminta ulottuu kieliopetuksesta ja monipuolisesta kulttuuritoiminnasta vanhustyöhön sekä kausityöpaikkojen välitykseen. Vuoden toimintaraportissa Wladimir Kokko sanoi vuonna 2013 järjestön tekemän työn menestykselliseksi, mutta puheenjohtaja oli huolestunut sen jäsenmäärän vähenemisestä. Entistä vähemmän ihmisiä ilmoittautuu kieliryhmiin, entistä vähemmän maksetaan jäsenmaksuja, hän huomasi.

Jelena Tikka, PIL:n uusi puheenjohtaja Kuvassa: Jelena Tikka, PIL:n uusi puheenjohtaja.

Vuosikokouksessa Pietarin Inkerin Liitto sai uuden johdon, PIL:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin paljasjalkainen pietarilainen Jelena Tikka (50). Hän liittyi Inkerin Liittoon vuonna 1993. Viime vuosina Pietarin yliopistosta valmistuneena juristina Tikka hoiti PIL:ssa kansalaisjärjestölain edellyttämiä muodollisuuksia, esim. järjestön raportointia, sekä konsultoi jäseniämme eri elämän tilanteissa. Hänen työkokemukseen kuuluu myös inkerinsuomalaisten monien maineen palauttamisasioiden ajaminen tuomioistuntojen läpi. Jelena on naimisissa, hänellä on kaksi tytärtä ja pieni tytöntyttö.

Kahdeksan vuotta PIL:a johtanut Wladimir Kokko ei kokouksessa suostunut puheenjohtajuuden ehdolle, mutta hänet valittiin järjestön neuvostoon.

PIL:n tanssiopettaja

Valitettavasti viime aikoina Inkerin Liitossa useammin koetaan aktiivien jäsenten menettämistä kuin uusien osaavien ja kansallistyöstä kiinnostuneiden saamista. Mutta joskus onnistaa, esimerkiksi kolmisen vuotta sitten Pietarin Inkerin Liittoon tuli kaupunkiimme muuttanut tanssiopettaja Galina Laritsheva (28).

Galina Laritshseva harjoittelussa Kuvassa: Galina Laritshseva harjoittelussa. Kuva Wladimir Kokko.

Laritsheva on moskovalainen, hän on valmistunut Natalja Nesterovan taideakatemiasta kansantanssien balettimestariksi. Harjoittelussaan Petroskoissa hän on alkanut suomalais-ugrilaisten kansojen tanhujen tutkimusta ja on jatkanut tätä työtä jo monta vuotta. PIL:n Talomerkki perinneyhtyeessä hän opettaa tanssimista. Opetuksen loistavia tuloksia saa nähdä Talomerkkien joka esityksessä.

Tanssien avulla pystymme tekemään hedelmällistä yhteistyötä Pietarin virolaisten Nevo –nimisen ryhmän kanssa, sanoo Galina Laritsheva. Opettaja mainitsee, että Talomerkkien konserttimatkatkin Viroon ja Suomeen auttavat häntä paljon ymmärtämään syvemmin suomalaisten kansantanssien luonnetta. Matkat kannustavat minua myös suomen opiskeluun, mutta se on vaikeaa, huokaisee Galina.

Inkerin Liiton vuosikokous

22. maaliskuuta Inkerin Liiton vuosikokoukseen tuli noin 50 edustajaa yhdistyksen seitsemästä paikallisosastosta. Kokous pidettiin Pietarin kansallisuuksien talossa ja kesti yli kolme tuntia.

Jelena Vedaiko Puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen toimintaraportissaan kertoi paljon IL:n aktiivisesta kulttuurityöstä mainiten kymmeniä vuoden sisällä pidettyjä tapahtumia. Hän sanoi olevan tietämättömänä inkerinsuomalaisten vähälukuisen kantakansan statuksen hakemuksesta. Puheenjohtajan mukaan hakemus upposi johonkin Moskovan virastoon. Hän mainitsi myös Leningradin alueen hallituksen kasvanutta aktivisuutta kansallisuuspolitiikan alalla. Toimintaraportti aiheutti vilkasta keskustelua.

IL:n vuosikokouksen puhemiehistössä (vasemmalta oikealle: Viljo Ostonen, Svetlana Tregub, Aleksanteri Kirjanen, Aleksei Krjukov). Kuva Wladimir Kokko.

Varapuheenjohtaja Viljo Ostonen lausui ajatuksen kansallisten urheilulajien kisoista Hatsinan piirissä, niitä suunnitellaan jo ensi kesäksi. Neuvoston jäsen Irina Ostonen kertoi viime syksynä toteutetusta Inkeri eilen, tänään ja huomenna hankkeesta, joka herätti kiinnostusta niin Inkerinmaalla kuin Itä-Suomessa. Aleksei Krjukov raportoi omasta ja hänen kollegojensa tutkimus- ja kustannustyöstään. Wladimir Kokon mielestä vuonna 2014 IL:n kannattaa tiivistää yhteistyö Leningradin alueen hallituksen kanssa linjatakseen sen kansallisuuspolitiikan oikeaan suuntaan. Puheenjohtajat Sosnovy Borista (Rashid Bodylev) ja Tyröstä (Tatjana Bykova-Soittu) pahoittelivat järjestöjensä jäsenmäärien vähenemistä. Hatsinan Inkeri-Seuran puheenjohtaja Vladimir Jakovlev kutsui kaikkia seuran 20. vuosijuhliin 12. huhtikuuta.

Pihkovan suomalaisjärjestön puheenjohtaja Hilja Korosteljova kertoi, että Pihkovassa viime vuoden lopussa ilmestyi alueen kansallisvähemmistöille omistettu kirja. Siinä on 5 inkerinsuomalaisten kirjoittamaa elämänkertaa, mm. Pihkovan entisen kaupunginjohtaja Mihail Horosen juttu.

Vuosikokouksen lopussa pidetyt vaalit eivät tuoneet paljon muutoksia IL:n johtoon. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi taas valittiin Aleksanteri Kirjanen. Tavanomaisesti vuosikokous päättyi pieneen konserttiin.

Yhden rivin uutisia

5. maaliskuuta Venäläiset tulevat –nimisen luennon piti Suomen Pietarin pääkonsulaatissa toimittaja Leena Luikkonen. Hän kertoi kasvavasta venäläisten muutosta Suomeen.

Suomalaisen identiteetin erikoisuuksista luennoi 26. maaliskuuta Wladimir Kokko Inkeri ja Suomi luentosarjassaan PIL:n Pushkinskaja kadun toimistossa.

Wladimir Kokko
Pietari, 1.4.2014


E T S I :