inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

merkki

Työllistämis-
keskus:

tyollistamiskeskus

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia
Inkeristä:

03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:


http://www.inkeri.fi/

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


Pietarin Inkerin Liitton lehti

Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

merkki

Inkerin Liiton
vuosikokous 18.03.2006
vuosikokous'06
vuosikokous'06
vuosikokous'06
vuosikokous'06
Inkerin Liiton
vuosikokous 18.03.2006

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

UUTISIA INKERISTÄ 04/06

Kuulumisia Jakutiasta

Hyvänä yllätyksenä oli huhtikuun alussa tutkija Semjon Grigorjevin 2 käyntiä Inkerin Liiton toimistossa. Nuorehko jakuuttitutkija on jo muutaman vuoden ottanut selvää Stalinin vainovuosien «erikoissiirtoilaisten» kohtaloita Jakutian tasavallassa. Hän on mm. käynyt syyttömästi karkotettujen parakkiasutusten paikoilla ja jätti IL:lle vaikuttavia kuvia parakkien raunioista. Arkistoaineiston tutkiessa Semjon Grigorjev havaitsi, kuinka paljon oli karkotettujen joukossa suomalaisia. Tutkijaryhmä pystyi keräämään tiedot 4439 sodan aikana Jakuniassa olleesta suomalaisesta. Heidän nimensä lyhyine tietoineen on julkaistu kookkaassa kirjassa Kniga pamjati (Muistokirja), jonka yhdistyksemme sai Grigorjevilta lahjaksi. On kuitenkin todettava, että uhrien listassa on paljon puutteita.

Noin kuukausi sitten netistä Semjon löysi Wladimir Kokon sähköpostiosoitteen. Ja kun tutkija pääsi täydennyskurssille Pietariin, tapaaminen järjestyi. Paitsi Kokko mukavassa tiedonvaihtotilaisuuksissa mukana olivat tohtori Vadim Musajev, seutututkija Aleksei Krjukov, kansantieteilijä Olga Konkova, Pietarin Inkerin Liiton varapuheenjohtaja Eero Pellinen, seuran sihteeri Nadezhda Osmak ynnä muut. Grigorjev esitti materiaalejansa Power Point- esittelynä.

Nadezhda Osmak heti löysi lahjoitetusta kirjasta äitinsä ja monien muiden Keltosta karkotettujen sukulaisten nimet. Vastalahjana Semjon Grigorjev vie kotiin Musajevin inkeriläishistoriakirjan.

Suomen kieliolympialaiset Pietarissa

Koululaisten suomen kieliolympialaiset pidetään Pietarissa viime vuosina säännöllisesti. Niin kuin viimekin vuonna kolmen kierroksen kilpailun tehtävät valmisti suomen opettaja Wladimir Kokko. 2. huhtikuuta tämän vuoden kilpailut päättyivät puhumisen kokeeseen. 9. luokkalaisten keskuudessa voittajana oli Natalja Panfilova (koulu 204.), toiseksi sijoittui Darja Tankatshejeva (koulu 582.), kolmatta sijaa ei myönnetty kenellekään. 10. luokkalaisten joukossa kilpailu oli erittäin kova, voittajan kunniakirjan sai kaksi oppilasta koulusta 204. Valentina Volkova ja Aleksandra Tshalyh, myös kolmas sija jaettiin Sergei Generalovin (koulu 200.) ja Olga Fjodorovan (koulu 23.) välillä. Kaksoisvoiton 11. luokkalaisten ryhmässä vei koulu 200. ensimmäisenä oli Maria Keränen ja kolmantena Natalja Grjaznevitsh, toista sijaa ei ansainnut kukaan. Kaikissa yllä mainituissa kouluissa suomen kieli opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä 9 tai 10 vuotta.

Inkeroisten muinaisuus- näyttely

12. helmikuuta Pietarin niin sanotussa Nevanlinnan museossa avattiin Inkeroisten muinaisuus –niminen näyttely. Pienkokoisessa näyttelyssä esitetään viime vuosina pääosin Mujajoen laaksosta löydettyjä arkeologisia esineitä. Niistä kävijöiden katseen vangitsevat kaksi 1300-luvun miekkaa ja eläinaiheiset pronssikorut. Aineisto osoittaa inkeroisten kuuluvuutta muinaissuomalais-ugrilaisten maailmaan ja heidän pitkälle kehitettyä käsityötaitoansa. Omassa vitriinissä kimaltelee Sampo-koruja, jotka esiintyvät vanhojen käsityöperinteiden jatkona. Seiniä koristelee suomalais-ugrilaisten kansojen myyttien inspiroimia maalauksia, puuveistoksia ja nahkatöitä.

kuva Inkeroisten keskiaikaisia miekkoja ja muita aseita.

Avajaisissa lyhyen esitelmän piti arkeologi Pjotr Sorokin, läsnäolijoita tervehti Sampo-keskuksen toimitusjohtaja Tatjana Bykova kaikille lauloi mm. inkeroiskielellä Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro Olga Konkovan johdolla. Näyttelyn järjestivät yhdessä Nevanlinnan museo, Venäjän tiedeakatemian historian tutkimuslaitos, Suomen Pietarin instituutti ja Suomen Pietarin pääkonsulaatti, pääsponsorina oli Okhta Group Oy.

Suomen kielen ystävien tilaisuus

15. huhtikuuta IL:n Pietarin osaston yhteydessä toimiva suomen ystävien klubi (johtaja Tamara Strizhius) piti oman kulttuuritilaisuutensa. Parisenkymmentä osallistujaa kuunteli runoja ja lauluja, lauloivat itse ja muistelivat suomalaisia ja venäläisiä sananlaskuja. Omia suomalaisten runojen käännöksiä klubijäsenille lausui Aleksandr Moltshanov Terijoelta, heille lauloivat pietarilaiset Eino Korbelainen ja Veera Haapalainen. Klubi yhdistää suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista kiinnostuneita ja järjestää säännöllisesti erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja jopa Suomen matkoja.

Nuoret ottivat pääsiäistä vastaan yhdessä

Pääsiäisen aattona kymmenisen nuorta seurakuntalaista Pietarista lähti ottamaan suurta juhlaa vastaan pieneen Keski-Inkerissä sijaitsevaan Hietamäen seurakuntaan. Matkan järjestäjänä oli nuorisotyönjohtaja Maria Savitskaja. Lämpimän vastaanoton heille Innalan kylässä valmisti muutama nuori hietamäkeläinen Sasha Maksimovan johdolla. Ilta-aterialla nuoret tutustuivat toisiinsa ja kertoivat, miten kullakin menee. Sitten pidettiin seurat, jolloin muistettiin Jeesuksen maisen elämän viimeisten päivien vaiheet ja Hänen kuolemansa merkitystä. Yö nukuttiin mukavassa Hietamäen seurakuntatalossa.

Pääsiäisaamuna yhdessä lähdettiin isoon ja kauniiseen jumalanpalvelukseen Pyhän Marian kirkkoon. «Keskustelut niin hyvässä seurassa mielyttivät meitä kaikkia ja tiedän varmasti, että kuolleista noussut Herra oli mukanamme» – kertoo tapahtuneesta pietarilainen Anna Dokutshajeva.

Seurakuntien musiikkifestivaalit

Inkerin kirkon seurakuntien musiikkifestivaaleiksi voidaan sanoa 22. helmikuuta Pyhässä Mariassa lähetystyön tueksi pidettyä isoa konserttia. Esiintyivät kuorot ja lauluryhmät Pietarin Pyhän Marian, Kelton ja Haapakankaan seurakunnista, Pietarista oli ainakin neljä yhtyettä. Konsertti herätti niin isoa kiinnostusta, että sali oli täynnä ihmisiä. Laulaminen oli eritasoista, mutta pääosin laadukasta ja innolla esitettynä. Eniten applodeja sai Kelton seurakunnan kuoro, joka nykyään lienee paras Inkerin kirkolla.

Atk-koulutus suosiossa

Kaksi IL:n työllistämiskeskuksen (johtaja Natalja Troshina) järjestämää atk-kurssia pidettiin maalis-huhtikuussa Pietarissa. Toinen ryhmä opiskeli tietokoneen käyttäjän perustaitoja, toinen kurssi oli tarkoitettu kokeneille, siinä pääaiheena oli Photo Shop-ohjelma. Kurssit toteutettiin tulliviraston koulutuskeskuksessa, jossa sekä kalusto, että kouluttajat ovat huipputasoa. 25 kahdelta kurssilta valmistunutta kiittivät järjestäjiä ja olivat varmoja, että ilmaiseksi saatu koulutus parantaa heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Pyöriä vuosia ajatellen

26. huhtikuuta Tshernobylin ydinvoimalan onnennomuudesta täytti 20 vuotta. Pietarissa onnettmuuden uhria muistettiin ja säätelyä saaneita remonttimiehiä kunnioitettiin erilaisissa virallisissa tilaisuuksissa. Kävi mm. ilmi, että vähintään 20 inkerinsuomalaista oli eri syistä onnettomuuden paikalla. Inkerin Liiton nykyisessä kokoonpanossa on kaksi Tshenobylin veteraania Irina Ostonen ja Valeri Koivanen. Irina oli huhtikuussa 1986 töissä Pripjatin kaupungissa ja räjähdyksen hetkellä oli reaktorista 1,5 kilometrin päässä. Yksi inkeriläisnainen Raisa Anisimova (os. Vanhanen) osallistumisestaan remonttitöihin on ansainnut Venäjän Urhollisuuden kunniamerkin.

27. huhtikuuta Venäjän ensimmäisen parlamentin (duuman) perustamisesta täytti 100 vuotta. Pietarissa vasta kunnostetussa Tauridan palatsissa eli siinä, missä venäläinen parlamentarismi syntyi pidettiin juhlaistunto. Puheenvuoron mm. sai inkeriläissyntyperää oleva Tatjana Tigonen, Venäjän ensimmäisen duuman varapuhemiehen lapsenlapsi.

Yhden rivin uutiset

• Yhteistoimintasuunnitelmat vuosille 2006-2007 käsiteltiin Inkeriläishankkeiden työryhmän kokouksessa Suomen työministeriössä 18. huhtikuuta projektipäällikkö Tarja Rantalan ollessaan puheenjohtajana. Inkerin Liiton ehdotukset esitti IL:n Pietarin osaston puheenjohtaja Wladimir Kokko.

• Sunnuntaina 23. helmikuuta Kelton seurakunnan kanttori Marina Väisä piti ison urkukonsertin Pyhä Katariinan kirkossa Vassilisaaressa. Hän soitti harvinaista venäläistä urkumusiikkia. Toukokuun alussa lahjakas urkuri konsertoi jo Isossa Britaniassa.

Wladimir Kokko

Pietari, 29.4.2006