inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Uutisia Inkeristä 04/07:

Historiallinen muisti

Tuhopoltot Lapualla

Pääsiäispaja Tyrössä

Pääsiäinen Pyhässä Mariassa nuorisotyön merkeissä

Keltossa pääsiäismusiikkinäytelmä

Pietarin suomen olympialaisten tulokset: opetustaso kouluissa laskemassa

Inkeri-päivä Kunstkamerassa

Pääsiäiskonsertti Pyhässä Mariassa

Klooga, karkotus, uudismaa, Baikonur ja Tshernobyl mahtuivat yhden inkeriläisen elämään

Pietarissa Agricola puhui inkeriläisen suin

Inkeristä kiinteistöhoitoalan töihin Suomeen

This mad, mad, mad world

Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Historiallinen muisti

Joskus yli 10 vuotta sitten tutkien syitä, miksi inkerinsuomalaiset muuttavat Suomeen, havaitsin, että jopa Stalinin kuoleman jälkeen syntyneet heimolaisemme pitävät itsensä vainottuina. Kertomukset sukulaisten vangitsemisista ja karkotuksista siirtyvät inkerinsuomalaisten keskuudessa sukupolvelta toiselle ja vammauttavat nuoriakin sieluja. Se on sitä kansan historiallista muistia, joka elää yksityishenkilöstä riippumatta.

Oma vainotarina on joka inkeriläisperheellä. Kertoen Euroopassa, että inkerinsuomalaiset ovat yksi Neuvostoliitossa vainotuista kansoista, joka oli totaalisesti karkotettu kotimaasta, huomaan, että moni demokratisessa yhteiskunnassa kasvanut ei edes usko minua. Sellainenhan ei ole mahdollista! Mutta eurooppalaisten on vielä vaikeampi ymmärtää, että vainoista kärsi joka ikinä perhe, murhat, karkotukset, syrjintä ja omaisuuden menettäminen koskivat joka inkerinsuomalaista.

Olen lukenut paljon inkerinsuomalaisten muistelmia, jokaisessa on vainotarina. Paljon enemmän kuulin vastaavia usein yhä liikuttavampiakin suullisia kertomuksia, siitä, miten elettiin vainovuosina. Oletteko huomanneet, että inkeriläisvanhus on aina valmis kertomaan noista vuosista? Se on suurin elämys ja polttava kipu hänen elämässään. Ei ole ihmeellistä, että nämä kertomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Olen jo kahdelta tutkijalta kuullut, että vainotun kansan kohtalo on osa inkerinsuomalaista identiteettiä. Joskus jopa sanotaan, että tämä raskas kohtalo on tärkeä kansaamme yhdistävä tekijä.

Kansan historiallisessa muistissa säilyy niin tosiasioita kuin tarinoita. Onhan inkeriläisen sissi Antti Kivekkään elämänkerta pääosin fiktiota, mutta tällä hahmolla on oma sijansa inkerinsuomalaisen historiallisessa muistissa. Tiedämme kaikki, että ennen vallankumousta inkerinsuomalaiset «syöttivät Pietaria». Pitää paikkansa, että toreilla oli paljon suomalaisia myyjiä sekä monille pietarilaisille maitotuotteita toivat suomalaisnaiset, mutta kyllä suurkaupungin ravitseminen ei ollut siitä vain kiinni. Ja joka inkeriläisvanhus on varma siitä, että hänen lapsuudessaan kesät Inkerissä olivat lämpimämpiä ja lintujen laulut soinnukkaampia... Minusta näillä tarinoilla kansamme osoittaa omaa isänmaallisuutta, työnhalukkuutta ja rakkautta kotimaata kohtaan.

Kansan historiallisessa muistissa legenda on yhtä tärkeä, kuin tosiasia.

Joka ihmisen mielessä historiallinen muisti voi kirkastua ja vahvistua, kun esimerkiksi katsomme vanhoja valokuvia tai luemme kirjoista lisää kauhuutta Stalinin vainovuosista, kun kuuntelemme kovia kokenutta inkeriläistä. Mutta se voi sammuakin.

Kun suomen kieli unohtuu perheestä, eivät vanhat mummon kirjeet ja hänen Siperiassa ollut virsikirjansa tee enää vaikutusta lapsenlapsiin. Kun vanhat inkerinsuomalaiset hautausmaat häviävät ja niiden sijalla kasvaa metsä tai kehittyy urheilukeskus, siteet sukupolvien välillä menevät rikki. Kun ihminen haluaa itse muuttaa elämän maisemat ja unohtaa mennyttä, niin menneisyys unohtuu ja historiallinen muisti sammuu. Sen myöten häipyy vielä yksi kansaamme yhdistävistä tekijöistä.

Tuhopoltot Lapualla

Ensimmäistä huhtikuuta edeltävänä yönä ärsyttävä tuhopoltto tapahtui Härmänmaan ammatti-instituutin (HAMI) asuntolan parkkipaikalla Lapualla. Karjalasta tulleen opiskelija Sergei Duman vanhempien Venäjän rekisterikilvellä ollut henkilöauto sytytettiin. Kaksi vieressä ollutta opiskelija Sergei Duman ja opiskelija Aleksandr Krupinovin autoa, molemmat Suomen rekisterillä syttyi myös palamaan. Vain Krupinovin autolla oli kunnon vakuutus...

9.4. netistä löytyi juttu otsikolla HAMI:n karhunpalvelus. Nimetön kirjoittaja syyttää päätöstentekijöitä «köyhien venäläisten» tuomisesta maakuntaan. Keskiviikkoiltana 11.4. humalassa olevat nuoret polttivat samalla parkkipaikalla vielä yhden tällä kertaa opiskelija Dmirti Danilovin Venäjän rekisterillä olleen auton. Lapuan kaupungin johto ja poliisi lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin.

Kaikki mainitut opiskelijat ovat päässeet opiskelemaan Lapualle Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen kautta. Näin Etelä-Pohjanmaalle lähetettiin jo kolme opiskelija-ryhmää ja koko koulutushanke on kehittynyt tähän saakka hyvin menestyksellisesti. Mutta ryssäviha ilmeisesti ei ole vielä loppunut Lapuan liikkeen kotikylästä.

Pääsiäispaja Tyrössä

Vilkasta on kulttuurityö Inkerin Liiton Tyrön osastolla (pj Tatjana Bykova-Soittu). 4. huhtikuuta siellä pidettiin pääsiäispaja, jonka tarkoituksena oli pääsiäisen koristeiden valmistaminen.

Puheenjohtajan johdolla 17 eri puolelta Inkeriä tullutta opiskeli valmistamaan pääsiäiskortteja, paperikoristeita kananmunien päälle sekä koristelemaan virpovitsoja. He saivat paljon tietoa siitä, miten pääsiäistä vietetään suomalaisittain. Pajalla mukana oli Suomen Pietarin instituutin johtaja Helena Autio-Meloni, hänen johtamansa instituutti on mm. tukenut pajaa pienellä rahalla. Lähtiessään pajan osallistujat lupasivat opettaa pääsiäiskoristeiden valmistamista omissa paikkakunnissa.

Pääsiäinen Pyhässä Mariassa nuorisotyön merkeissä

Lankalauantaina 7.4. Pietarin Pyhän Marian kirkossa pidettiin Tuomas-messu «uskovaisille ja ei-uskovaisille», sellaisiin jumalanpalveluksiin aina kokoontuu paljon nuoria. Seurakunnan nuorilla ilta jatkui vaellusleikillä kirkon sisällä. Eri puolilta kirkkoa nuorten löytämät esineet muistuttivat heille evankeliumia Jeesuksen kärsimyksistä, kuolemasta ja noususta kuolleista. Yhdessä kerrotiin ja keskusteltiin niistä. Sen jälkeen oli yhteinen ateria kirkon kryptassa. Jotkut nuoret lähtivät vielä kävelemään loistavan Pietarin öisiä katuja. Mielenkiintoisen ohjelman nuorille on laatinut seurakunnan nuorisotyön johtaja Maria Savitskaja.

Pääsiäisen kirkkoherra Juhani Pörstin ja diakoni Genrih Multasen toimittama suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina oli oikein juhlallinen. Kymmenisen valkoisiin pukuihin puettua nuorta konfirmoitua pääsi ripille. Heitä ja koko kirkon täyttänyttä väkeä tervehti runoja lausumalla ja laulamalla Inkerin Liiton lapsiryhmä (johtaja Olga Dmitrieva).

Inkerinsuomalaisten ikääntyminen ja muutto Suomeen tekevät monien luterilaisten seurakuntien tulevaisuutta täällä ongelmalliseksi, sillä kirkon nuorisotyön merkitys vain kasvaa.

Keltossa pääsiäismusiikkinäytelmä

14. huhtikuuta pietarilainen Pietarin serenaadit musiikkiteatteri piti Kelton kirkossa Kärsimyshistoria Luukaksen mukaan –nimisen esityksen. Raamattunäytelmä oli oikeastaan musikaali, joka tehtiin saksalaisen säveltäjä Heinrich Schützin musiikin pohjalla. Teatterin nuoret näyttelijät pysityivät luomaan todella jännittävän ja dramaattisen esityksen puhumatta siitä, että lauloivat loistavasti.

Kirkon saliin kokoontui paljon seurakuntalaisia, niin nuoria kuin vanhoja. Venäjänkielisen näytelmän ymmärsivät kaikki.

Pietarin suomen olympialaisten tulokset: opetustaso kouluissa laskemassa

Pääsiäispäivänä Pietarissa pidettiin suomen kielen olympialaisten 3. kierros. Se on selvästi osoittanut, että suomen opetustaso pietarilaisissa peruskouluissa laskee. Suurkaupungissamme suomen opettajia ei kouluteta. Yliopiston suomen laitoksesta vuodessa valmistuu 5-6 hyvää asiantuntijaa, jotka eivät haaveile opettajan työuraa. Herzenin opettajayliopiston ponnistukset kouluttaa suomen opettajia jäävät myös tuloksitta. Neljässä Pietarin kaupungin omistamassa koulussa suomi on ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu alkaa joko 1. tai 2. luokalta. Vajaa kahteenkymmeneen vuoteen kaupungin opetusvairanomaiset eivät ole tehneet paljon mitään valmistaakseen näitä kouluja varten opetusohjelmia, opetusmateriaaleja ja opettajia.

Kieliolympialaisten voittaneet Irina Sokolova (9. luokka), Darja Tankatshejeva (10. luokka) ja Aleksandra Tshalyh (11. luokka) ovat oppineet suomea joko Suomessa asuen tai suomalaiselta isältä. Se tarkoittaa mm., että opiskellen suomea Pietarin peruskoulussa kieltä ei opi kunnolla. Voittajien ja muiden 3. kierrokselle päässeiden välillä on kauhistuttava kielitaidon kuilu, – kommentoi tulokset olympialaisten aineiston valmistunut opettaja Alla Sadovnikova.

Inkeri-päivä Kunstkamerassa

Pietarin Inkerin Liiton kantakansojen siirtyvä näyttely esitetään nykyään Venäjän vanhimmassa museossa Vassilisaaressa sijaitsevassa Kunstkamerassa.

Kuvassa Kunstkamerassa pidettävän määräaikaisen museonäyttelyn juliste.

15. huhtikuuta siellä pidettiin Inkeri-päivä. Olga Konkova ja muut asiantuntijat opastivat kiinnostuneita ja vastasivat kysymyksiin. Houkutellen näyttelyyn lisää katsojia Pietarin kuoro ja Korpi-yhtye lauloivat kansanlauluja hanuristi Nikolai Kotshetkovin säestyksellä. Lyhyillä puheilla tilaisuuden avasivat puheenjohtajat Wladimir Kokko ja Aleksanteri Kirjanen.

Pääsiäiskonsertti Pyhässä Mariassa

21. huhtikuuta Pietarin Pyhän Marian kirkossa pidettiin iso pääsiäiskonsertti, jossa esiintyivät eri seurakuntien musiikkiyhtyeet. Suloisesti lauloivat Skuoritsan ja Pyhän Marian lapsikuorot. Kirkkokuoroista erosivat laulutyylillään Suolaa ja Pippuria trio (solisti Veera Haapalainen) sekä kielellään Pietarin virolainen Kaja –kuoro.

Konserttiohjelman juontajana oli itse kirkkoherra Juhani Pörsti, häntä ilahdutti, että iso kirkkosali oli melkein täynnä ja konsertti selvästi onnistui.

Pietarissa Agricola puhui inkeriläisen suin

Suomalaista keskiaikaista musiikkia sain kuunnella ensimmäistä kertaa elämässäni Suomen Pietarin pääkonsulaatissa 26. huhtikuuta. Sitä taitavasti lauloi Laura Vuorjoki Agricola-iltamilla.

Iltamien kohokohtana oli vieraileva suomen lehtori Kaarina Monosen ohjaama ja lavastama Agricola ja se uusi näytelmä. Näyttelijöinä olivat Pietarin yliopiston suomen kielen laitoksen opiskelijat. Todella hyvässä tunnin kestäneessä esityksessä Mikael Agricolan roolissa esiintyi Jevgeni Niukkanen, jolla on inkerinsuomalainen syntyperä. Jevgeni osoittautui lahjakkaana näyttelijänä ja pärjäsi loistavasti suomen kielellä varsinkin ottaen huomioon, että hän on ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

Kuvassa Jevgeni Niukkanen Agricolana

Iltamat päätyivät keskiaikaisten ruokien maistiaisiin, joiden aikana tohtori Aleksanteri Saksa, myös inkerinsuomalainen, kertoi Agricolan ajan Viipurista ja suuren sivistyttäjän haudan etsinnästä.

Inkeristä kiinteistöhoitoalan töihin Suomeen

Siivous- ja kiinteistöhoitoalalla Suomessa on huutava työvoimapula, työntekijöitä ei saa mistään ja sitä joudutaan etsimään nykyään rajojen takaa. Helsinkiläinen Palmia Oy on aloittanut Inkerissä uuden hankkeensa, jonka mukaan IL:n työllistämiskeskuksen kautta rekrytoidaan ehdokkaita, sitten heistä valitaan sopivia, jotka koulutetaan kuukauden Pietarissa ja sitten 20 parasta (15 siivoojaa ja 5 remonttimiestä) siirtyy oppisopimustöihin Suomeen pääkaupungin seudulle.

Valintahaastattelut pidettiin 12. ja 13. huhtikuuta, koulutukseen, joka alkaa 27.4., pääsi 29 henkilöä. Kolmantena osapuolena hankkeessa ja vastuullisena kouluttajana esiintyy suomalainen koulutuskeskus Edupuoli.

This mad, mad, mad world

• Venäjän uuden kansalaisjärjestölain mukaan Pietarin Inkerin Liitto joutui tarkastukseen vuoden alussa. Saamassamme palautteessa Inkerin Liitto sai huomautuksen «sääntöjenvastaisesta toiminnasta», siksi laskettiin esimerkiksi suomen opetusta!

• Aikoja sitten Inkerin Liitto katkesi suhteensa päiväkoti Taimeen, koska sen johtaja Ljudmila Zolina muutti tämän lapsityölaitoksen omaksi liikkeeksi. Vanhempien monien valitusten perusteella piirijohtaja erotti huhtikuun alussa Zolinan tehtävistään.

• Paikallislehdestä olen lukenut, että Inkerin Liiton toimiston naapurissa oleva samankaltainen ja samankokoinen kiinteistö maksaa 250 000 dollaria! Pitääkö meidän joka aamu rukoilla Smolnan puolesta kiittäen sitä hyvin edullisesta vuokrasopimuksesta?

Yhden rivin uutiset

• 15.4. Pietarin virolaisten seura juhli 15. vuosijuhlaa. Päivänsankaria tervehti mm. IL:n pj Aleksanteri Kirjanen.

• Suomen uudessa hallituksessa työministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö, liittyvät ja niistä tulee työ- ja elinkeinoministeriö. Uuden ministeriön tehtävät laajenevat, mutta siltä otetaan pois kaikki maahanmuuttoa koskevat asiat. Näin ollen «inkeriläisasiat» jatkossa Suomen hallituksessa tulee hoitamaan sisäasiainministeriö.