|
Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56
РАБОТА:
Työllistämis- keskus:
ВАКАНСИИ:
В финcкие строительные компании:
• прорабы, инженеры строительной площадки, инженеры-строители;
• инженеры- строители;
• архитектор по домостроительству.
• Приглашаются преподаватели строительной тематики

ОБУЧЕНИЕ:
КУРСЫ финского языка:
1. Разговорный финский язык OSAAN ITSE – УМЕЮ САМ;
2. Специальный курс для начинающих = 120+120 часов ;
3. Курсы гидов на финском языке.
4. Курсы финского языка для начинающих и продолжающих.
.
Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»
ARKISTO:
Suomalainen Tyrö. 24.10.04,
Juhannus-2004,
Inkerin-
suomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".
LASKIAINEN - 2004,
Otavan koulutus 2004,
UUTISIA
Inkeristä:
03/07,
02/07,
01/07,
12/06,
11/06,
10/06,
09/06,
08/06,
07/06,
06/06,
05/06,
04/06,
03/06,
02/06,
01/06,
12/05,
11/05,
10/05,
09/05,
08/05,
07/05,
06/05,
05/05,
04/05,
03/05,
02/05,
01/05,
12/04,
11/04,
10/04,
09/04,
08/04,
07/04,
06/04,
05/04,
04/04,
03/04,
02/04,
01/04,
12/03,
11/03,
10/03,
09/03,
08/03,
06/03
Ääni-arkisto:
NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.
KORUT:
LINKIT:
•www.inkeri.fi
•Suomen Inkerin kulttuuriseura
•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
•inkerikeskus.fi
•Ruotsin Inkeri-liitto
•Virossa
•"Inkeri" lehti
•Inkerin kirkko
"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu
•Venjoen inkerin Liiton osasto
•Tverinkarjalaisten ystavat ry
•
Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
•
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry
•Villa Inkeri ry;
VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
• Suomen Yleisradio
.
Larin Paraske-seminaari
25.03.07
.
Design:
Dm.Guitor©2006
|
|
|
|
UUTISIA INKERISTÄ 04/07
|
Ajankohtaista inkeriläistä
Uutiskolumnistin kannanotto
Historiallinen muisti
|
|
Joskus yli 10 vuotta sitten tutkien syitä, miksi inkerinsuomalaiset
muuttavat Suomeen, havaitsin, että jopa Stalinin kuoleman jälkeen
syntyneet heimolaisemme pitävät itsensä vainottuina. Kertomukset
sukulaisten vangitsemisista ja karkotuksista siirtyvät
inkerinsuomalaisten keskuudessa sukupolvelta toiselle ja vammauttavat
nuoriakin sieluja. Se on sitä kansan historiallista muistia, joka elää
yksityishenkilöstä riippumatta.
Oma vainotarina on joka
inkeriläisperheellä. Kertoen Euroopassa, että inkerinsuomalaiset ovat
yksi Neuvostoliitossa vainotuista kansoista, joka oli totaalisesti
karkotettu kotimaasta, huomaan, että moni demokratisessa yhteiskunnassa
kasvanut ei edes usko minua. Sellainenhan ei ole mahdollista! Mutta
eurooppalaisten on vielä vaikeampi ymmärtää, että vainoista kärsi joka
ikinä perhe, murhat, karkotukset, syrjintä ja omaisuuden menettäminen
koskivat joka inkerinsuomalaista.
Olen
lukenut paljon inkerinsuomalaisten muistelmia, jokaisessa on
vainotarina. Paljon enemmän kuulin vastaavia usein yhä
liikuttavampiakin suullisia kertomuksia, siitä, miten elettiin
vainovuosina. Oletteko huomanneet, että inkeriläisvanhus on aina valmis
kertomaan noista vuosista? Se on suurin elämys ja polttava kipu hänen
elämässään. Ei ole ihmeellistä, että nämä kertomukset siirtyvät
sukupolvelta toiselle.
Olen jo kahdelta tutkijalta kuullut, että vainotun kansan kohtalo on
osa inkerinsuomalaista identiteettiä. Joskus jopa sanotaan, että tämä
raskas kohtalo on tärkeä kansaamme yhdistävä tekijä.
|
Kansan historiallisessa muistissa säilyy niin tosiasioita kuin
tarinoita. Onhan inkeriläisen sissi Antti Kivekkään elämänkerta pääosin
fiktiota, mutta tällä hahmolla on oma sijansa inkerinsuomalaisen
historiallisessa muistissa. Tiedämme kaikki, että ennen vallankumousta
inkerinsuomalaiset «syöttivät Pietaria». Pitää paikkansa, että toreilla
oli paljon suomalaisia myyjiä sekä monille pietarilaisille
maitotuotteita toivat suomalaisnaiset, mutta kyllä suurkaupungin
ravitseminen ei ollut siitä vain kiinni. Ja joka inkeriläisvanhus on
varma siitä, että hänen lapsuudessaan kesät Inkerissä olivat
lämpimämpiä ja lintujen laulut soinnukkaampia... Minusta näillä
tarinoilla kansamme osoittaa omaa isänmaallisuutta, työnhalukkuutta ja
rakkautta kotimaata kohtaan.
Kansan historiallisessa muistissa legenda on yhtä tärkeä, kuin tosiasia.
Joka
ihmisen mielessä historiallinen muisti voi kirkastua ja vahvistua, kun
esimerkiksi katsomme vanhoja valokuvia tai luemme kirjoista lisää
kauhuutta Stalinin vainovuosista, kun kuuntelemme kovia kokenutta
inkeriläistä. Mutta se voi sammuakin.
Kun
suomen kieli unohtuu perheestä, eivät vanhat mummon kirjeet ja hänen
Siperiassa ollut virsikirjansa tee enää vaikutusta lapsenlapsiin. Kun
vanhat inkerinsuomalaiset hautausmaat häviävät ja niiden sijalla kasvaa
metsä tai kehittyy urheilukeskus, siteet sukupolvien välillä menevät
rikki. Kun ihminen haluaa itse muuttaa elämän maisemat ja unohtaa
mennyttä, niin menneisyys unohtuu ja historiallinen muisti sammuu. Sen
myöten häipyy vielä yksi kansaamme yhdistävistä tekijöistä.
|
|
Tuhopoltot Lapualla
|
|
Ensimmäistä huhtikuuta edeltävänä yönä ärsyttävä tuhopoltto tapahtui
Härmänmaan ammatti-instituutin (HAMI) asuntolan parkkipaikalla
Lapualla. Karjalasta tulleen opiskelija Sergei Duman vanhempien Venäjän
rekisterikilvellä ollut henkilöauto sytytettiin. Kaksi vieressä ollutta
opiskelija Sergei Duman ja opiskelija Aleksandr Krupinovin autoa,
molemmat Suomen rekisterillä syttyi myös palamaan. Vain Krupinovin
autolla oli kunnon vakuutus...
|
9.4. netistä löytyi juttu otsikolla HAMI:n karhunpalvelus.
Nimetön kirjoittaja syyttää päätöstentekijöitä «köyhien venäläisten»
tuomisesta maakuntaan. Keskiviikkoiltana 11.4. humalassa olevat nuoret
polttivat samalla parkkipaikalla vielä yhden tällä kertaa opiskelija
Dmirti Danilovin Venäjän rekisterillä olleen auton. Lapuan kaupungin
johto ja poliisi lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin.
Kaikki mainitut opiskelijat ovat päässeet opiskelemaan Lapualle Inkerin
Liiton työllistämiskeskuksen kautta. Näin Etelä-Pohjanmaalle
lähetettiin jo kolme opiskelija-ryhmää ja koko koulutushanke on
kehittynyt tähän saakka hyvin menestyksellisesti. Mutta ryssäviha
ilmeisesti ei ole vielä loppunut Lapuan liikkeen kotikylästä.
|
|
Pääsiäispaja Tyrössä
|
|
Vilkasta on kulttuurityö Inkerin Liiton Tyrön osastolla (pj Tatjana
Bykova-Soittu). 4. huhtikuuta siellä pidettiin pääsiäispaja, jonka
tarkoituksena oli pääsiäisen koristeiden valmistaminen.
Puheenjohtajan johdolla 17 eri puolelta Inkeriä tullutta opiskeli
valmistamaan pääsiäiskortteja, paperikoristeita kananmunien päälle sekä
koristelemaan virpovitsoja. He saivat paljon tietoa siitä, miten
pääsiäistä vietetään suomalaisittain. Pajalla mukana oli Suomen
Pietarin instituutin johtaja Helena Autio-Meloni, hänen johtamansa
instituutti on mm. tukenut pajaa pienellä rahalla. Lähtiessään pajan
osallistujat lupasivat opettaa pääsiäiskoristeiden valmistamista omissa
paikkakunnissa.
|
|
Pääsiäinen Pyhässä Mariassa nuorisotyön merkeissä
|
|
Lankalauantaina 7.4. Pietarin Pyhän Marian kirkossa pidettiin
Tuomas-messu «uskovaisille ja ei-uskovaisille», sellaisiin
jumalanpalveluksiin aina kokoontuu paljon nuoria. Seurakunnan nuorilla
ilta jatkui vaellusleikillä kirkon sisällä. Eri puolilta kirkkoa
nuorten löytämät esineet muistuttivat heille evankeliumia Jeesuksen
kärsimyksistä, kuolemasta ja noususta kuolleista. Yhdessä kerrotiin ja
keskusteltiin niistä. Sen jälkeen oli yhteinen ateria kirkon kryptassa.
Jotkut nuoret lähtivät vielä kävelemään loistavan Pietarin öisiä
katuja. Mielenkiintoisen ohjelman nuorille on laatinut seurakunnan
nuorisotyön johtaja Maria Savitskaja.
|
Pääsiäisen kirkkoherra Juhani Pörstin ja diakoni Genrih Multasen
toimittama suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina oli oikein
juhlallinen. Kymmenisen valkoisiin pukuihin puettua nuorta konfirmoitua
pääsi ripille. Heitä ja koko kirkon täyttänyttä väkeä tervehti runoja
lausumalla ja laulamalla Inkerin Liiton lapsiryhmä (johtaja Olga
Dmitrieva).
Inkerinsuomalaisten ikääntyminen ja muutto Suomeen tekevät monien
luterilaisten seurakuntien tulevaisuutta täällä ongelmalliseksi, sillä
kirkon nuorisotyön merkitys vain kasvaa.
|
|
Keltossa pääsiäismusiikkinäytelmä
14. huhtikuuta pietarilainen Pietarin serenaadit
musiikkiteatteri piti Kelton kirkossa Kärsimyshistoria Luukaksen mukaan
–nimisen esityksen. Raamattunäytelmä oli oikeastaan musikaali, joka
tehtiin saksalaisen säveltäjä Heinrich Schützin musiikin pohjalla.
Teatterin nuoret näyttelijät pysityivät luomaan todella jännittävän ja
dramaattisen esityksen puhumatta siitä, että lauloivat loistavasti.
Kirkon saliin kokoontui paljon seurakuntalaisia, niin nuoria kuin vanhoja. Venäjänkielisen näytelmän ymmärsivät kaikki.
|
|
Pietarin suomen olympialaisten tulokset: opetustaso kouluissa laskemassa
|
|
Pääsiäispäivänä Pietarissa pidettiin suomen kielen olympialaisten 3.
kierros. Se on selvästi osoittanut, että suomen opetustaso
pietarilaisissa peruskouluissa laskee. Suurkaupungissamme suomen
opettajia ei kouluteta. Yliopiston suomen laitoksesta vuodessa
valmistuu 5-6 hyvää asiantuntijaa, jotka eivät haaveile opettajan
työuraa. Herzenin opettajayliopiston ponnistukset kouluttaa suomen
opettajia jäävät myös tuloksitta. Neljässä Pietarin kaupungin
omistamassa koulussa suomi on ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu
alkaa joko 1. tai 2. luokalta. Vajaa kahteenkymmeneen vuoteen kaupungin
opetusvairanomaiset eivät ole tehneet paljon mitään valmistaakseen
näitä kouluja varten opetusohjelmia, opetusmateriaaleja ja opettajia.
|
Kieliolympialaisten voittaneet Irina Sokolova (9. luokka), Darja
Tankatshejeva (10. luokka) ja Aleksandra Tshalyh (11. luokka) ovat
oppineet suomea joko Suomessa asuen tai suomalaiselta isältä. Se
tarkoittaa mm., että opiskellen suomea Pietarin peruskoulussa kieltä ei
opi kunnolla. Voittajien ja muiden 3. kierrokselle päässeiden välillä on kauhistuttava kielitaidon kuilu, – kommentoi tulokset olympialaisten aineiston valmistunut opettaja Alla Sadovnikova.
|
|
Inkeri-päivä Kunstkamerassa
|
|
Pietarin Inkerin Liiton kantakansojen siirtyvä näyttely esitetään
nykyään Venäjän vanhimmassa museossa Vassilisaaressa sijaitsevassa
Kunstkamerassa.
Kuvassa Kunstkamerassa pidettävän määräaikaisen museonäyttelyn juliste.
|
15. huhtikuuta siellä pidettiin Inkeri-päivä. Olga Konkova ja muut
asiantuntijat opastivat kiinnostuneita ja vastasivat kysymyksiin.
Houkutellen näyttelyyn lisää katsojia Pietarin kuoro ja Korpi-yhtye
lauloivat kansanlauluja hanuristi Nikolai Kotshetkovin säestyksellä.
Lyhyillä puheilla tilaisuuden avasivat puheenjohtajat Wladimir Kokko ja
Aleksanteri Kirjanen.
|
|
Pääsiäiskonsertti Pyhässä Mariassa
|
|
21. huhtikuuta Pietarin Pyhän Marian kirkossa pidettiin iso
pääsiäiskonsertti, jossa esiintyivät eri seurakuntien musiikkiyhtyeet.
Suloisesti lauloivat Skuoritsan ja Pyhän Marian lapsikuorot.
Kirkkokuoroista erosivat laulutyylillään Suolaa ja Pippuria trio (solisti Veera Haapalainen) sekä kielellään Pietarin virolainen Kaja –kuoro.
Konserttiohjelman juontajana oli itse kirkkoherra Juhani Pörsti,
häntä ilahdutti, että iso kirkkosali oli melkein täynnä ja konsertti
selvästi onnistui.
|
|
Inkerinsuomalaisten elämänkertoja
Raisa Anisimovan uskomaton elämäntaival
Klooga, karkotus, uudismaa, Baikonur ja Tshernobyl mahtuivat yhden inkeriläisen elämään
|
|
Raisa
Anisimovan äiti Maria Vanhonen oli kotoisin Kupanitsan Ropitistasta.
Maria Vanhonen meni naimisiin venäläisen vossikan Georgi Anisimovin
kanssa Leningradiin. Kun Leningradissa v. 1939 Maria synnytti ainoan
tyttönsä Raisan, isä ei saanut edes nähdä vauvaa, hän kuoli
rahtionnettomuudessa ennen tyttären syntymistä.
Kesää
1941 Maria Anisimova tyttöineen vietti kotikylässään Ropititsassa ja
joutui saksalaisten miehittämälle alueelle. Vuonna 1943 yksinhuoltaja
Maria Anisimova muiden inkeriläissukulaisten kanssa lähti Kloogan
keskitysleirin kautta Suomeen. Kloogasta Raisa ei muista paljon,
muistelee vain, että leirillä hänellä oli korvatulehdus ja koska
lääkkeitä ei ollut, niin silloin imettänyt Raisan täti tiputti kipeään
korvaan omaa maitoansa. Asumisesta maatilalla Varsinais-Suomessa
Raisalle jäi mieleen vain hyviä muistoja.
Uudenvuoden alla 1945 Anisimovit palasivat Neuvostoliittoon ja heidät asutettiin Kalininin alueelle.
Voiton
päivän jälkeen he pyrkivät kotikylään, mutta saivat käskyn poistua 24
tunnissa. Jouduttiin «101. kilometrille» Bolshaja Visheraan Novgorodin
alueella. Raisan äiti avioitui siellä toisen kerran karkotetun
inkerinsuomalaisen kanssa. Isäpuolen kotikylä oli Lahti Leningradin ja
Systärpekin välissä. Sinne perhe pääsi asumaan Stalinin kuoleman
jälkeen.
Kuvassa Raisa Anisimova Urhollisuuden kunniamerkki kädessä.
|
Koulussa Raisasta tuli ahkera oppilas ja aktiivinen
nuorisoliittolainen. Komsomoliaktiivina hän pääsi kerran
sadonkorjuuseen tselinalle (Hrushtshevin aikana Uralin takana
raivatulle uudismaalle). Raisa valmistui diplomi-insinööriksi
kuuloisasta Leningradin teknologiakorkeakoulusta. Venäläinen sukunimi
ja se, ettei hän ole missään maininnut oleskeluja Kloogassa ja
Suomessa, auttoivat häntä pääsemään töihin Pietarin
akkututkimustaitokseen. Raisan työtä oli kehittää uusia tehokkaita
akkuja. Hän piti työstään ja oli samassa tutkimuslaitoksessa töissä 36
vuotta.
Raisan valmistamille erikoisakuille löytyi käyttöä sotalaivastosta ja
avaruustekniikan alalta. Raisa teki työmatkoja ympäri «suurta ja
mahtavaa» ja kävi mm. Neuvostoliiton pääavaruuslentokentällä
Baikonurissa.
Elokuussa 1986 hänet lähetettiin työmatkalle Tshernobyliin. Raisan
akuilla varustettu robottitraktori puhdisti räjäyttyneen reaktorin
kattoa. Raisa istui suojassa viereisen reaktorin rakennuksessa,
työmatka kesti 2 viikkoa. Kuukauden kuluttua hän palasi Tshernobyliin
vielä viikoksi... Tshernobylissa tehdystä työstä Raisa ansaitsi
Urhollisuuden kunniamerkin. Nyky-Venäjällä sellaisia kunniamerkkejä
myönnetään Tshetsheniassa taistelleille sotilaille, riskejä pidetään
ilmeisesti vertailukelpoisina.
Raisalla
oli pitkäaikainen ja onnellinen avioliitto, jossa syntyi yksi poika.
Leskeksi jäänyt hän on nyt eläkkeellä, jonka suuruus – 7700 ruplaa (220
euroa) – voisi kyllä olla isompikin. Raisa näyttää pirteältä ja on
Inkerin Liiton aktiivi. Hän jatkaa työntekoa lasten hoitajana ja koiran
ulkoiluttajana uusrikkaiden perheissä. Raisa pitää matkustamisesta,
siihen nyt riittää aikaa ja rahaa, hän osaa nauttia elämästä.
|
|
|
Pietarissa Agricola puhui inkeriläisen suin
Suomalaista keskiaikaista musiikkia sain kuunnella ensimmäistä kertaa
elämässäni Suomen Pietarin pääkonsulaatissa 26. huhtikuuta. Sitä
taitavasti lauloi Laura Vuorjoki Agricola-iltamilla.
Iltamien kohokohtana oli vieraileva suomen lehtori Kaarina Monosen ohjaama ja lavastama Agricola ja se uusi
näytelmä. Näyttelijöinä olivat Pietarin yliopiston suomen kielen
laitoksen opiskelijat. Todella hyvässä tunnin kestäneessä esityksessä
Mikael Agricolan roolissa esiintyi Jevgeni Niukkanen, jolla on
inkerinsuomalainen syntyperä. Jevgeni osoittautui lahjakkaana
näyttelijänä ja pärjäsi loistavasti suomen kielellä varsinkin ottaen
huomioon, että hän on ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.
Kuvassa Jevgeni Niukkanen Agricolana
Iltamat päätyivät keskiaikaisten ruokien maistiaisiin, joiden aikana
tohtori Aleksanteri Saksa, myös inkerinsuomalainen, kertoi Agricolan
ajan Viipurista ja suuren sivistyttäjän haudan etsinnästä.
|
|
Inkeristä kiinteistöhoitoalan töihin Suomeen
|
|
Siivous- ja kiinteistöhoitoalalla Suomessa on huutava työvoimapula,
työntekijöitä ei saa mistään ja sitä joudutaan etsimään nykyään rajojen
takaa. Helsinkiläinen Palmia Oy on aloittanut Inkerissä uuden
hankkeensa, jonka mukaan IL:n työllistämiskeskuksen kautta rekrytoidaan
ehdokkaita, sitten heistä valitaan sopivia, jotka koulutetaan kuukauden
Pietarissa ja sitten 20 parasta (15 siivoojaa ja 5 remonttimiestä)
siirtyy oppisopimustöihin Suomeen pääkaupungin seudulle.
|
Valintahaastattelut pidettiin 12. ja 13. huhtikuuta, koulutukseen, joka
alkaa 27.4., pääsi 29 henkilöä. Kolmantena osapuolena hankkeessa ja
vastuullisena kouluttajana esiintyy suomalainen koulutuskeskus
Edupuoli.
|
|
This mad, mad, mad world
• Venäjän uuden kansalaisjärjestölain mukaan Pietarin Inkerin
Liitto joutui tarkastukseen vuoden alussa. Saamassamme palautteessa
Inkerin Liitto sai huomautuksen «sääntöjenvastaisesta toiminnasta»,
siksi laskettiin esimerkiksi suomen opetusta!
• Aikoja sitten Inkerin Liitto katkesi suhteensa päiväkoti
Taimeen, koska sen johtaja Ljudmila Zolina muutti tämän
lapsityölaitoksen omaksi liikkeeksi. Vanhempien monien valitusten
perusteella piirijohtaja erotti huhtikuun alussa Zolinan tehtävistään.
• Paikallislehdestä olen lukenut, että Inkerin Liiton toimiston
naapurissa oleva samankaltainen ja samankokoinen kiinteistö maksaa
250 000 dollaria! Pitääkö meidän joka aamu rukoilla Smolnan
puolesta kiittäen sitä hyvin edullisesta vuokrasopimuksesta?
|
|
Yhden rivin uutiset
• 15.4. Pietarin virolaisten seura juhli 15. vuosijuhlaa. Päivänsankaria tervehti mm. IL:n pj Aleksanteri Kirjanen.
• Suomen uudessa hallituksessa työministeriö ja kauppa- ja
teollisuusministeriö, liittyvät ja niistä tulee työ- ja
elinkeinoministeriö. Uuden ministeriön tehtävät laajenevat, mutta siltä
otetaan pois kaikki maahanmuuttoa koskevat asiat. Näin ollen
«inkeriläisasiat» jatkossa Suomen hallituksessa tulee hoitamaan
sisäasiainministeriö.
|
Wladimir Kokko
Pietari, 30.4.2007
|