inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Uutisia Inkeristä 04/09:

• Ja taas suomen kielestä

• Pääsiäispaja Sampo-keskuksen voimin

• Kieliolympialaisten voittajat Karjalasta

• Hyvää musiikkia pääsiäisviikolla

• Kiista opiskelijoiden etuuksista Lapualla

• Yrittäjyys kiinnostaa inkeriläisiä

• Suomi työkielenä

• Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Ja taas suomen kielestä

Huhtikuun alussa Pietarin nuorten luomustyöpalatsissa, näin virallisesti sanotaan upeata Anitshkovin palatsia Nevskillä pidettiin Luoteis-Venäjän koululaisten suomen kielen olympialaisten finaalikierros. Siihen on päässyt 12 parasta koulua käyvää kielitaitajaa. Heistä 10 oli Petroskoista ja vain yksi Pietarista. Tämä tosiasia kuvaa parhaiten suomen opetuksen tilannetta Pietarin kouluissa.

Kun suomen opettajia kaupungissa ei kouluteta, niin opetustaso menee vain alaspäin. Viime vuonna kaksi suomen opetukseen erikoistunutta koulua menetti tämän statuksen, eivätkä asiat suju hyvin kahdessa jääneessäkään.

Viime lukuvuonna Inkerin Liiton kielialkeisryhmiin ilmoittautui odotettua vähemmän yhdistyksen jäseniä. Paluumuuttovalmennuksen opettajat pahoittelevat, että ryhmissä on yhä enemmän täysiummikkoja ja kielenopetuksessa edistäminen muuttuu yhä raskaammaksi. Tarkoittaako se sitä, että kaikki suomalaisiksi itsensä tuntevat ovat jo saaneet kielikoulutuksen kurssillamme ja inkerinsuomalaiset ovat ihan oikeasti «lopussa». Taas he, jotka eivät aio Suomeen, eivät edes halua oppia esi-isien kieltä? En tiedä, mutta huomaan, että ympärilläni olevien inkerinsuomalaisten keskuudessa suomea osataan yhä vähemmän.

Mielenkiintoisia ovat viimeksi vuonna 2002 pidetyn väestönlaskennan tulokset. Silloin Pietarissa asui vain 4 tuhatta suomalaista ja 10,9 tuhatta kaupungin asukasta ilmoitti puhuvansa suomea! Jos avioidaan, että inkerinsuomalaisista kolmas osaa puhuu äidinkieltä, niin kaupungissa oli 1,3 suomea osaavaa inkeriläistä ja muita suomea puhuvia oli 9,6 tuhatta!

Suomen kieli ei ole enää inkerinsuomalaisten tunnustaito Nevan rannoilla! Tästä kielestä on tullut kova muoti. Sitä moni muu – paikalliset venäläiset, karjalaiset jne – osaa paremmin. Missä he ovat suomea oppineet? Yksityisillä kielikursseilla ja muutamassa oppilaitoksessa, joissa suomea opetetaan sivuoppiaineena. Ilmeisesti tässä luvussa on yliopistojen (Pietarin ja Petroskoin) suomen kielen laitoksista valmistuneet, nämä tavallisesti työllistyvät Pietarissa toimiviin suomalaisyrityksiin. Suomen ykistyiskursseja on Pietarissa pilvin pimein ja niillä kielen alkeistaitoa saanut voi kehittää sitä vaikkapa käyden Suomessa ostoksilla. Kielikurssit kyllä saavat suomen opettajia kiinni, koska palkka kursseilla on korkeampi ja vastuu aivan mitätön verrattuna koulutöihin.

Todella päteviä suomen opettajia ja lehtoreita on liian vähän, samoin tulkkeja ja suomenkielisiä oppaita. Kolmekymmentä vuotta sitten niiden joukossa oli pääosin inkerinsuomalaisia, nykyään meidän vanhempi hyvin koulutettu ammattitaitoinen «kultasukupolvi», jota puhui suomea äidinkielenä, on menossa. Heidän työpaikat täyttävät muut, kuin inkerinsuomalaiset, joilla suomi on opittu kieli.

Kieli kuolee pois suurkaupungista mikäli sitä ei opeteta kouluissa. Periaatteessa äidinkielen opetukseen inkerinsuomalaisilla Venäjällä on perustuslain takaama oikeus. Ymmärtääkseeni valtiovallalla on vastuu tämän oikeuden toteuttamisesta. Vai onko meillä edelleen laki toista ja elämä toista? Rakennetaanko meillä oikeusvaltiota?

Pääsiäispaja Sampo-keskuksen voimin

Ennätysmäärä osallistujia – 52 henkilöä Hatsinasta, Systärpekistä ja Seuluskoista asti – perehtyi suomalaisiin pääsiäistapoihin 5. huhtikuuta Sampo-keskuksen järjestämällä pääsiäispajalla. Koulutustilaisuus pidettiin Pyhän Marian kirkon kryptassa ja kouluttajana esiintyi itse keskuksen toimitusjohtaja Tatjana Bykova-Soittu.

Yhdessä opiskeltiin pääsiäiskoristeiden valmistelua, vaihdettiin pääsiäisruokien reseptejä ja muistettiin miten ennen vanhaan Inkerissä virvottiin ja varvottiin. Koulutustilaisuuden rahoittajana oli Suomen Pietarin instituutti.

Kieliolympialaisten voittajat Karjalasta

Venäjän parhaat koulua käyvät suomen taitajat ovat kotoisin Petroskoista. Se kävi ilmi 5. huhtikuuta Pietarissa pidetyn Luoteis-Venäjän koululaisten suomen kielen olympialaisten finaalikierroksen päätyttyä. Vain 12 parasta on kestänyt kolmen kierroksen karsinnan, heistä 10 petroskoilaista, 1 moskovalainen ja 1 pietarilainen. Finaalissa tuomaristo (konsuli Kristiina Häikiö, suomen opettajat Wladimir Kokko ja Alla Sadovnikova) arvioi osallistujien puheen ymmärtämis- ja puhumistaitoja.

Luoteis-Venäjän koululaisten kieliolympialaisten finalistit sekä tuomariston jäsenet Alla Sadovnikova (vasemmalla) ja Kristiina Häikiö (oikealla).

Voiton omissa ikäsarjoissaan veivät petroskoilaiset Veronika Bobkova (8. lk), Natalia Dikareva (9. lk) sekä Margariitta Zeinalova (11. lk). Kymmenesluokkalaisten sarjassa voitti Anna Ovtsharenko Moskovasta, toiseksi sijoittui myös petroskoilainen Toni Mullonen. Anna oli muuten melko voittamattomana koska hän oli asunut 5 vuotta Suomessa ja kävi siellä koulua.

Yhteensä kielikilpailuun osallistui koululaista. Finaalissa oli kaksi syntyperältään inkerinsuomalaista nuorta. Olympialaistehtävien tekijä Alla Sadovnikova on tyytyväinen osallistujien aktivisuuteen ja suoritusten tasoon, mutta pahoittelee Pietarin koululaisten heikkoa suomen taitoa.

Hyvää musiikkia pääsiäisviikolla

Muutaman vuoden on toiminut Pietarissa niin sanottu suomalainen musiikki-instituutti. Se on kansalaisopiston tyyppinen oppilaitos, joka rahoitetaan oppijoiden maksuilla ja musiikki-instituutin kannatusyhdistys ry:n varoilla. Oppilaitoksen yhteydessä toimivat sekakuoro ja kamariorkesteri, joihin kuuluvat niin suomalaiset kuin venäläiset.

Molemmat musiikkiyhtyeet esiintyivät isossa Pyhän Marian kirkossa pidetyssä konsertissa 8. huhtikuuta. Konsertin kohokohtana oli musiikin ystävien rakastama G.B.Pergolesin Stabat Mater. Vaikuttavan kappaleen esitti Pietarin suomalainen kamariorkesteri (johtaja Kaisa Bullat), lauloivat Leena Arffman Kotkasta, Ulla Raiskio Helsingistä ja Pietarin suomalaisen musiikki-instituutin opiskelija Liisa Lehtonen.

Kiista opiskelijoiden etuuksista Lapualla

Lapualla entisessä Härmänmaan ammatti-instituutissa (HAMI) koulutuksessa on neljä Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen lähettämää opiskelijaryhmää. Viime vuonna HAMI liitettiin isompaan Seinäjoella sijaitsevaan ammattiopilaitokseen ja yhdistetty oppilaitos kantaa SEDU nimen. SEDU:n johto ei ole kiinnostunut Venäjältä tulevista opiskelijoista, yhteistyösopimusta IL:n työllistämiskeskuksen kanssa ei jatketa, mutta se on myös alkanut lakkauttaa opiskelijoidemme etuuksia.

Seinäjoella päätettiin, että 1.4. alkaen Venäjältä tulleiden opiskelijoiden täytyy maksaa asuntolasta ja kahdeksankymmenen euron koulutustuen maksaminen lopetetaan. Monille opiskelijoille tämä tarkoitti mahdottomuutta jatkaa opintoja Suomessa, koska he eivät ole mistään varakkaista perheistä peräisin ja ovat taantuman aikana menettäneet Suomessa osa-aikatyön. Opiskelijat protestoivat, kääntyivät lehdistön puoleen, juttu pääsi tv-uutisiin ja Etelä-Pohjanmaalla on jopa syntynyt heitä tukeva kansalaisjärjestö. Kiistan pääaiheena oli se, että Suomen lain mukaan oppilaitoksien fuusio ei saa vaikuttaa opiskelijan asemaan. HAMI:n opiskelijaksi hyväksytyille oleskelulupakutsuissa luki, että yllä mainitut etuudet Venäjältä tulleille opiskelijoille on taatu. Venäjältä nuoret rekrytoitiin poistaakseen Etelä-Pohjanmaan työvoimapulan mm. metallialalla ja juuri niille opintolinjoille, joille ei enää saa suomalaisia hakijoita. Kyseessä oli siis suora lain rikkominen.

Monivaiheisen kiistan jälkeen SEDU:n johto joutui perääntymään, äkkiä riistetyt etuudet opiskelijoillemme palautettiin.

Yrittäjyys kiinnostaa inkeriläisiä

Yrittäjyyttä Kotka-Haminan seudulla tukeva Cursor Oy järjesti 21.4. Pietarissa seminaarin, jonka aiheena oli yrityksen perustaminen Suomeen. Se houkutteli odotettua enemmän osallistujia, vajaa sata henkilöä, heistä noin puolet saivat tietoa saminaarista Inkerin Liiton kautta. Maanmiehemme ovat siis kovasti kiinnostuneita liiketoiminnan mahdollisuuksista Suomessa mm. paluumuuttoa jonottaessa.

Suomi työkielenä

Ei Pietarissa pidetä paljon tilaisuuksia, joiden työkielenä olisi suomi. Mutta Suomen kielen ja kulttuurin päivillä 23.-25.4. se juuri toimi sellaisena. Suomen kielen ja kulttuurin päivät Pietarissa noin kerran kolmessa vuodessa järjestää Suomen pääkonsulaatti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Järjestäjien joukossa tällä kertaa olivat Pietarin yliopiston filologinen tiedekunta, CIMO ja Nordea. Osallistujia oli poikkeuksellisen paljon 180 ilmoittautunutta, myös Petroskoista pääsi tulemaan iso ryhmä suomen lehtoreita ja opiskelijoita. Näin ollen tilaisuus huomattavasti edesauttoi yhteistyön kehitystä kielenammattilaisten välillä.

Avajaisissa tervehdyspuheenvuoron käytti pääkonsuli Olli Perheentupa, joka korosti kielitaidon merkitystä maiden välisten suhteiden vahvistumisessa. Päivien ensimmäisen työpäivän pääluennon Suomen kieli tänään ja huomenna piti tri Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta. Seuraavien esitelmien pääaiheena kahden päivän aikana olivat kääntämis- ja tulkkaustyön ongelmat. Perjantaipäivä 24.4. päättyi vastaanottoon Suomen Pietarin pääkonsulaatissa.

Yhden rivin uutiset

• Mielenkiintoiset Kielimessut pitivät Nevski kieli- ja kulttuurikorkeakoulu sekä Pietarin Esperanto-yhdistys 5. huhtikuuta. Pitkän päivän ohjelmassa kerrottiin noin kolmestakymmenestä kielestä. Suomen kieltä esitti tilaisuudessa pj Wladimir Kokko, inkeroiskieltä ja vatjaa fil.lis. Mehmet Muslimov.

• Folklorerockia soittava Myllärit -niminen bändi kokoontui uudestaan esiitymään 17. ja 18. huhtikuuta Pietarin kahdessa klubissa.

• Nuoria lehdistön toimittajiksi koulutettava seminaari pidettiin IL:n toimistossa 26. huhtikuuta. Kohderyhmänä on suomalais-ugrilaisten kansojen nuoriso. Mukana oli lehtimiestyöstä kiinnostuneita nuoria Pietarista, Petroskoista, Komin, Marin ja Udmurtian tasavalloista. Seminaari kuuluu kansainväliseen hankkeeseen.

•27.4. Helsingissä pidettiin inkeriläispaluumuuton tulevaisuutta pohtivan projektiryhmän keskustelutilaisuus. Inkerinsuomalaisten puolesta puhuvat siinä Helsingin Inkerikeskuksen ja Pietarin Inkerin Liiton edustajat.

Wladimir Kokko,
1.5.2009, Pietari

INKERIN LIITON 20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ