inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Санкт-Петербургская общественная организация «Добровольное общество ингерманландских финнов «Инкерин Лиитто» (ИНН 7825349250) сообщает о продолжении своей деятельности в 2010 году и приглашает всех желающих ознакомиться с отчетом о ее деятельности
2 апреля 2010 года
с 10.00 до 13.00
по адресу: Санкт-Петербург, Пушкинская ул.,
дом 15, пом.1Н. Председатель СПбОО «Добровольное общество ингерманландских финнов «Инкерин Лиитто»
Кокко Владимир Адольфович

Биржа труда:

tyollistamiskeskus

Учреждение
«Центр трудоустройства «Инкерин Лиитто» сообщает о продолжении своей деятельности в 2010 году. Директор учреждения Трошина Наталья Ивановна
(тел. 713-25-56)

Для детей:

Занятия и экскурсии

КУРСЫ:

Курсы
финского языка
Ал.Кирьянена

Курсы
финского языка
Аллы Садовниковой

Курсы
финского языка
САМПО-центра:

1. Разговорный финский язык
OSAAN ITSE –
УМЕЮ САМ;

2. Специальный курс для начинающих = 120+120 часов ;
3. Курсы гидов на финском языке.

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Laskiainen-2011

06.03.2011

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10

Sää Inkerissä

 








     

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 04/11:

Kantakansan status: pro et contra

Kieliolympialaisten finaali

Inkerinsuomalainen ehdokkaana Guinness-ennätyskirjaan

Systärpekin osasto heimotyön edelläkävijä

Aurinkoinen pääsiäispäivä Keltossa

Elämästä nauttien

Inkerin kansanruoutta käännetään netissä

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Kantakansan status: pro et contra

Inkerin Liiton vuosikokous maaliskuussa 2011 on päättänyt Venäjän vähälukuisen kantakansan statuksen hankkimisesta inkerinsuomalaisille. Toisaalta meille kaikille on selvää, että 1600-luvulla Suomesta Inkeriin muuttaneet äyrämöiset ja savakot assimiloituaan osittain paikallisia suomensukuisia inkeroisia ja vatjalaisia 1800-luvun lopussa mudostuivat kansaksi juuri Inkerinmaalla. Jos inkerinsuomalaisista puhutaan kansallisyhteisönä, niin se on epäilemättä peräisin Inkeristä eli alueelta, joka nykyään kuuluu Venäjän federaation Leningradin alueeseen.

Vuosikokouksen edustajat olivat sitä mieltä, että tämä tosiasia on hyvä tunnustaa maan laissakin. He valitsivat lautakunnan, jolle annettiin tehtäväksi vastaavan hakemuksen laatiminen Leningradin alueen kuvernöörille. Heidän mielestään, jos inkerinsuomalaiset saavat hankittavan statuksen, niin alueen hallituksen tulee virallisesti tukea mm. rahallisesti inkeriläiskulttuuritoiminta. He uskovat, että myös suomen kielen opetusta voidaan näin parantaa.

Tästä statuksesta nauttivat Inkerinmaalla inkeroiset ja vatjalaiset, jotka viime aikoina saavat yhä enemmän paikallisviranomaisten huomiota ja rahoitusta. Miksi vuosikokouksemme edustajien mielestä emme saa samanlaista tukea?

Kuitenkin minä epäilen kokouksen päätöstä eri syistä. Pidän Jeltsenin aikana hyväksytystä Venäjän perustuslaista, jossa lukee, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia kansallisuuksistaan riippumatta (artikla 19.) ja heillä on oikeus äidinkielen säilymiseen, opiskeluun sekä sen valitsemiseen kultturitoiminnassa (artiklat 26. ja 68.). Olen sitä mieltä, että nämä pykälät on vain toteutettava emmekä tarvitse etuoikeuksia muiden alueella asuvien kansojen rinnalla. En halua olla muita «tasa-arvoisempi», kuin Venäjällä usein sattuukin.

En tiedä, kuinka hyvin vuosikokouksen edustajat tuntevat vähälukuis- kantakansalain. Olen sen lukenut ja ymmän hyvin, että vaikka sen nimi onkin venäjäksi «kantakansalaki» se on pikemmin «alkuperäiskansalaki». Se puolustaa nimenomaan alkuperäiskansojen oikeuksia perinteisiin elinkeinoihin, kuten esim. porojen laiduntamiseen tai mursujen pyydystykseen. Ajatelkaa, miten tämä laki sopii minulle Pietarissa asuvalle inkerinsuomalaiselle? Minua ei huvita kuuluvuus vähälukuiseen alkuperäiskansaan, viihdyn paremmin yli miljoonan lukuisessa ulkosuomalais-perheessä. Tuskin uudesta statuksesta voisivat hyötyä myös Venäjän ulkopuolella asuvat inkerinsuomalaiset.

Inkeroisten ja vatjalaisten esimerkki minua ei vakuuta, kumpikin kansa on poismenon partaalla. Auttaako laki vähälukuisia kansoja todella vai antaako se vain alueen hallitukselle mahdollisuuden simuloida tukitoimintaa ja esittää argumentteja siitä, että vähemmistökansoja puolestaan oikeasti tuetaan?

Ja vielä yksi asia. Olen aivan varma siitä, että kansakunnan selviytyminen on vain sen itsestään kiinni. Laki voi luoda sille vain myötä- tai vastatuulen. Miten meikäläiset täällä koti-Inkerissä toimivat? Toiset jättäen taloja ja maatontteja muuttavat Suomeen, toiset jäävät tänne menettäen vähitelleen suomentaitoa ja suomalaisuutta. Voiko kantakansan statuksen saaminen muuttaa heidän asenteet ja kääntää tätä ikävää trendiä?

Kieliolympialaisten finaali

Yhdessa keksitaan satua. Kolmas tehtava oli todella haastellista. Lauantaina 2. huhtikuuta Pietarin Anitshkovin palatsissa pidettiin Luoteis-Venäjän koululaisten suomen kieliolympialaisten finaali. Siihen osallistui kahdesta karsintakierroksesta läpäissyttä 13 koululaista, 12 Pietarista ja 1 Petroskoista. Valitettavasti vielä 4 finaalikilpailuun oikeutettua ei päässyt tulemaan Karjalasta.

Kuvassa: Yhdessä keksitään satua. Kolmas tehtävä oli todella haastellista.

Finaalissa testattiin vain osallstujien puhumisen taitoja, siksi tekstin ja puheen ymmärtämisen sekä kirjoittamisen taitoja nuoret kielitaitajat osoittivat karsinta-kierroksissa. Kaikkien tehtävien tekijä IL:n suomen opettaja Alla Sadovnikovan mukaan yhteensä kilpailuun osallistui 46 8.-11. luokkien oppilasta.

Voittaja Nadezhda Andrejeva ja paatuomari konsuli K. Haikio. Muita paremmin kolme vaikeata puhumistehtävää suoritti finaalissa 10.-luokkalainen Nadezhda Andrejeva Pietarin koulusta 583. Tuomaristo, johon kuuluivat konsuli Kristiina Häikiö, PIL:n pj Wladimir Kokko ja opettaja Alla Sadovnikova, yksimieliseti julisti hänet voittajaksi.

Kuvassa: Voittaja Nadezhda Andrejeva ja päätuomari konsuli K. Häikiö.

Paitsi muuta hämillään ollut voittaja sai palkkioksi kaksi meno-paluulippua Allegro-junaan Pietarista Helsinkiin avoin päivämäärin. Matkalle lähtevät saavat myös viisumin maksutta vakuutti konsuli Kristiina Häikiö.

Inkerinsuomalainen ehdokkaana
Guinness-ennätyskirjaan

Kesalla Antarktiksen sydamessa on yhta harmaata yota paivaa. 48-vuotias Andrei (Antti) Myller on syntyisin Keltosta. Valmistuttuaan Pietarin säätieteellisestä korkeakoulusta hän on ruvennut napamaiden tutkijaksi. Eri retkikuntien jäsenenä hän kävi Arktisen alueilla yhteensä 8 vuotta 1980- ja 1990-luvuilla. Etelämantereelle hän pääsi ensimmäistä kertaa vuonna 1988 ja on käynyt siinä kaksi vuotta peräkkäin. Vuonna 2008 Myllerin elämässä on alkanut aivan uusi maapallon etelänavan valloittamisvaihe The Antarctic Companyssa (TAC:ssa).

Kuvassa: Kesällä Antarktiksen sydämessä on yhtä harmaata yötä päivää.

Muiden yhteistyökummpaneiden kanssa tämä yksityisyritys järjestää seikkailumatkoja Antarkikseen etelänapaan saakka. Tuoreimpana uutuksena varakkaille asiakkaille tarjotaan matkat etelänavalle maasturiautoilla. Tavallisesti matkalle lähdetään kahdella autolla. Ratissa on vaihtuvat kokeneet kuljettajat, jotka todella monipuolisesti tuntevat napapiirialueita. Heistä yksi on Andrei Myller.

Navalle ajetaan tauttomasti noin 2250 kilometria Antarktiksen rannalla sijaitsevasta Novolazarevskaja tutkimusasemalta. Islannissa viritetyt ja erikoisvarustetut autot pannaan oikealle koetukselle, marraskuussa kevätlämpotila reitillä on usein -50 astetta, eikä autojen konetta saa matkan aikana sammuttaa. Polttoaineen kulutus pakkasessa on noin 70 litraa per 100 kilometriä! Mutta suurimpana vaarana ovat tietenkin lumen peittämät jään halkeamat.

Kuvassa: Andrei Myller viihtyy Antarktiksessa.

Andrei Myller viihtyy Antarktiksessa Marras-joulukuun vaihteessa 2010 kaksi maasturiautoa ajoi rannalta navalle vain 108 tunnissa. Ihminen en ole koskaan saavuttanut etelänavan maitse niin nopeasti. Autojen kuljettajat kaksi Islannin kansalaista, kaksi Kazahstanin kansalaista ja Venäjän kansalainen Antti Myller ovat laatineet tästä hakemuksen Guinness-ennätyskirjan toimitukseen. Viime kolme vuotta Kouvolassa asunut Andrei Myller lienee ainoa inkerinsuomalainen, joka on käynyt etelänavassa.

Systärpekin osasto heimotyön edelläkävijä

Venäläistä Sestroretskin kaupunkia vanhalla Suomen rajalla sanottiin Inkerissä lähinnä ruotsalaisittain Systäperikiksi (Systerbäck). Nykyäänkin siinä asuu entisten Valkeasaaren ja Lahden seurakuntien jälkeläisiä.

Vain muutama vuosi sitten perustettu IL:n Systärpekin osasto on yhdistyksemme aktiivisimpia. Hyvät tulokset on saatu täysin paikallisosaston puheenjohtaja Kateriina Zaikan ansiosta. Tarmokas nainen osaa innostaa ihmisiä heimotyöhön. Tutustutaan vaikka osaston huhtikuun ohjelmaan.

Kuvassa: Systärpekin Kipinät Helsingin Inkerikeskuksessa, ens. oikealta yhtyeen johtaja Tatjana Grodijenko, toinen oikealta istuen Helsingin Inkeri-seuran sihteeri Anitta Iline.

Systarpekin Kipinat Helsingin Inkerikeskuksessa, ens. oikealta yhtyeen johtaja Tatjana Grodijenko, toinen oikealta istuen Helsingin Inkeri-seuran sihteeri Anitta Iline. 9. huhtikuuta pidettiin Sampo-keskuksen järjestämä pääsiäispaja. Kokoontuneille kerrottiin miten suomalaisilla on tapana juhlia pääsiäistä, yhdessä tehtiin pääsiäiskoristeita. Kansanlauluja pajalla lauloi naistrio Talomerkeistä. Yhteistyössä paikallisosaston kanssa toimii Kipinät-niminen lasten tanssiyhtye (johtaja Tatjana Gordijenko). Huhtikuussa se on ehtinyt käydä konsertoimassa Suomessa kahdesti, Helsingin Inkeri-seuran kutsusta pääkaupungissa ja sitten Punkaharjulla ja Savonrannassa. 16. huhtikuuta Kateriina Zaika piti puheen Systärpekin koulussa 434., jossa silloin otettiin vastaan suomalaisia koululaisia Kauhavalta.

IL:n osaston toiminta on Pietarin Kurortni piirissä hyvin tuttu, usein sen tilaisuuksia kuvaa paikallinen televisiokanava, tulevista tapahtumista tiedottaa kaupungin lehti.

Aurinkoinen pääsiäispäivä Keltossa

Kirkkomaki Keltossa viheroityi jo paasiaispaivana. Pääsiäispäivä Keltossa oli kirkas ja hyvin lämmin, ilon ja toivon tunnelma hallitsi kaikkialla. Vaikken nähnyt kirkon edessä linja-autoja Suomesta, kirkko oli täynnä väkeä. Sain nähdä todella paljon nuorten ja lasten kasvoja.

Kuvassa: Kirkkomäki Keltossa viheröityi jo pääsiäispäivänä. Valokuvat W.Kokko.

Kuvassa: Nuoret papit, nuoria rippikoululaisia.

Kuvassa: Kaikki on vasta alussa pääsiäisenä.

Nuoret papit, nuoria rippikoululaisia. Kaikki on vasta alussa paasiaisena. Pääsiäisjumalanpalveluksen toimittivat liturgina Aleksei Uimonen ja saarnaajana Ivan Hutter, molemmat nuoria. Nuorten enemmistö oli konfirmoitujenkin joukossa, seurakunta sai Keltossa pääsiäispäivänä 14 uutta jäsentä. Jumalanpalvelus pidettiin kahdella kielellä ja sisälsi ehtoollisen, sen takia kestikin tavallista pitemmin. Mutta sen jälkeen ei kirkkoväki kiirehdi kotiin, vaan jäi vaihtelemaan kuulumisia. Kirkkosalissa tarjottu kevyt pääsiäisateria oli vain sen avuksi. Milloin saisi seuraavan kerran nähdä niin paljon kavereita ja hyviä ihmisiä yhdessä?

Inkerinsuomalaisten elämänkertoja

Elämästä nauttien

11. kesäkuuta Eino Korpelainen täyttää 75 vuotta. «Olen syntynyt Venjoen Väärälässä. Meidän suvussa oli kaksi pappia, molemmat menehtyivät vuonna 1938», kertoo Eino. Einon Simo-isän kohtalo oli onnekkaampi, taitavana seppänä, joka osasi takoa hevosenkenkiä ja kengittää Puna-armeijan hevosia, hän ei edes joutunut GULAG:in työarmeijaan sodan aikana. Eino äiteineen oli vuonna 1944 Suomessa, jossa pieni poika ehti käydä kouluakin puoli vuotta.

Vuonna 1945 perhe yhdistyi taas, muttei kotikylässä, vaan Pihkovan alueen Auduvan kaupingissa. Siellä puolitoista vuotta Eino Korpelainen kävi opeskelemassa hanurinsoittoa, mutta kun kaupungissa avattiin lentoklubi, poika lopetti musiikin opiskelun ja rupesi koulupäivien jälkeen hyppäämään laskuvarjolla.

Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1954 perhe palasi Väärälään, omakotitaloansa ei saatu takaisin, vaan isä joutui rakentamaan uuden. Asevelvollisuuden suoritettua Eino oli vuoden verran suutarina, mutta päätti jatko-opintoihin. Hän valmistui Pietarin kemia- ja farmasiakorkeakoulusta, jäi tutkijaksi tähän oppilaitokseen ja vuonna 1966 väitteli kemian lisensiaatiksi. Pitkä työura korkeakoulussa, lääkkeiden sertifiointikeskuksessa ja lääketehtaassa päättyi vasta vuonna 2008. 13 vuotta väsymätön Eino oli töissä eläkeiässä!

Eino Korpelainen Ei edes tätä hänelle riittänyt. Vuosina 1990-95 Eino Korpelainen oli Pushkinin seurakunnan valtuuston puheenjohtajana, 1990-luvun alusta alkaen Inkerin Liiton aktiivisena jäsenenä. Inkerin Liitossa Korpelainen tunnetaan laulajana, ilman laulamista Eino ei osaa elää, hän esiintyy mielellään inkeriläisjuhlissa ja vanhusten palvelutaloissa. Tähän häntä innostaa myös ammattilainen muusikko Einon vaimo Tatjana Zhukova, joka tavallisesti säestää miehelleen. «Eino tykkää näytellä, joulupäivinä Pietarissa hän on esiintynyt eri juhlissa suomalaisena Joulupukkina jo muutaman vuoden», paljastaa Tatjana salaisuuden ja hymyilee.

Vaikka Eino Korpelaisen 2 lasta ja 4 lapsenlasta asuu Suomessa, hän itse ei aio muuttaa osaten nauttia elämästä koti-Inkerissä.

Inkerin kansanruoutta käännetään netissä

Kaikkihan tietää, että Suomen kansan vanhoissa runoissa on neljä kirjaa Inkerinmaalta kerättyä kansanrunoutta, mutta kuka meistä on sitä lukenut? IL:n neuvoston jäsen Olga Konkova on perustanut hankkeen, jonka tavoitteena on juuri Inkerin kansanruouden tutuksi tekeminen. Hän pyysi tuttavia kääntämään valitsemiansa runoja venäjän kieleen, niin sanoittain kuin runonmuotoon, kukin mihin pystyy vaan.

Eräänä päivänä hänen mieleensä on tullut ajatus kutsua mukaan tähän kääntämistyöhön inkeriläisen kulttuurin ystäviä suositun venäjänkielisen «vkontakte» sosiaalinettiverkoston kautta. Ja se onnistui erinomaisesti, lyhyessä ajassa yli 150 henkilöä Inkeristä, Karjalasta ja Suomesta on ryhtynyt kääntämään runoja. Vaivoin Olga ehtii toimittaa, oikolukea ja antaa uusia toimeksiantoja halukkaille. Toimittajaksi netissä on suostunut Arvo Survokin. «Homma sujuu fantastisen hyvin. Kohta aineistoa on riittävästi kunnon kirjaa varten», hän kommentoi. Käännettäviksi valitaan pääosin Europeuksen keräämiä kansanrunoja, usein kääntäjä saa nimenomaan hänen suvun kotiseudulta kerättyjä kappaleita.

Yhden rivin uutiset

5.-6. huhtikuuta Petroskoissa pidettiin suomalais-ugrilaiskansojen konsultaatio-komitean kokous, jossa inkerinsuomalaisia edusti IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen. Kokouksessa käsiteltiin ensi vuonna pidettävän maailmankongressin valmistelua.

Hatsinassa 21. huhtikuuta 78-vuotiaana on pois nukkunut Aleksanteri Mullonen, uudelleensyntyneen Hatsinan seurakunnan aktiivisimpia alunpanijoita ja Hatsinan Inkeri-seuran perustajia. Ruumis siunattiin lepoon Skuoritsan kirkossa 25.4.

Inkerin kirkon 400. vuosijuhlan merkeissä 30. huhtikuuta Pyhän Marian kirkossa pidettiin iso kirkkomme seurakuntien kuorojen pääsiäiskonsertti.

Wladimir Kokko,
30.4.2011, Pietari

 

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

 

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
SK на мастер-классы и обучение на курсах: Вышивание; Батик; Войлок (фильцевание); Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); Вырезание из дерева; Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
SK к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности
по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00. Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

SK

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

 

Uusi kirja • Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко
«Ингерманландские финны»,
обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

 

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...


E T S I :