inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2014:
03/14, 02/14, 01/14,

2013:
12/13, 11/13, 10/13, 09/13, 08/13, 07/13, 06/13, 05/13, 04/13, 03/13, 02/13, 01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009
Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

Puna-armeijan kuoro "On hetki" (1971). Arvi Kemppi näkyy alkupuolella (aika 1:40)
Arvi Kemppi. 1971

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Inkerin Liiton vuosikokous

22.03.2014

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10





-

     

Uutisia Inkeristä 04/14:

Sandarmohin muistomerkki voinee yhdistää voimiamme

Meillekin toimitilat Taaitsasta?

Pääsiäistyöpajojen sarja Sampo-keskukselta

Arkkipiispa Mäkinen Inkerissä

Hatsinassa Inkeri-seuran vuosijuhlat

Inkeroiskulttuuria esitettiin pietarilaisille

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Sandarmohin muistomerkki voinee yhdistää voimiamme

Stalinin suurterrorin vuosina 1937-38 Neuvostoliitossa teloitettiin noin 700 tuhatta ihmistä. Massamurhaus edellyttää, että se jossakin fyysisesti tehtiin. Pietarin pohjoispuolella on yksi sellaisista paikoista Levassova, pienehkö metsikkö, jossa näinä vuosina teloitettiin noin 48 tuhatta ihmistä. Tästä surupaikasta on tehty liikuttava muistokohde, jossa on mm. syyttömästi murhattujen suomalaisten muistomerkki.

Vastaava teloituspaikka on löytynyt myös Karjalasta. Sen löytämisen kunnia kuuluu Memorial nimisen kansalaisjärjestön toimijalle Juri Dmitrieville. Historia-asiapapereiden tutkittua hän löysi vuonna 1997 Karhumäen kaupungin läheltä 7,5 hehtaaria isoa Sandarmohin metsikön, jossa suurterrorin vuosina Neuvosto-Karjalassa teloitettiin noin 9 500 ihmistä. Kaikista murhatuista on noin 800 suomalaista.

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitolla ja henkilökohtaisesti sen puheenjohtaja Vladimir Kolomaisella on aikomus pystyttää Sandarmohiin menehtyneiden suomalaisten muistomerkki. Liitto on jo tehnyt alustavat työt. On olemassa muistomerkin pienoismalli, joka on saanut kannatusta paikallisilta kiinnostuneilta ja viranomaisilta pystyttämisluvan. Pitää mainita, että Sandarmohissa on jo rakennettu muistomerkit esim. siellä teloitettujen ukrainalaisten, saksalaisten sekä tšetšenien ja ingušien muistoksi.

Totuutta on se, että suomalaisten joukossa Sandarmohissa kaatuivat pääosin Neuvosto-Karjalaan muuttaneet Suomen punikit ja niin sanotut amerikansuomalaiset. Näillä suomalaisilla on oikein iso rooli Karjalan työväenkommuunin ja sen jälkeen Karjalan autonomisen tasavallan rakentamisessa. Juuri suomalaiset punikit olivat sitä hiivaa, joka aikanaan laittoi Neuvosto-Karjalan kansantaloutta liikkeelle. Heidän aloitteestaan suomen kielestä oli tullut tasavallan toinen virallinen kieli. Yhdysvalloista ja Kanadasta suomalaiset muuttivat tänne rakentamaan työväen paratiisia 1920-luvun lopulla kominternin propagandan vaikutuksessa. Petroskoin pääkadulla kaikkien katseen kiintävimmät rakennukset ovat nykyäänkin kaksi amerikansuomalaisten rakentamaa kaksikerroksista puutaloa.

Sandarmohissa murhattuja inkerinsuomalaisia on vain kolmisenkymmentä, Karjalaan lähetettyjä suomen opettajia ja neuvostotyöntekijöitä.

Wladimir Kokko Näitä murhattuja yhdistää se, että he uskoivat kommunismin periaatteisiin ja vilpittömästi tekivät työtä paremman tulevaisuuden hyväksi. Kauhea oli heidän pettymyksensä. Eikö sanota, että vallankumous syö lapsiaan? Kristittyjen on annettava anteeksi varsinkin niille, joita ei siunattu hautaan ja joilla ei oikeastaan olekaan hautaa. Sandarmohissa teloitetut ajettiin vain isoihin kuoppiin...

Sandarmohin muistomerkkihanke on saanut jo Inkerin Liiton tuen. Kutsumme muitakin inkeriläis- ja suomalaistahoja yhteistyöhön. Mielestäni osallistuminen hankkeen rahoitukseen elvyttäisi Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toimintaa, lujistaisi yhteistyötä inkeriläisliittojen välillä, vahvistaisi yhteyksiämme Inkerin kirkkoon puhumatta siitä, että se olisi parasta kunnianosoitusta niille, jotka muurasivat Karjalan tasavallan kansantalouden peruskivet.

Asiaa voi käsitellä laajemminkin. Hanke voisi vetää mukaan ulkosuomalaisten järjestöjä USA:sta ja Kanadasta, jopa kaatuneiden sukulaisia ihan varmasti sieltä löytyy. Uskon myös, että Suomen vasemmistolaisillakin olisi kiinnostusta muistomerkkihanketta kohtaan. Yritän henkilökohtaisesti vaikuttaa molempiin kohderyhmiin ulkosuomalaisparlamenti kautta. Halunsa osallistua hankkeeseen on selvästi osoittanut konsuli Päivi Peltokoski Suomen Pietarin pääkosulaatista. Sitä ei vastusta Inkerin kirkko, joka on valmis lähettämään projektityöryhmään edustajansa. Positiivisen mielipiteen on lausunut Suomen Inkeri-liiton puheenjohtaja Alina-Sinikka Salonen.

Yhteistyöpohja on luotu, tarvitaan yhteistyökumppaneita jotta hankkeen voisi toteuttaa kahdessa lähivuodessa. Tulkaa mukaan!

Meillekin toimitilat Taaitsasta?

7. huhtikuuta Taaitsan kuntahallinto on tehnyt päätöksen kylän kirjaston vanhan rakennuksen luovuttamisesta kansallisvähemmistöjärjestöjen tarpeisiin. Tätä on kauan vaatinut Inkerin Liiton paikallinen osasto Inkerin tupa.

Inkerin tuvan puheenjohtaja Dmitri Poljakovin mukaan rakennus on suhteellisen hyvässä kunnossa, se sijaitsee taajaman keskustassa ja siinä on tarpeeksi toimitiloja. Siihen sijoittuisivat sopivasti esim. meidän Inkeri-museo, kirjasto, työpajat jne., sanoo Poljakov.

Paikallisilla viranomaisilla on kuitenkin ehto, että taloa käytettäisiin kaikkien kansallisvähemmistöjärjestöjen hyväksi. Sellaisia on Hatsinan piirissä viisi: valko-venäläisten seura, yhteinen tataarien ja bashkirien seura sekä kolme inkerin-suomalaisten yhdistystä (kaikki ovat IL:n paikallisjärjestöjä). Näiden seurojen on päästävä sopuun tulevan ystävyystalon toiminnasta, sen tilojen käytöstä ja ylläpitokustannuksista. Puheenjohtaja Poljakov ei pidä tätä helppona tehtävänä, mutta on valmis ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Pääsiäistyöpajojen sarja Sampo-keskukselta

Tatjana Bykova-Soitun perustama Sampo-keskus ei ole pelkästään yritys, vaan on myös monipuolinen kulttuurijärjestö, joka harrastaa mm. joulu- ja pääsiäistyöpajojen pitämistä. Tänä vuonna toimitusjohtaja Bykova-Soitun mukaan niitä oli poikeuksellisen monta. Pääsiäistyöpajat järjestettiin Tyrön kirkossa (5.4.), Pietarin Pyhän Marian kirkossa (11.4.), Pietarin suomalaisessa koulussa (7. ja 14.4.), lasten kieliryhmässä (5. ja 19.4.), näihin kutsuttiin myös lasten vanhemmat ja Hatsinan Inkeri-seuran vuosijuhlissa (12.4.).

Virpominen on hauskaa, mutta se on osattava Pääasiasti työpajojen osallistujia perehdytetään suomalaisiin pääsiäis-perinteisiin. Tekemällä pääsiäiskoristeita opetetaan miten kodin voi koristella juhlaksi. Yhdessä lauletaan virpomislauluja. Työpajojen kohokohteena oli maukkaan pashan valmistaminen tyrölaisittain. Sen reseptin on ystävällisesti antanut Sampo-keskukselle Tyrön seurakuntalainen Tatjana Vasiljeva (o.s. Hämäläinen).

Kuvassa: Virpominen on hauskaa, mutta se on osattava. Valokuva Marina Jasnova.

Sampo-keskuksen pitämiin pääsiäistyöpajoihin osallistui huhtikuussa 2014 126 henkilöä. Tatjana Bykova-Soittu pahoittelee vaan, etteivät kaikki halukkaat päässeet 11.4. Pyhän Marian kirkossa pidettyyn pajaan, paikkoja vain ei riittänyt.

Arkkipiispa Mäkinen Inkerissä

Arkkipiispan virassa Kari Mäkinen vieraili seurueineen Inkerinmaalla ensimäistä kertaa 10.-13. huhtikuuta. Vastaanottopuolena oli Inkerin kirkko ja henkilökohtaisesti sen piispa Aarre Kuukauppi.

Arkkipiispa Kari Makinen (oikealla) ja piispa Aarre Kuukauppi Skuoritsan kirkossa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päämies sai tutustua Kelton, Hatsinan, Skuoritsan ja Kupanitsan seurakuntiin sekä saarnasi palmusunnuntaina Pietarin Pyhän Marian kirkossa. Skuoritsassa lounas syötiin Tervolan Maria-kodissa ja johtaja Lilja Stepanovalta vieraat saivat tietää paljon Inkerin kirkon diakoniatoiminnasta.

Kuvassa: Arkkipiispa Kari Mäkinen (oikealla) ja piispa Aarre Kuukauppi Skuoritsan kirkossa. Kuva Tanja Paas.

Arkkipiispa Mäkisen mukaan avoin vuoropuhelu ja yhteydenpito Suomen kirkon ja Inkerin kirkon välillä on molempien osapuolten etu. Piispa Kuukauppi kertoi, että vierailun aikana keskusteltiin mm. siitä, miten Inkerin kirkon papit voisivat pitää Suomessa meidän kirkkojärjestyksemme mukaisia jumalanpalveluksia. Ongelma on siinä, että usein Suomeen muuttaneet inkerinsuomalaiset eivät poistu Inkerin seurakuntien listoilta eivätkä liity suomalaisiin luterilaisseurakuntiin hyväksymättä naispappeutta tai muuta. Hyvässä yhteistyössä ratkaisu arkkipiispa Mäkisen mukaan löytyy, kun se tapahtuu asianomaisen seurakunnan, hiipakunnan ja piispan kanssa sopien , hän lausui.

Inkerin matkan aikana arkkipiispa tapasi myös Venäjän ortodoksikirkon edustajia ja vieraili Pietarin hengellisessä akatemiassa.

Hatsinassa Inkeri-seuran vuosijuhlat

Hatsinan Inkeri-seuran puheenjohtaja Vladimir Jakovlev juhlien juontajana Muistan hyvin, kun 30. toukokuuta 1989 osallistuin Inkerin Liiton Hatsinan osaston perustamiskokoukseen koska toimin siinä puheenjohtajana. Juridisesti Hatsinan Inkeri-seura rekisteröityi kansalaisjärjestöksi vasta huhtikuussa 1994 ja näin ollen 12. huhtikuuta 2014 Hatsinassa juhlittiin seuran 20. vuosijuhlaa. Ei täällä osata laskea, ajattelin opettajaopiston juhlasalissa hiljaittain juhlien kutsuvieraana.

Kuvassa: Hatsinan Inkeri-seuran puheenjohtaja Vladimir Jakovlev juhlien juontajana. Kuva Wladimir Kokko.

Juhlat alkoivat historiakierroksella opiston museossa, opettajaopiston nuori opas kertoi tulleille oppilaitoksensa historiasta korostaen Hatsinan suomenkielisen opettajaopiston vaiheita. Samaan aikaan kun juhlasalissa alkoivat viralliset juhlimiset, Tatjana Bykova-Soittu piti jossakin luokassa pääsiäistyöpajaa, joka kokoonnutti 19 henkilöä. Nelisenkymmentä ihmistä juhlasalissa sai kuunnella Hatsinan Inkeri-seuran puheenjohtaja Vladimir Jakovlevin mielenkiintoista esitelmää seuran historiasta ja sen tärkeimmistä vaikuttajista. Kiitollisuudella hän mainitsi edeltäjiänsä Viktor Hyyröstä, Aleksanteri Saveljevia ja Paavo Suomalaista. Ohjelma sisälsi monen tervehdyspuheen eri tahoilta, IL:n puolesta sen lausui liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen.

Inkerin Liiton alkuvaiheessa Hatsinassa syntyi paljon hyviä aloitteita. Juuri täällä alettiin julkaista ensimmäistä Omal maal nimistä inkeriläislehtiämme, pitää maineen palauttamisen hakijoiden konsultointia, syntyi idea monitoimikeskuksista. Näitä toteutettiin kyllä vaihtelevin tuloksin, mutta vaikeaahan se oli toimintamme alussa. Vaikka seura on huomattavasti heikentynyt maastamuuton takia, Hatsinan seudulla syntyy uusia ideoita nykyäänkin. Viljo Ostosen suunnitelmissa on kansallisvähemmistöjen erikoisurhelulajien kisat ja Dmitri Poljakov haaveilee uutta monitoimikeskusta Taaitsassa. Lukumäärältään Hatsinan Inkeri-seura on Inkerin Liiton toiseksi suurin paikallisjärjestö.

Juhlapäivä jatkui konserttiohjelmalla ja päättyi vastaanottotilaisuuteen, jossa hallitsi ystävällin yhteistyöilmapiiri.

Inkeroiskulttuuria esitettiin pietarilaisille

Mitä kuuluisemmaksi PIL:n Talomerkit yhtye (johtaja Irina Demidova, koreografi Galina Laritševa) tulee, sitä useammin sitä kutsutaan eri kulttuuritilaisuuksiin. 12. huhtikuuta Talomerkkien voimin järjestettiin laajanmittainen tilaisuus Rybatski kulttuuritalossa Pietarin Nevski piirissä. Tarkoitus oli kertoa yleisölle inkeroisten kulttuurista, jota perinneyhtyeen solisti Dmitri Harakkaa hallitsee lapsuudesta pitäen. Pietarin kaupungin Nevski piiri ulottuu muuten Inkerejoelle asti, siis keskiaikaisesta Pelgusista (Pelkosesta) ja inkeroisista tulisi oikeasti kerrottavaa.

Talomerkit esiitymassa Rybatski kulttuuritalon ahtaalla lavalla Kuvassa:Talomerkit esiitymässä Rybatski kulttuuritalon ahtaalla lavalla. Kuva Jelena Tikka.

Tilaisuuden ohjelmaan sisältyivät näyttely, työpajat, video inkeroiskansasta ja Harakan kertomus inkeroisista sekä tietenkin noin tunnin pituinen Talomerkkien konsertti, jossa niin laulettiin kuin lavan pienestä koosta huolimatta tanssittiin. Satasen henkilön pietarilainen yleisö selvästi tykkäsi esityksestä ja varmasti sai paljon uutta tietoa Inkerinmaan suomensukuisesta kalastajakantakansasta.

Yhden rivin uutisia

10. huhtikuuta pidettiin Leningradin alueen kuvernöörin yhteydessä toimivan kansallisuusasioiden lautakunnan kokous. Inkerinsuomalaisia siinä edusti IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen. Käsiteltiin kulttuuritilaisuuksien rahoitusta koskevia asioita.

24. huhtikuuta PIL:n Talomerkkien ja Kotikonnun (molempia johtaa taiteiden lisensiaatti Irina Demidova) esitys pidettiin Venäjän etnografisessa museossa laajien etnomarkkinoiden puitteissa.

Wladimir Kokko
Pietari, 1.5.2014


E T S I :