Nouse, Inkeri!

Dm.Guitorї 2004

24.09.03 lähtien:

Arkisto:

Uutisia Inkeristä:

04/04, 03/04,
Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004 - НБУМЕОЙГБ, Otavan koulutus 2004,
Uutisia Inkeristä:

02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Design: Dm.Guitorї2004

Inkerin Liitto kutsuu teitä Juhannus perinteellisille juhannusjuhlille.

UUTISIA INKERISTÄ 05/04

Mansikkapoimintaan työluvatta

Mansikkapoimintaan niin kuin muihin maataloussesonkitöihin Suomeen pääsee nyt Venäjältä tavallisella turistiviisumilla. Jos työsuhteet kestävät alle 3 kuukautta, työlupaa ei enää tarvita. Näin määrittelee uusi 1.5.2004 voimaan astunut Suomen ulkomaalaislaki.

Monille nuorille inkerinsuomalaisille, jotka säännöllisesti käyvät Suomessa kesätöissä, se on huomattava helpotus. Aikaisemmin työ- ja oleskeluluvasta heidän piti maksaa 134 euroa. Mutta toisaalta uusi juridinen tilanne voi vetää myös siihen, ettei Venäjän kansalaisia jatkossa otetakaan työhön. Heidän kanssa sesonkityöpaikoista kilpailevat virolaiset tai puolalaiset pääsevät Suomeen töihin vielä helpommin, EU-maiden kansalaiset eivät tarvitse tätä varten edes viisumia. Työnantajan kannalta työvoiman saatavuus on tärkeintä, mitä nopeammin se tulee, sitä paremmin. EU-kansalaisilla siinä mielessä on selvät etuoikeudet.

Päivä suomalaisessa koulussa

Yhteistyö Inkerin Liiton ja Pietarin suomalaisen koulun välillä vilkaistuu. 4. touko-kuuta kuusi IL:n lasten kieliryhmän opiskelijaa viettivät koko koulupäivän suomalaisten ikätovereiden kanssa heidän koulussaan. Inkeriläislapset pärjäsivät sekä opillisesti että kielellisesti vieraissa olosuhteissa ja saivat paljon uutta kokemusta. Täysiyllätyksena heille oli se, että suomalaiset opettajat syövät lounasta koululaisten kanssa ja kaikki saavat samaa ruokaa.

'Kielikylpy suomalaisessa koulussa oli lapsillemme kuin käynti Suomessa Pietarista menemättä' - sanoi ryhmän opettaja Irma Pennanen.

Saappaita Tuutarin taivaalla

Kansainväliset saappaanheittokilpailut pidettiin 8. toukokuuta Tuutari-park -nimisessä urheilukeskuksessa Tuutarin mäen juurella. Järjestäjänä oli Valeri Koivasen johtama Venäjän saappaanheittofederaatio ja 53 osallistujaa edusti Venäjää, Suomea ja Ruotsia.

Suomalaiset heittäjät olivat muita kokeneimpia ja voittivat kaikki mitalit sekä miesten että naisten sarjoissa. Harri Parviaisen heittämä 43. numeron Nokian kuumisaapas lensi 52,72 metriä ja toi hänelle kultaa. Naisista parhaana oli Sari Tirkkonen, mutta todellisena päivänsankarina voidaan pitää juriorisarjassa esiintynyttä Vesa Malmia Suomesta, jonka saapas lensi parhaassa suorituksessa 50,76 metriä.

Paras inkerinsuomalaista Konovalov sijoittui miessarjassa seitsemänneksi. Kokonaisen joukkueen toi kilpailuille saappaanheitosta kiinnostunut Viljo Ostonen Puutostista. Päitsi hän myös Slava Väisänen Taaitsasta on paljon edesauttanut kilpailujen järjestelyssä. Inkeriläiset saappaanheittäjät saivat kisapäivänä kutsun maailman mestaruuteen, joka pidetään Viron Pärnussa 5.-7. heinäkuuta.

Pietarin kuoro Käkisalmessa

Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro (johtaja Olga Konkova) kävi 8.5. esiintymässä Käkisalmessa tämän vanhan kaupungin johdon kutsumana. Konsertissa kuoromme lauloi suomalaisten Lauluveikkojen kanssa Uudestakaupungista. Viidestä suomalais-laulajasta 4 oli Käkisalmesta syntyisin. Yhteisen esityksen lopussa Pietarin kuorolaiset opettivat suomalaiskollegoille tanssimaan röntysköjä.

Inkeri-taidekilpailu

Toinen kerta pidettiin 12. toukokuuta Inkeri-taidekilpailu kukkavalokuvilla kauniisti koristetuissa Suomen Pietarin instituutin tiloissa. Kulttuuritapahtuman aloitteenpanija on IL:n Tyrön osaston puheenjohtaja Tatjana Bykova. Verrattuna edelliseen vuoteen tällä kertaa osallistujia oli huomattavasti enemmän Pihkovasta, Tverista ja Permista saakka. Taidekilpailun teemana oli Inkeri ja suomalaisuus. Kilpaluun hyväksyttiin ihan kaikki mahdollista - musiikkiesityksiä, runoja, pikku näytelmiä...

Taidekilpailun kansainväliseen tuomaristoon kuuluivat mm. instituutin johtaja Jarmo Nironen ja konsuli Olli Kuukasjärvi. Runojen dramatisoinnissa parhaana oli lapsiyhtye Lelu (joht. Irma Pennanen) Pietarista, sen Kalevala-esitys sai myös yleisön suurimman suosion. Runojen kääntämisessä ensimmäisiksi sijoittuivat Anatoli Dridzo (Pietari) ja Maija Hirvonen (Tver). Musiikkiesityksissä parhaimpina olivat solisti Eino Korbelainen sekä duetto Vitali Roihka ja Valentina Mullinen (kaikki Pietarista). Erittäin mielenkiintoiselta vaikutti Maija Sokolovan (Pietari) esitys, joka sisälsi sekä musiikkia että videopätkän. Mutta tämän vuoden Grad Prixin voitti Tamara Strizhiusin johtama Suomen kielen ystävien klubi (Pietari), se esitti pienen näytemän inkeriläiselämästä. Taidekilpailussa oli paljon muuta mielenkiintoista, sekä esiintyjiä että yleisöä valloittivat isänmaalliset tunteet ja halu edistää suomalaista kulttuuria. Tärkeää, että kiplailijoiden joukossa oli eri-ikäisiä ihmisiä lapsista eläkeläisiin, mikä antaa toivoa suomalaisuuden jatkuvuudelle Inkerissä.

IL:lla uusi toiminnanjohtaja

Neuvoston kokouksessa 14.5. liiton toiminnanjohtajaksi nimitettiin Veera Haapalainen (36). Vuodesta 2000 V.Haapalainen on toiminut Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen asiantuntijana ja tänä keväänä pääsi valituksi IL:n neuvostoon. Hänet tunnetaan Inkerinmaalla myös lahjakkaana laulajana ja Hietamäen seurakunnan kanttorina. IL:n toiminanjohtajan tehtäviin kuuluvat yhdistyksen arkitoiminnan talousasiat.

Marina Väisä ammattiurkujensoittajaksi

Nuori ja hoikka Marina Väisä (26) on Kelton seurakunnan kanttori. Tänä kesänä hän valmistuu Pietarin konservatoriosta ammattiurkujensoittajaksi ja 16. toukokuuta Pietarin Pyhän Katariinan luterilaisessa kirkossa Vassilisaaressa pidetiin hänen päättäjäiskonserttinsa.

Pienehkö, mutta sisäpuolelta yllättävän hyvässä kunnossa oleva kirkko, oli täynnä väkeä ja yleisöjoukossa näkyi paljon kelttolaisia. Kaksi penkkiriviä oli varattu konservatorion tutkintolautakunnalle. Konserttiinsa Marina on valinnut sekä vahaa klassiikkaa, että modernia urkumusiikkia. Mahtavaa oli urkujen soitto kynttilöillä valaistetussa kirkkoholvissa, joskus tuntui, ettei ääni tule yhdestä soittimesta vaan isosta orkesterista. Oliko se totta, että yksi pieni nainen tuotti niin runsaasti maagisia sävelmiä! Konsertin päätyttyä Marina sai ihastuneelta yleisöltä paljon aploodeja ja kukkia.

Marina on syntynyt Kelton Rosmittalassa, hänen työläisvanhemmillaan ei ole mitään musiikkikoulutusta, vaikka isäänsä kylässä pidetäänkin reiluna hanuristina. Jo teini-iässään Kelton musiikkikoulun opiskelijana Marina innostui urkujen soittoon ja käynti Suomen Lohjalla kanttorikurssilla vain vahvisti halunsa lukea ammatti-urkujensoittajaksi. Pietarin konservatoriossa Marina Väisän opettajana on Tatjana Tshausova. Vuoden kuluttua Marinalla on uudet päättäjäiset, silloin hän valmistuu Sibelius-akatemiasta. Voitteko kuvitella, että hän on jaksanut opiskella kahdessa arvostetussa korkeakoulussa samaan aikaan! Marina ei pystynyt vastaamaan minun kysymykseeni jatkosuunnitelmista, työtä ja opiskelua on niin paljon, että niistä selviytyminen on tässä vaiheessa hänelle tärkeintä. Mooses Putron taltaamalle polulle taas löytyi kävijä.

Vanhukset Kotkan leirillä

Kolme päivää vietti leirillä 21.-23. toukokuuta Kotkan Langinkoskella 14 paikallisseurakunnan kutsumaa inkeriläisvanhusta. Tarkoituksena oli tavata Suomeen muuttaneita ikkääntyneitä maamiehiä. Leirin ohjelma oli suomalaisittain tiukka ja täynnä tapahtumia, mutta aina ikätoverit tykkäsivät kovasti yhteisestä laulamisesta. Suurena lahjana pidettiin mahdollisuus tavata Roine Tuhkasen, joka tietenkin lauloi paljon kutara kädessä. Muistiin jäivät myös leirin vanhimman osallistujan Rauha Kylmäsuon laulut.

Kotkalaisten puolesta inkeriläisvanhuksille aina olivat avuksi diakoni Mervi Leinonen ja Suvi-Mari Saarilehto. Meidän puolestamme leirin järjestelyssä mukana olivat IL:n pj Aleksanteri Kirjanen ja IL:n neuvoston jäsen Irina Ostonen.

Lapset voittavat

Kunniakirjan saivat omasta sukututkimuksestaan Leena ja Natasha Sirotinit Pietarilaisten maailman klubilta 22.5. tämän järjestön 12. vuosikokouksessa. Lasten kilpailun järjestäjien puolesta puheenjohtaja V.Axelrod huomasi, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa esitettiin seudun kanta-asukkaiden kohtalosta kertova tutkimus. Tytöt ovat inkeriläistä syntyperää ja kirjoittivat isoisoisännsä Jooseppi Mäyrän suvun raskaasta elämästä.

Pietarin koulussa 200. suomea opiskeleva Maria Keränen voitti toukokuussa kaupungin koululaisten suomen kielen kilpailun. Keräsen suomen opettaja on Wladimir Kokko, mutta perheen panos voittoon on epäilemättä isompi, Marian isä on Suomen kansalainen.

Kelton talo alan edelläkävijä

Hoiva-alan pioneerilaitoksena Kelton vanhusten palvelutalo (johtaja Ljudmila Artemjeva) on säilyttänyt johtoasemansa koko Leningradin alueella. 24.-28.5. siinä pidettiin tanskalais-latvialais-venäläinen seminaari vanhusten palveluiden kehittämisestä. Monista vahtoehdoista kansainvälisen projektin vetäjät valitsivat Kelton talon hankkeen pääkohteeksi.

Wladimir Kokko, Pietari

4.06.2004