inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor 2005

Työllistämis-
keskus:

tyollistamiskeskus

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:


http://www.inkeri.fi/

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


Pietarin Inkerin Liitton lehti

Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Yleisradio

Olipas hauska juhla!

IL:n vuosikokous 2005

Olipas hauska juhla!

advertising

Design: Dm.Guitor2005

Juhannus - 2005
SKUORITSAN PETROVANKYLÄ HATSINAN PIIRISSÄ, 25.06.2005

Juhannus 2005 Juhannus 2005 Juhannus 2005 Juhannus 2005

UUTISIA INKERISTÄ 05/05

Veteraanit juhlivat Liteinillä ja Taaitsassa

«Liteini»-sana ei tarkoita enää Inkerissä «Bolshoi Domia» eli KGB:n päämajaa (Liteini 4) vaan inkerinsuomalaista vanhusten palvelupistettä Liteinillä 11. Voitonpäivän lähestyessä inkeriläisveteraanit (muutama sotaveteraanimies) ja monta Leningradin saarrossa elänyttä naista kokoontui Liteini palvelupisteeseen 3. toukokuuta. He saivat vaihdella muistelmia, nauttia juhlatarjoilusta ja kuunnella sodanaikaisia lauluja. Nämä loistavasti esitti Ninel Romanova Tatjana Zhukovan säestyksellä.

Sama duetto 8. toukokuuta kävi konsertoimassa Taaitsan palvelutalolla. Tunnin pituinen ohjelma herätti muistoja inkerinsuomalaisten kohtalokkaista vuosista.

Mietteitä ääneen.

Venäjän voitonpäivä:
onko inkeriläisille merkitystä?

• Ilman muuta! Toukokuussa 1945 päättyi sota, joka hajosi kansamme ja vei sen pois kotimaasta. Sodan päätyttyä uskottiin kuitenkin siihen, että asiat nyt järjestyvät uudestaan ja inkerinsuomalaiset palaavat kotikyliinsä. Parhaat toiveet täyttivät sielut, kävi muuten toisin...

• Voitonpäivä oli vuonna 1945 monien tuhansien Puna-armeijassa taistelleiden inkerinsuomalaisten elämän suurin juhla. Isoisäni, jonka sotataival alkoi Smolenskin lähellä ja päättyi Königsbergiin kertoi minulle siitä. Sodan yhteydessä meidän täytyy muistaa myös ainoa inkeriläissyntyinen Neuvostoliiton sankari kersantti Pekka Tiikkiläinen, joka kaatui heinäkussa 1941 19-vuotiaana, sekä sissiprikaatin päällikkö Adolf Inkinen, jonka komennuksella oli nazivastaisia sotureita Volossovan ja Jaaman piireissä. Voitonpäivän jälkeen tuhannet inkeriläismiehet vapautettiin GULAG:in työarmeijasta eikä siihen koskaan enää pakotettu.

• Samoin meidän ei saa koskaan unohtaa, että sodan alussa inkeriläiset julistettiin Neuvostoliitossa kansanvihollisiksi ja jo elokuussa 1941 päätettiin karkottaa heidät Siperiaan ja Kazahstaniin. Tämä helvetin suunnitelma pantiin toimeen maaliskuussa 1942. Voitonpäivänä meidän pitää muistella nälkään talvella 1941-42 kaatuneet, Siperian radan varrelle hautaamattomiksi jääneet, Kloogassa menehtyneet ja Suomesta tultuaan keski-Venäjälle karkotetut. Muistamme, että kodittoman kansamme lähinnä toivoton vaellus kesti vielä vuoteen 1953 asti ja maineen palautus tapahtui Venäjällä vasta vuonna 1993.

Kirjoituspaja Hatsinassa

Inkeriläisliittojen tiedotustoiminta tulee yhä tärkeämmäksi varsinkin netin välityksellä. Tapahtumia on paljon, ainakin enemmän, kuin osaavia kertoa niistä. Työministeriön rahoittaman tiedotushankkeen (projektipäällikkö Tarja Rantala) tarkoitus on mm. kouluttaa liittoille lisää kirjeenvaihtajia. Tätä varten jo toista vuotta pidetään kirjoituspajoja.

kuva Tämän vuoden kirjoituspajasarja on alkanut toukokuun 4. päivänä Hatsinan suomalaisessa monitoimikeskuksessa. Kolmen päivän koulutukseen osallistui 5 Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton ja 5 Inkerin Liiton kielitaitoista ja lehtijuttuja kirjoittavaa edustajaa. Opettajina olivat Auli Kekkonen, Kalle Fröjd ja Matti Arminen Suomesta, vastuullisena kouluttajana Helsingin Inkeri-keskus. Opiskeltiin harjoittelemalla eri juttujen kirjoittamista, haastatteltiin toisiaan mikrofoni kädessä, yhdessä pohdittiin, miten ja mistä inkeriläisaiheinen aineisto on saatavana. Tehdyt jutut ovat jo netissä ja joka opiskelija sai uusien juttujen kirjoittamisen etatehtäväksi.

Tälle vuodelle suunnitellaan vielä kaksi kirjoituspajaa, toinen Petroskoissa ja toinen Helsingissä.

Yhteistyö STM:n kanssa päättyy

Vuonna 1992 on alkanut Inkerin Liiton yhteistyö Suomen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa. Taakse on jäänyt vanhusten palvelutalojen verkoston luominen ja niille henkilöstön kouluttaminen. Ministeriön avulla käytiin koulutus- ja harjoitusmatkoilla Suomessa, lisävarustettiin laitoksia ja jopa tehtiin niissä korjaustyöt.

Mutta kaikki joskus alkaa ja joskus päättyy. 5. toukokuuta Kolppanan seurakunnan omistamalla Tihkovitsan leirillä pidettiin viimeinen STM:n palvelutalojen henkilöstön täydennyskoulutusohjelmaan kuuluva seminaari. Valmistuneet saivat todistukset ja heitä terveihti ministeriön puolesta ylitarkastaja Maire Kolimaa. Suoritettuun työhön olivat tyytyväiset sekä palvelutalon työntekijät että kouluttajat (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, projekipäällikkö Kaija Viitala). Jäähyväiset olivat lämpimät eikä uskottu, ettei enää tavata yhteisissä hankkeissa.

Äitienpäivä myöhässä

kuva kuva Voitonpäivän tavattoman laajojen juhlimisien takia Pietarissa jouduttiin siirtämään äitienpäivälle omistetut juhlat. Ne järjestettiin 11. toukokuuta yhdessä Suomen Pietarin instituutin (johtaja Helena Meloni) ja Sampo-keskuksen (toimitusjohtaja Tatjana Bykova) voimin. Konserttiohjelmassa esiintyivät uusi suomenkielinen Suolaa & pippuria-niminen laulutrio, kuoro Tverin karjalaisia, Pietarin inkeriläiskuoron Korpi-yhtye sekä Suomenkielen ystävien klubi, jonka jäsenet mm. lausuivat monenlaisia äideille ja naisille omstettuja runoja.

Näyttely Kupanitsassa

Koko toukokuun Kupanitsan kirkossa (kirkkoherra Viktor Vorontsov) pidettiin mielenkiintoinen ennen v. 1917 Jaaman kihlakunnassa olleista koululaitoksista kertova näyttely. Näyttelyn aloitteenpanija on seutuhistorian tutkija Juri Petrov Torossovasta. Aikanaan Kupanitsa oli huomattava koulutuskeskus, täällä oli 5 koulua, 2 semstvon koulua (venäläinen ja suomalainen), orpokodin koulu, käsityökoulu ja ortodoksiseurakunnan koulu sekä hyvä kirjasto. Standit esittivät myös Nikolai Zotikovin työuraa, tämä suomea puhunut suomenvenäläinen pappi innolla käänsi inkerinsuomalaisia ortodoksiuskoon. Avajaisissa ollut Zotikovin lapsenlapsi Vladimir Saharov oli kiitollinen, että isoisästään kertova aineisto saatiin esittää luterilaisessa kirkossa, mikä hänen mielestään on selvä osoitus Inkerin kirkon uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta.

Pääkonsuli vieraili Pushkinskajalla

Suomen Pietarin uusi pääkonsuli Juhani Väänänen konsuli Olli Kuukasjärven opastamana vieraili 17. toukokuuta Inkerin Liiton toimistossa Pushkinskajalla 15. Inkerin Liiton puolesta korkean vieraan ottivat vastaan IL:n pj Aleksanteri Kirjanen, IL:n vpj Wladimir Kokko, IL:n Pietarin osaston pj Eero Pellinen, inkeriläistyövoimatoimiston työntekijät Natalja Troshina ja Jelena Tikka sekä IL:n kurssisihteeri Nadja Osmak.

kuva Kahvipöydän ääressä pidettiin perusteellinen keskustelu inkeriläisyydestä osana maailman suomalaisuutta, suomalaisesta heimotyöstä Inkerissä ja Pietarissa, yhteistyöstä pääkonsulaatin ja Inkerin Liiton välillä. Pääkonsuli Väänänen on osoittanut ison kiinnostuksen yhdistyksemme toiminnan kohtaan.

Pääkonsuli Väänänen (keskellä) vierailee IL:n toimistossa 17.5.05. WK

Ulkosuomalaisparlamentin
4. varsinainen istunto

kuva 215 edustajaa 22 maasta kokoontui puhemies Pertti Paasion johdolla jälleen kerran ulkosuomalaisparlamentin varsinaiseen istuntoon kuva Helsinkiin 23.-24. toukokuuta. Polttavimpia kysymyksiä, jotka keskusteltiin istunnon aikana oli tällä kertaa mm. Yleisradion väheneviä suomenkielisiä lähetyksiä ulkomaille. Taloudellisista syistä ne ovat kokonaan lopettamisen uhassa, tätä kehitystä ulkosuomalaiset vastustivat yhteen ääneen. Vilkkaasti keskusteltiin ulko-suomalaisnuorison opiskelumahdollisuuksia Suomessa (kävi ilmi mm, ettei opiskelijavaihtoa hoitavalla suomalaisella CIMO:lla olekaan erikoisia ulkosuomalaisille tarkoitettuja ohjelmia) ja suomenkielen opetuksen tukimahdollisuuksia Suomesta ulkomaille.

kuva Avajaispuheen piti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Todeten, että «ulkosuomalaisparlamentti on vakiinnuttanut asemansa Suomen ja ulkosuomalaisten välisenä keskustelufoorumina, kuva siltana, jossa liikennettä tapahtuu molempiin suuntiin», hän sanoi, että maahanmuuttoa Suomessa pidetään voimavarana kiristyvissä työmarkkinaolosuhteissa. Lipposen mukaan kolmasosa Suomen maahanmuuttajista on etniseltä alkuperältään ulkosuomalaisia. Puhemies toivoi työlupien käsittelyt nopeuttamista ja byrokratian vähentämistä kaikilla tasoilla.

kuva Inkerinsuomalaisia edustajia instunnossa oli 25. Valitettavasti insuntoon ei voinut osallistua USP:n varapuhemies Toivo Kabanen, joka äkillisen sairauden takia joutui palaamaan kotiin. Inkerinsuomailaisille ehkä tärkeintä oli päätoslauselmaehdotus Suomen ulkomaalaisviraston (UVI) kuva väärästä toiminnasta. Ongelma on siinä, ettei tämä inkeriläisten suomalaista syntyperää tarkistava laitos hyväksy suomalaisuuden todisteeksi vuoden 1990 jälkeen anttetuja syntymätodistusten tositteita ja vastaavia asiapapereita. Tämä «vakiintunut käytäntö» ei perustu kuitenkaan Suomen ulkomaalaislakiin, jossa vuotta 1990 ei mainittu, ja se rikkoo Suomen allekirjoittamaa Haagan (1962) konventiota, jonka mukaan allekirjoittaneiden maiden tulee hyväksyä toisissa konventiomaissa (siis myös Venäjällä) annetut syntymä-, avioliitto- yms todistukset. Venäjällä satoja inkeriläisten paluumuuttohakemuksia hylättiin UVI:ssa juuri tällä perusteella. Juristi Jelena Tikan ansiosta Inkerin Liiton edustajat pystyivät toteamaan tämän käytännön vääryyttä muille inkerinsuomalaisille ja USP päätös-lauselmassaan sanoi tätä UVI:n käytäntöä «vääräksi ja inkerinsuomalaisia syrjiväksi». Tällä päätöslauselmalla «viranomaisia kehotetaan korjaamaan tilanne ja noudattamaan sekä kansanvälisiä velvollisuuksia että Suomen lainsäädäntöä».

kuva USP:n varsinaisen istunnon yhteydessä pidettiin monta muuta tilaisuutta. kuva Torstaina 19.5. oli infoseminaari CIMO:lla, seuraavana päivänä oli seniooriseminaari ja keskustelutilaisuus monikulttuurisista avioliitoista. Monipuolinen oli nuoriso-ohjelma, johon valitettavasti tällä kertaa ei osallistunut yksikään inkerinsuomalainen. Sunnuntaina 22.5. Helsingin tuomiokirkossa pidettiin ulkosuomalaisten jumalanpalvelus.

Seuraavalle vaalikaudelle USP:n varapuhemieheksi Itä-Euroopan alueelta valittiin taas Toivo Kabanen Tartosta ja hänen varajäseneksensä Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton pj Vadim Byrkland Petroskoista.

Yhden rivin uutisia

• Saapanheiton MM-sarjan Venäjän turnaus toteuttui 14. toukokuuta Puutostissa Inkerin Liiton järjestämänä.

• Suomen kansallisoopperan parhaat äänet lauloivat Mariinski teatterissa esittäen E.Rautavaaran Rasputinia toukokuun 31. päivänä.

Wladimir Kokko, Pietari

01.06.2005