![]() |
|
||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Nouse, Inkeri! |
|
Dm.Guitor¿ 2005 |
|||||||||||
|
Arkisto:
Suomalainen Tyrö. 24.10.04,
Juhannus-2004,
Inkerinsuomalaisten kronikka.
LASKIAINEN - 2004,
Otavan koulutus 2004,
Uutisia Inkeristä:
04/05,
03/05,
02/05,
01/05,
12/04,
11/04,
10/04,
09/04,
08/04,
07/04,
06/04,
05/04,
04/04,
03/04,
02/04,
01/04,
12/03,
11/03,
10/03,
09/03,
08/03,
06/03 Ääni-arkisto:
Sampo Korut
Sampo Korut Linkit:
Olipas hauska juhla! Olipas hauska juhla!
Design: Dm.Guitor¿2005 |
Juhannus - 2005
UUTISIA INKERISTÄ 05/05
Veteraanit juhlivat Liteinillä ja Taaitsassa «Liteini»-sana ei tarkoita enää Inkerissä «Bolshoi Domia» eli KGB:n päämajaa (Liteini 4) vaan inkerinsuomalaista vanhusten palvelupistettä Liteinillä 11. Voitonpäivän lähestyessä inkeriläisveteraanit (muutama sotaveteraanimies) ja monta Leningradin saarrossa elänyttä naista kokoontui Liteini palvelupisteeseen 3. toukokuuta. He saivat vaihdella muistelmia, nauttia juhlatarjoilusta ja kuunnella sodanaikaisia lauluja. Nämä loistavasti esitti Ninel Romanova Tatjana Zhukovan säestyksellä. Sama duetto 8. toukokuuta kävi konsertoimassa Taaitsan palvelutalolla. Tunnin pituinen ohjelma herätti muistoja inkerinsuomalaisten kohtalokkaista vuosista.
Venäjän voitonpäivä: • Ilman muuta! Toukokuussa 1945 päättyi sota, joka hajosi kansamme ja vei sen pois kotimaasta. Sodan päätyttyä uskottiin kuitenkin siihen, että asiat nyt järjestyvät uudestaan ja inkerinsuomalaiset palaavat kotikyliinsä. Parhaat toiveet täyttivät sielut, kävi muuten toisin... • Voitonpäivä oli vuonna 1945 monien tuhansien Puna-armeijassa taistelleiden inkerinsuomalaisten elämän suurin juhla. Isoisäni, jonka sotataival alkoi Smolenskin lähellä ja päättyi Königsbergiin kertoi minulle siitä. Sodan yhteydessä meidän täytyy muistaa myös ainoa inkeriläissyntyinen Neuvostoliiton sankari kersantti Pekka Tiikkiläinen, joka kaatui heinäkussa 1941 19-vuotiaana, sekä sissiprikaatin päällikkö Adolf Inkinen, jonka komennuksella oli nazivastaisia sotureita Volossovan ja Jaaman piireissä. Voitonpäivän jälkeen tuhannet inkeriläismiehet vapautettiin GULAG:in työarmeijasta eikä siihen koskaan enää pakotettu. • Samoin meidän ei saa koskaan unohtaa, että sodan alussa inkeriläiset julistettiin Neuvostoliitossa kansanvihollisiksi ja jo elokuussa 1941 päätettiin karkottaa heidät Siperiaan ja Kazahstaniin. Tämä helvetin suunnitelma pantiin toimeen maaliskuussa 1942. Voitonpäivänä meidän pitää muistella nälkään talvella 1941-42 kaatuneet, Siperian radan varrelle hautaamattomiksi jääneet, Kloogassa menehtyneet ja Suomesta tultuaan keski-Venäjälle karkotetut. Muistamme, että kodittoman kansamme lähinnä toivoton vaellus kesti vielä vuoteen 1953 asti ja maineen palautus tapahtui Venäjällä vasta vuonna 1993. Inkeriläisliittojen tiedotustoiminta tulee yhä tärkeämmäksi varsinkin netin välityksellä. Tapahtumia on paljon, ainakin enemmän, kuin osaavia kertoa niistä. Työministeriön rahoittaman tiedotushankkeen (projektipäällikkö Tarja Rantala) tarkoitus on mm. kouluttaa liittoille lisää kirjeenvaihtajia. Tätä varten jo toista vuotta pidetään kirjoituspajoja.
Tälle vuodelle suunnitellaan vielä kaksi kirjoituspajaa, toinen Petroskoissa ja toinen Helsingissä. Yhteistyö STM:n kanssa päättyy Vuonna 1992 on alkanut Inkerin Liiton yhteistyö Suomen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa. Taakse on jäänyt vanhusten palvelutalojen verkoston luominen ja niille henkilöstön kouluttaminen. Ministeriön avulla käytiin koulutus- ja harjoitusmatkoilla Suomessa, lisävarustettiin laitoksia ja jopa tehtiin niissä korjaustyöt. Mutta kaikki joskus alkaa ja joskus päättyy. 5. toukokuuta Kolppanan seurakunnan omistamalla Tihkovitsan leirillä pidettiin viimeinen STM:n palvelutalojen henkilöstön täydennyskoulutusohjelmaan kuuluva seminaari. Valmistuneet saivat todistukset ja heitä terveihti ministeriön puolesta ylitarkastaja Maire Kolimaa. Suoritettuun työhön olivat tyytyväiset sekä palvelutalon työntekijät että kouluttajat (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, projekipäällikkö Kaija Viitala). Jäähyväiset olivat lämpimät eikä uskottu, ettei enää tavata yhteisissä hankkeissa.
Koko toukokuun Kupanitsan kirkossa (kirkkoherra Viktor Vorontsov) pidettiin mielenkiintoinen ennen v. 1917 Jaaman kihlakunnassa olleista koululaitoksista kertova näyttely. Näyttelyn aloitteenpanija on seutuhistorian tutkija Juri Petrov Torossovasta. Aikanaan Kupanitsa oli huomattava koulutuskeskus, täällä oli 5 koulua, 2 semstvon koulua (venäläinen ja suomalainen), orpokodin koulu, käsityökoulu ja ortodoksiseurakunnan koulu sekä hyvä kirjasto. Standit esittivät myös Nikolai Zotikovin työuraa, tämä suomea puhunut suomenvenäläinen pappi innolla käänsi inkerinsuomalaisia ortodoksiuskoon. Avajaisissa ollut Zotikovin lapsenlapsi Vladimir Saharov oli kiitollinen, että isoisästään kertova aineisto saatiin esittää luterilaisessa kirkossa, mikä hänen mielestään on selvä osoitus Inkerin kirkon uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta. Pääkonsuli vieraili Pushkinskajalla Suomen Pietarin uusi pääkonsuli Juhani Väänänen konsuli Olli Kuukasjärven opastamana vieraili 17. toukokuuta Inkerin Liiton toimistossa Pushkinskajalla 15. Inkerin Liiton puolesta korkean vieraan ottivat vastaan IL:n pj Aleksanteri Kirjanen, IL:n vpj Wladimir Kokko, IL:n Pietarin osaston pj Eero Pellinen, inkeriläistyövoimatoimiston työntekijät Natalja Troshina ja Jelena Tikka sekä IL:n kurssisihteeri Nadja Osmak.
Pääkonsuli Väänänen (keskellä) vierailee IL:n toimistossa 17.5.05. WK
Ulkosuomalaisparlamentin
Seuraavalle vaalikaudelle USP:n varapuhemieheksi Itä-Euroopan alueelta valittiin taas Toivo Kabanen Tartosta ja hänen varajäseneksensä Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton pj Vadim Byrkland Petroskoista. • Saapanheiton MM-sarjan Venäjän turnaus toteuttui 14. toukokuuta Puutostissa Inkerin Liiton järjestämänä. • Suomen kansallisoopperan parhaat äänet lauloivat Mariinski teatterissa esittäen E.Rautavaaran Rasputinia toukokuun 31. päivänä. Wladimir Kokko, Pietari 01.06.2005 |
||||||||||||