inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

merkki

Työllistämis-
keskus:

tyollistamiskeskus

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia
Inkeristä:

04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:


http://www.inkeri.fi/

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


Pietarin Inkerin Liitton lehti

Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

merkki

Inkeroisten
muinaisuus-
näyttely
kuva

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

UUTISIA INKERISTÄ 05/06

Saappaan ennätyslennot Tuutarissa

6. toukouuta kolmisenkymmentä saappaan heittäjää tuli pitämään MM:n Venäjän turnauksen Inkerinmaalle Tuutariin. Kilpailijoiden joukossa oli Suomen, Ruotsin ja Venäjän edustajia, mutta kaikkihan puhuivat keskenään suomea, tämä hauska urheilulaji on pysynyt vakavasti suomalaisena.

Voitajia oli monta eri miesten ja naisten sarjoissa, mutta ennätyislinjalle lensi Eeva Nivan (ikäluokka yli 45 vuotta) heittämä saapas. Ruotsia edustavan mestarin paras tulos oli 37,95 metriä, mika on uusi maailman ennätys! Toisen maailman ennätyksen päivitti suomalainen Olavi Väänänen (ikäluokka yli 70 vuotta), nyt se on 47,15 m.

Suomen saappaanheittoliiton presidentti Jari Isokorppi voitti miesten kilpailun ikäluokassa yli 45 vuotta. Voittamalla hän teki lahjan omaksi 50-vuosijuhlakseen. Päivän sankari sai paljon lahjoja myös kavereilta. Kristallimiekan täynnä konjakkia (sellainenkin on Venäjällä keskitty) ja Lentävän saappaan ritarin arvonimen hän sai IL:n neuvoston jäsen ja paikallisen saappaanheittoliiton puheenjohtaja Valeri Koivaselta, jälkimmäisen ansioista Venäjän turnaus onnistui tällä kertaa loistavasti. Juhlimiset pidettiin Kikkerissä Villa Inkerin talolla, jossa osallistujat nauttivat maukkaasta päivällisestä ja saunomisesta.

Kulttuurikilpailu Suomen instituutissa

17 yksityishenkilöä ja yhtyettä kilpaili keskenään 11.5. Suomen Pietarin instituutin tiloissa pidetyssä kulttuuritilaisuudessa. Kulttuurikilpailun nimi oli Suomen ja Inkerinmaan kansan viisautta. Kilpailuun otettiin vastaan erilaisia taidekappaleita: runoja, käännöksiä, lauluja jne. «Esitettyjen kappaleiden taso oli huomattavasti korkeampi, kuin viime vuonna, niin taiteen kuin suomen kielitaidon kannalta», huomaa tuomariston jäsen Alina Otti.

Aktiivisisesti kilpailuun osallistuivat suomen opiskelijat ja IL:n yhteydessä toimiva suomen kielen ystävien klubin jäsenet. Mutta oikeaksi tähdeksi itsensä on osoittanut Tverin inkerinsuomalaisten ryhmä nimeltä Sateenkaari (johtaja Marina Kirppu). Sateenkariin kuuluu 2 perhettä lapsineen. Ryhmän jäsenet lausuvat runoja, laulavat ja tanssivat. Suomen ääntäminen on heillä melkein virheetöntä vaikka kukaan Sateenkaarista ei osaa suomea hyvin. Tveriläinen musiikkiyhtye sai Grand Prix:n monipuolisesta esityksestään ja sen johtaja 250 euroa palkkiota Suomen matkaan. Muut voittajat ansaitsivat arvokkaita kirjoja.

Inkeriläisseminaari Turussa

Turun kaupunki, Turun seudun inkeriläiset paluumuuttajat ry ja Venäjän ja Itä-Euroopan insituutti järjestivät Mauno Kaivisto-keskuksessa Turussa 12. toukokuuta Mikä on tämä kansa? - Inkerinsuomalaisuuden monikulttuuriset kasvot- nimisen seminaarin. Seminaarin tavoitteena oli perehdyttää suomensuomalaisia inkeriläisten problematiikkaan.

Seminaarin alussa puheenvuoron piti Inkerin Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen. Hän kuvasi inkerinsuomalaisten nykytilanteen koti-Inkerissä ja esitti Inkerin Liiton näkemyksen heidän asemastaan uudessa kansainvälistyvässä maailmassa. Inkerinsuomalaisten kulttuurielämästä Neuvostoliiton Leningradissa kertoi pietarilainen tohtori Tamara Smirnova. Suomalaisista tutkijoista seminaarissa puhuivat tohtori Pekka Nevalainen ja tohtori Helena Miettinen, jonka esitelmä kohdistui inkeriläisten identiteettikysymyksiin. Turun kaupungin puolelta Muutto Suomeen, mahdollisuus vai uhka?- nimisen puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Pertti Paasio. Esiintyjät vastasivat runsaan yleisön kysymyksiin.

Seminaarin osallistujana oli myös Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron lauluryhmä. Se ehti esiintyä niin seminaarin ohjelmassa, kuin eräässä Turun vanhainkodissa. Seminaarin aikana oli mahdollisuus tavata Suomeen muuttaneita inkerinsuomalaisia ja tutustua inkeriläisaiheiseen näyttelyyn.

Suomen kielen ja kulttuurin päivät

Suomen kielen ja kulttuurin päiviä Pietarissa ei pidetty moneen vuoteen. Tilanne muuittui Leena Liskin astuttua kulttuuriasioista vastaavan konsulin virkaan. Hänen työpanoksensa ansiosta päivien ohjelma oli muodostunut todella runsaaksi ja monipuoliseksi.

18. ja 19. toukokuuta Pietarin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan tiloissa Turun ja Tampereen yliopistojen professorit pitivät luennot kielestä ja kulttuurista. Yliopiston suomalais-ugrilaisen filologian laitos sai Suomen viranomaisilta torstaina 18.5. arvokkaan lahjan - kahdeksalla tietokoneella varustetun suomen luokan. Sen juhlallisiin avajaisiin saapui Suomen kauppa- ja teollisuusministeri Paula Lehtomäki, joka mm. yllätti yleisöä sujuvan venäjän kielitaidolla. Kaksi iltaa peräkkäin esitettiin suomalaisia elokuvia, suomen opiskelijoilla oli mahdollisuus tavata suomalaisia lehtoreita ja kirjailijan...

Päivät tarjosivat myös monille muillekin tapaamismahdollisuuden. Kymmeniä vanhoja tuttavia kokoontui luennoille ja muihin tilaisuuksiin. Paljon heistä on aikanaan oppinut suomea Pietarin yliopiston suomen kielen laitoksella. Vuonna 2006 yliopiston suomen kielen laitos täyttää 80 vuotta, niistä 34 sen johti professori Zinaida Dubrovina, monia nykykouluttajia kouluttanut eläkkeellä oleva Z.Dubrovina pääsi tulaisuuteen avajaispäivänä.

Hyvin onnistuneet suomen kielen ja kulttuurin päivät Pietarissa päättyivät pääkonsulaatissa pidetyyn vastaanottoon. Jospa niillä olisi säännöllistä jatkoa!

Tuutarissa taas oma kirkko

Kaikkihan tietävät, että v. 1836 vihitty Tuutarin mahtavan näköinen kivikirkko oli suurin vanhassa Inkerissä. Kirkkomäen päällä yllä Keski-Inkerin peltojen ja kylien kohonneessa Tuutarin kirkossa oli 2 200 istumapaikkaa. Viime sota ei ollut rintamalinjalle jääneelle kirkkorakennukselle armollinen. Mutta sodanjälkiset raunioitkin tekivät katsojaan vakutuksen, kunnes Hrushtshevin aikana ne räjäytettiin maan tasolle. Kirkkomäen juurella Inkerin Liitto piti muutaman kerran juhannusjuhlat ja silloin huolehdittiin jonkin verran vanhasta hautausmaasta. Nykyään hautausmaakin häviää laajenevan Tuutari Park -nimisen urheilukeskuksen tunkemana.

Elpyneen Tuutarin seurakunnan uusi kirkkokylä on nyt Pikkola. Siihen yhteistyössä Kouvolan kaupungin seurakunnan kanssa rakennettiin paljon vaatimattomampi kirkkorakennus. Vuonna 1998 kirkon rakentamista varten hankittiin maatontti ja rakennustyöt alettiin vuonna 2000. Arkkitehti Pentti Kärjen suunnitelman mukaan saman katon alla on sekä kirkkosali, että pappila, seurakunta- ja aputilat. Pieni noin sadan jäsenen seurakunta on käytännössä saanut monitoimitilat, jotka varmasti tyydyttävät sen kaikki tarpeet. Uuden kirkon salissa on yli sata istumapaikkaa ja soinukkaat sähköurut. Alttarimaalaus on Alkesanteri Ikon tekemä. Seurakunnan neuvoston puheenjohtaja Vilho Pakkanen ja seurakunnan sihteeri Olga Bardukova, joiden panos kirkon uudelleenrakentamiseen on vaikea yliarvioida, ovat tyytyväisiä, vaikka huomaavatkin, että rakentamistyötä vielä riittää. He kiittävät talkoolaisia Kouvolasta ja tuhansia ihmisiä, jotka ovat tukeneet työmaata rahoillaan.

Helatorstaina 25. toukokuuta 2006 Tuutarin Pikkolassa pidettiin uuden kirkon vihkimiset. Ristikulkuetta seurasi juhlallinen jumalanpalvelus. Kirkon vihitti käyttöön piispa Aarre Kuukauppi Mikkelin piispa Voitto Huotarin, Tuutarin kirkkoherra Yrjö Tryggin, rovasti Sergei Tatarenkon, Kouvolan kirkkoherra Keijo Järdströmin, rovasti Arvo Soitun ynnä muiden avustuksella. Jumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Kuukauppi, saarnasi piispa Huotari. Lauloivat Kouvolan seurakunnan kuoro. Juhla jatkui iltapäivällä konserttiohjelmalla, jossa esiintyi mm. Pietarin inkerinsuomalaistenkuoro, oli paljon vieraita (niin paljon, ettei juhlaväki pieneen kirkkoon mahtunutkaan), tervehdyksiä ja lahjoja eri tahoilta.

Uuden Tuutarin kirkon Uuden Tuutarin kirkon ulkonäkö. Valokuva Slava Väisänen

Tuutarin kirkon rakennettua historiallisella Inkerinmaalla toimii nykyään 13 Inkerin kirkon seurakuntaa kirkkorakennuksineen. Näiden kirkkojen lisäksi Valkeasaaressa ja Lempaalassa on pienet kappelikirkot. Näistä seurakunnista on vain yksi täysin venäjänkielinen.

TUUTARIN SEURAKUNNAN VIHKIMISJUHLAT

 

Uusi hengellinen koti

- Ihmiset kuolevat ja etsivät pelastusta. Kirkko antaa pelastuksen. Sen takia kirkkoja aina tarvitaan. Tälläinen oli erään piispan vastaus, kun häneltä kysyttiin miksi rakennetaan yhä uusia kirkkoja, sanoi Aarre Kuukauppi Tuutarin seurakunnan vihkimisjuhlissa.

Tuutarin seurakunta aikoinaan on ollut Inkerinmaan suurimpia seurakuntia. Vuonna 1930 seurakuntaan kuului 6 300 seurakuntalaista, kirkko oli iso – 2 200 paikkaa. Kirkko oli rakennettu Nikolai I:n lahjoituksen varoilla ja vihitty v.1836.

kuva Voitto Huotari ja Aarre Kuukauppi Uuden Tuutarin seurakunnan kirkon vihkimisjuhlat pidettiin helatorstaina 25.5.2006. Jumalanpalveluksen toimittivat Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi, Tuutarin seurakunnan kirkkoherra Yrjö Trygg, Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari, Kouvolan seurakunnan kirkkoherra Keijo Jardström, Kouvolan seurakunnan pappi Lasse Karpela, Inkerin kirkon rovasti Sergei Tatarenko, Länsi-Inkerin läänirovasti Arvo Soittu ja Tuutarin seurakunnan sihteeri Olga Bardukova.

Jumalanpalveluksen jälkeen vieraat pitivät juhlapuheet. Voitto Huotari luki Jukka Paarman, Suomen kirkon piispan juhlatervehdyksen. Omaan vuoroon Yrjö Trygg kertoi terveisiä Leino Hassiselta, Inkerin kirkon ensimmäiseltä piispalta. Myös omat inkeriläispapit naapuriseurakunnista herttaasti onnittelivat Tuutarin seurakuntaa. Jumalanpalveluksessa käytettiin vanhaa Inkerin messua. Kanttorina toimi Mari Lehtinen Kouvolan seurakunnasta. Kouvolan kirkkokuoro ja omat inkeriläiset kuorot esittivät musiikkikappaleitaan.

 

Jumalan kädet ovat
armahtavat rakentajan karheat kädet

Tuutarin seurakunnan elpyminen alkoi v. 1993, silloin vuokratiloissa alettiin pitää jumalanpalveluksia. Vuonna 1998 seurakunta hankki tontin, jolle v. 2000 aloitettiin uuden kirkon rakentaminen. Arkkitehti Pentti Kärki juhlapuheessaan kertoi kirkon rakentamisvaiheista ja siitä kuinka paljon seurakuntalaiset odottivat rakennustöiden päättymistä. Hän muisteli myös niitä ihmisiä, joita Jumala kutsui ennen kuin kirkko oli rakennettu. Niiden joukossa oli mm. Inkerinmaalla tunnettu laulaja Olga Ostonen, joka asui viereisessä talossa ja usein kävi kirkon työmaalla kysymässä, milloin kirkko ja sen sauna valmistuvat.

Nyt tiilinen kirkkorakennus on valmiina, se sijaitsee Tuutarin Pikkolan kylässä. Kirkkosalissa on 100 - 150 paikkaa, alttarin vieressä on Suomesta tuodut soinnukkaat pienet urut. Yläkerrassa on parveke ja pyhäkoulutilat. Saman katon alla on myös pieni pappila, sauna ja keittiöt. Alttarin kuvan tekijä on inkeriläinen taiteilija Aleksanteri Ikko.

Vuonna 1994 solmittu yhteistyösopimus Kouvolan seurakunnan kanssa auttoi Tuutarin seurakuntaa rakentamisaikana. Ystävyysseurakunnat jatkavat monipuolista yhteistyötä Jumalan kunniaksi ja seurakuntalaisten hyväksi.

Veera Haapalainen, 7.6.2006

Vistinässä dokumentin ensi-ilta

27. toukokuuta Vistinissä esitettiin uusi dokumenttielokuva nimeltä Inkeroiset. Tuuli kantoi heille laulut. Filmi kuvattiin näissä Soikkolan niemimaan maisemissa sekä Taipaleenjoella, missä asui Larin Paraske, vuonna 2005. Dokumentin tekijä on pietarilainen Etnos- niminen elokuvayhtiö, sen käsikirjoituksen on Olga Konkovan käsialaa. Elokuvan johtaja Nina Serebrjakovan mukaan elokuvayhtiö on niin innostunut Inkerinmaan suomenkielisten kansojen kohtalosta, että sillä on aikomus tehdä seuraava filmi inkerinsuomalaisista.

Yhden rivin uutiset

• Suomen suurimpia vappujuhlia pidetään Vaasassa, tänä vuonna torille kokoontunut juhlaväki sai kuunnella mm. Wladimir Kokon tuoman IL:n tervehdyksen. Kaupungin valtuutettu Raimo Rauhalan kutsulla ja Inkerin Liiton välityksellä torin lavalle esiintyjäksi pääsi Kuismalan musiikkikoulun tyttöjen showyhtye.

• Stalinin vainot -nimisen kirjan tekijä Tyyne Martikainen vieraili toukokuun alussa Inkerissä. Hän kävi mm. Keltossa, josta kirjansa «selviytyjät» Jääskeläiset ovat kotoisin, tutkija jakeli siellä kirjojansa.

• Pietarin kuoron Korpi yhtye osallistui 15.5. kaupungin «keskiaikaiseen festivaaleihin» Pietarin ja Paavalin linnoituksessa. Loistava esiintyminen avasi monien silmät suurkaupungin suomalaisperäiselle historialle.

• Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto (IPAKI) pidettiin 16. ja 17. toukokuuta Pietarissa Nevan kieli- ja kulttuurikorkeakoulun tiloissa. Testattiin noin kahdensadan Suomeen aikovan suomen kielitaito. Tuloksia odotetaan kesäkuun lopussa.

• Toukokuun lopussa Taaitsan vanhusten palvelutalon johtaja vaihtui, yli 10 vuotta taloa johtaneen Paavo Suomalaisen sijalle astui Mirja Vypiralenko. Muutos tehtiin Inkerin kirkon päätöksellä, kirkkohan omistaa laitoksen kiinteistön ja vastaa täysin sen toiminnasta. Myös Kelton palvelutalo sai uuden johtajan samasta syystä.

Wladimir Kokko

8.6.2006, Pietari