|
inkerin-
|
"Inkerin Liitto" |
|
||
|---|---|---|---|---|
|
|
Inkerin |
|||
Nouse, Inkeri!
Dm.Guitor© 2005
Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56
Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»
Arkisto:
Suomalainen Tyrö. 24.10.04,
Juhannus-2004,
Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".
LASKIAINEN - 2004,
Otavan koulutus 2004,
Uutisia
Inkeristä:
04/06,
03/06,
02/06,
01/06,
12/05,
11/05,
10/05,
09/05,
08/05,
07/05,
06/05,
05/05,
04/05,
03/05,
02/05,
01/05,
12/04,
11/04,
10/04,
09/04,
08/04,
07/04,
06/04,
05/04,
04/04,
03/04,
02/04,
01/04,
12/03,
11/03,
10/03,
09/03,
08/03,
06/03
Ääni-arkisto:
Sampo Korut
Sampo Korut
Linkit:
•http://www.inkeri.fi/
•Suomen Inkerin
kulttuuriseura
•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
•inkerikeskus.fi
•Ruotsin Inkeri-liitto
•Virossa
•Pietarin Inkerin Liitton lehti
•Inkerin kirkko
"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu
•Venjoen inkerin Liiton osasto
•Tverinkarjalaisten ystavat ry
• Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
•
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry
•Villa Inkeri ry;
VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
• Suomen Yleisradio
Inkeroisten
muinaisuus-
näyttely
Design: Dm.Guitor©2006
UUTISIA INKERISTÄ 05/06
Saappaan ennätyslennot Tuutarissa
6. toukouuta kolmisenkymmentä saappaan heittäjää tuli pitämään MM:n Venäjän turnauksen Inkerinmaalle Tuutariin. Kilpailijoiden joukossa oli Suomen, Ruotsin ja Venäjän edustajia, mutta kaikkihan puhuivat keskenään suomea, tämä hauska urheilulaji on pysynyt vakavasti suomalaisena.
Voitajia oli monta eri miesten ja naisten sarjoissa, mutta ennätyislinjalle lensi Eeva Nivan (ikäluokka yli 45 vuotta) heittämä saapas. Ruotsia edustavan mestarin paras tulos oli 37,95 metriä, mika on uusi maailman ennätys! Toisen maailman ennätyksen päivitti suomalainen Olavi Väänänen (ikäluokka yli 70 vuotta), nyt se on 47,15 m.
Suomen saappaanheittoliiton presidentti Jari Isokorppi voitti miesten kilpailun ikäluokassa yli 45 vuotta. Voittamalla hän teki lahjan omaksi 50-vuosijuhlakseen. Päivän sankari sai paljon lahjoja myös kavereilta. Kristallimiekan täynnä konjakkia (sellainenkin on Venäjällä keskitty) ja Lentävän saappaan ritarin arvonimen hän sai IL:n neuvoston jäsen ja paikallisen saappaanheittoliiton puheenjohtaja Valeri Koivaselta, jälkimmäisen ansioista Venäjän turnaus onnistui tällä kertaa loistavasti. Juhlimiset pidettiin Kikkerissä Villa Inkerin talolla, jossa osallistujat nauttivat maukkaasta päivällisestä ja saunomisesta.
Kulttuurikilpailu Suomen instituutissa
17 yksityishenkilöä ja yhtyettä kilpaili keskenään 11.5. Suomen Pietarin instituutin tiloissa pidetyssä kulttuuritilaisuudessa. Kulttuurikilpailun nimi oli Suomen ja Inkerinmaan kansan viisautta. Kilpailuun otettiin vastaan erilaisia taidekappaleita: runoja, käännöksiä, lauluja jne. «Esitettyjen kappaleiden taso oli huomattavasti korkeampi, kuin viime vuonna, niin taiteen kuin suomen kielitaidon kannalta», huomaa tuomariston jäsen Alina Otti.
Aktiivisisesti kilpailuun osallistuivat suomen opiskelijat ja IL:n yhteydessä toimiva suomen kielen ystävien klubin jäsenet. Mutta oikeaksi tähdeksi itsensä on osoittanut Tverin inkerinsuomalaisten ryhmä nimeltä Sateenkaari (johtaja Marina Kirppu). Sateenkariin kuuluu 2 perhettä lapsineen. Ryhmän jäsenet lausuvat runoja, laulavat ja tanssivat. Suomen ääntäminen on heillä melkein virheetöntä vaikka kukaan Sateenkaarista ei osaa suomea hyvin. Tveriläinen musiikkiyhtye sai Grand Prix:n monipuolisesta esityksestään ja sen johtaja 250 euroa palkkiota Suomen matkaan. Muut voittajat ansaitsivat arvokkaita kirjoja.
Turun kaupunki, Turun seudun inkeriläiset paluumuuttajat ry ja Venäjän ja Itä-Euroopan insituutti järjestivät Mauno Kaivisto-keskuksessa Turussa 12. toukokuuta Mikä on tämä kansa? - Inkerinsuomalaisuuden monikulttuuriset kasvot- nimisen seminaarin. Seminaarin tavoitteena oli perehdyttää suomensuomalaisia inkeriläisten problematiikkaan.
Seminaarin alussa puheenvuoron piti Inkerin Liiton puheenjohtaja
Aleksanteri Kirjanen. Hän kuvasi inkerinsuomalaisten nykytilanteen
koti-Inkerissä ja esitti Inkerin Liiton näkemyksen heidän asemastaan
uudessa kansainvälistyvässä maailmassa. Inkerinsuomalaisten
kulttuurielämästä Neuvostoliiton Leningradissa kertoi pietarilainen
tohtori Tamara Smirnova. Suomalaisista tutkijoista seminaarissa
puhuivat tohtori Pekka Nevalainen ja tohtori Helena Miettinen, jonka
esitelmä kohdistui inkeriläisten identiteettikysymyksiin. Turun
kaupungin puolelta Muutto Suomeen, mahdollisuus vai uhka?- nimisen
puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja
Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Pertti Paasio. Esiintyjät vastasivat
runsaan yleisön kysymyksiin.
Seminaarin osallistujana oli myös Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron
lauluryhmä. Se ehti esiintyä niin seminaarin ohjelmassa, kuin eräässä
Turun vanhainkodissa. Seminaarin aikana oli mahdollisuus tavata Suomeen
muuttaneita inkerinsuomalaisia ja tutustua inkeriläisaiheiseen
näyttelyyn.
Suomen kielen ja kulttuurin päivät
Suomen kielen ja kulttuurin päiviä Pietarissa ei pidetty moneen
vuoteen. Tilanne muuittui Leena Liskin astuttua kulttuuriasioista
vastaavan konsulin virkaan. Hänen työpanoksensa ansiosta päivien
ohjelma oli muodostunut todella runsaaksi ja monipuoliseksi.
18. ja 19. toukokuuta Pietarin valtionyliopiston filologisen
tiedekunnan tiloissa Turun ja Tampereen yliopistojen professorit
pitivät luennot kielestä ja kulttuurista. Yliopiston
suomalais-ugrilaisen filologian laitos sai Suomen viranomaisilta
torstaina 18.5. arvokkaan lahjan - kahdeksalla tietokoneella varustetun
suomen luokan. Sen juhlallisiin avajaisiin saapui Suomen kauppa- ja
teollisuusministeri Paula Lehtomäki, joka mm. yllätti yleisöä sujuvan
venäjän kielitaidolla. Kaksi iltaa peräkkäin esitettiin suomalaisia
elokuvia, suomen opiskelijoilla oli mahdollisuus tavata suomalaisia
lehtoreita ja kirjailijan...
Päivät tarjosivat myös monille muillekin tapaamismahdollisuuden.
Kymmeniä vanhoja tuttavia kokoontui luennoille ja muihin tilaisuuksiin.
Paljon heistä on aikanaan oppinut suomea Pietarin yliopiston suomen
kielen laitoksella. Vuonna 2006 yliopiston suomen kielen laitos täyttää
80 vuotta, niistä 34 sen johti professori Zinaida Dubrovina, monia
nykykouluttajia kouluttanut eläkkeellä oleva Z.Dubrovina pääsi
tulaisuuteen avajaispäivänä.
Hyvin onnistuneet suomen kielen ja kulttuurin päivät Pietarissa
päättyivät pääkonsulaatissa pidetyyn vastaanottoon. Jospa niillä olisi
säännöllistä jatkoa!
Kaikkihan tietävät, että v. 1836 vihitty Tuutarin mahtavan näköinen
kivikirkko oli suurin vanhassa Inkerissä. Kirkkomäen päällä yllä
Keski-Inkerin peltojen ja kylien kohonneessa Tuutarin kirkossa oli
2 200 istumapaikkaa. Viime sota ei ollut rintamalinjalle jääneelle
kirkkorakennukselle armollinen. Mutta sodanjälkiset raunioitkin tekivät
katsojaan vakutuksen, kunnes Hrushtshevin aikana ne räjäytettiin maan
tasolle. Kirkkomäen juurella Inkerin Liitto piti muutaman kerran
juhannusjuhlat ja silloin huolehdittiin jonkin verran vanhasta
hautausmaasta. Nykyään hautausmaakin häviää laajenevan Tuutari Park
-nimisen urheilukeskuksen tunkemana.
Elpyneen
Tuutarin seurakunnan uusi kirkkokylä on nyt Pikkola. Siihen
yhteistyössä Kouvolan kaupungin seurakunnan kanssa rakennettiin paljon
vaatimattomampi kirkkorakennus. Vuonna 1998 kirkon rakentamista varten
hankittiin maatontti ja rakennustyöt alettiin vuonna 2000. Arkkitehti
Pentti Kärjen suunnitelman mukaan saman katon alla on sekä kirkkosali,
että pappila, seurakunta- ja aputilat. Pieni noin sadan jäsenen
seurakunta on käytännössä saanut monitoimitilat, jotka varmasti
tyydyttävät sen kaikki tarpeet. Uuden kirkon salissa on yli sata
istumapaikkaa ja soinukkaat sähköurut. Alttarimaalaus on Alkesanteri
Ikon tekemä. Seurakunnan neuvoston puheenjohtaja Vilho Pakkanen ja
seurakunnan sihteeri Olga Bardukova, joiden panos kirkon
uudelleenrakentamiseen on vaikea yliarvioida, ovat tyytyväisiä, vaikka
huomaavatkin, että rakentamistyötä vielä riittää. He kiittävät
talkoolaisia Kouvolasta ja tuhansia ihmisiä, jotka ovat tukeneet
työmaata rahoillaan.
Helatorstaina
25. toukokuuta 2006 Tuutarin Pikkolassa pidettiin uuden kirkon
vihkimiset. Ristikulkuetta seurasi juhlallinen jumalanpalvelus. Kirkon
vihitti käyttöön piispa Aarre Kuukauppi Mikkelin piispa Voitto
Huotarin, Tuutarin kirkkoherra Yrjö Tryggin, rovasti Sergei Tatarenkon,
Kouvolan kirkkoherra Keijo Järdströmin, rovasti Arvo Soitun ynnä muiden
avustuksella. Jumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Kuukauppi,
saarnasi piispa Huotari. Lauloivat Kouvolan seurakunnan kuoro. Juhla
jatkui iltapäivällä konserttiohjelmalla, jossa esiintyi mm. Pietarin
inkerinsuomalaistenkuoro, oli paljon vieraita (niin paljon, ettei
juhlaväki pieneen kirkkoon mahtunutkaan), tervehdyksiä ja lahjoja eri
tahoilta.
Tuutarin kirkon rakennettua historiallisella Inkerinmaalla toimii
nykyään 13 Inkerin kirkon seurakuntaa kirkkorakennuksineen. Näiden
kirkkojen lisäksi Valkeasaaressa ja Lempaalassa on pienet
kappelikirkot. Näistä seurakunnista on vain yksi täysin
venäjänkielinen.
TUUTARIN SEURAKUNNAN VIHKIMISJUHLAT
)
Uuden Tuutarin kirkon ulkonäkö. Valokuva Slava Väisänen
- Ihmiset kuolevat ja etsivät pelastusta. Kirkko antaa pelastuksen. Sen takia kirkkoja aina tarvitaan. Tälläinen oli erään piispan vastaus, kun häneltä kysyttiin miksi rakennetaan yhä uusia kirkkoja, sanoi Aarre Kuukauppi Tuutarin seurakunnan vihkimisjuhlissa.
Tuutarin seurakunta aikoinaan on ollut Inkerinmaan suurimpia seurakuntia. Vuonna 1930 seurakuntaan kuului 6 300 seurakuntalaista, kirkko oli iso – 2 200 paikkaa. Kirkko oli rakennettu Nikolai I:n lahjoituksen varoilla ja vihitty v.1836.
)
)
Uuden
Tuutarin seurakunnan kirkon vihkimisjuhlat pidettiin helatorstaina
25.5.2006. Jumalanpalveluksen toimittivat Inkerin kirkon piispa Aarre
Kuukauppi, Tuutarin seurakunnan kirkkoherra Yrjö Trygg, Mikkelin
hiippakunnan piispa Voitto Huotari, Kouvolan seurakunnan kirkkoherra
Keijo Jardström, Kouvolan seurakunnan pappi Lasse Karpela, Inkerin
kirkon rovasti Sergei Tatarenko, Länsi-Inkerin läänirovasti Arvo Soittu
ja Tuutarin seurakunnan sihteeri Olga Bardukova.
Jumalanpalveluksen jälkeen vieraat pitivät juhlapuheet. Voitto Huotari luki Jukka Paarman, Suomen kirkon piispan juhlatervehdyksen. Omaan vuoroon Yrjö Trygg kertoi terveisiä Leino Hassiselta, Inkerin kirkon ensimmäiseltä piispalta. Myös omat inkeriläispapit naapuriseurakunnista herttaasti onnittelivat Tuutarin seurakuntaa. Jumalanpalveluksessa käytettiin vanhaa Inkerin messua. Kanttorina toimi Mari Lehtinen Kouvolan seurakunnasta. Kouvolan kirkkokuoro ja omat inkeriläiset kuorot esittivät musiikkikappaleitaan.
Jumalan kädet ovat
armahtavat rakentajan karheat kädet
Tuutarin seurakunnan elpyminen alkoi v. 1993, silloin vuokratiloissa alettiin pitää jumalanpalveluksia. Vuonna 1998 seurakunta hankki tontin, jolle v. 2000 aloitettiin uuden kirkon rakentaminen. Arkkitehti Pentti Kärki juhlapuheessaan kertoi kirkon rakentamisvaiheista ja siitä kuinka paljon seurakuntalaiset odottivat rakennustöiden päättymistä. Hän muisteli myös niitä ihmisiä, joita Jumala kutsui ennen kuin kirkko oli rakennettu. Niiden joukossa oli mm. Inkerinmaalla tunnettu laulaja Olga Ostonen, joka asui viereisessä talossa ja usein kävi kirkon työmaalla kysymässä, milloin kirkko ja sen sauna valmistuvat.
Nyt tiilinen kirkkorakennus on valmiina, se sijaitsee Tuutarin Pikkolan kylässä. Kirkkosalissa on 100 - 150 paikkaa, alttarin vieressä on Suomesta tuodut soinnukkaat pienet urut. Yläkerrassa on parveke ja pyhäkoulutilat. Saman katon alla on myös pieni pappila, sauna ja keittiöt. Alttarin kuvan tekijä on inkeriläinen taiteilija Aleksanteri Ikko.
Vuonna 1994 solmittu yhteistyösopimus Kouvolan seurakunnan kanssa auttoi Tuutarin seurakuntaa rakentamisaikana. Ystävyysseurakunnat jatkavat monipuolista yhteistyötä Jumalan kunniaksi ja seurakuntalaisten hyväksi.
Veera Haapalainen, 7.6.2006
Vistinässä dokumentin ensi-ilta
27. toukokuuta Vistinissä esitettiin uusi dokumenttielokuva nimeltä Inkeroiset. Tuuli kantoi heille laulut. Filmi kuvattiin näissä Soikkolan niemimaan maisemissa sekä Taipaleenjoella, missä asui Larin Paraske, vuonna 2005. Dokumentin tekijä on pietarilainen Etnos- niminen elokuvayhtiö, sen käsikirjoituksen on Olga Konkovan käsialaa. Elokuvan johtaja Nina Serebrjakovan mukaan elokuvayhtiö on niin innostunut Inkerinmaan suomenkielisten kansojen kohtalosta, että sillä on aikomus tehdä seuraava filmi inkerinsuomalaisista.
• Suomen suurimpia vappujuhlia pidetään Vaasassa, tänä vuonna torille kokoontunut juhlaväki sai kuunnella mm. Wladimir Kokon tuoman IL:n tervehdyksen. Kaupungin valtuutettu Raimo Rauhalan kutsulla ja Inkerin Liiton välityksellä torin lavalle esiintyjäksi pääsi Kuismalan musiikkikoulun tyttöjen showyhtye.
• Stalinin vainot -nimisen kirjan tekijä Tyyne Martikainen vieraili toukokuun alussa Inkerissä. Hän kävi mm. Keltossa, josta kirjansa «selviytyjät» Jääskeläiset ovat kotoisin, tutkija jakeli siellä kirjojansa.
• Pietarin kuoron Korpi yhtye osallistui 15.5. kaupungin «keskiaikaiseen festivaaleihin» Pietarin ja Paavalin linnoituksessa. Loistava esiintyminen avasi monien silmät suurkaupungin suomalaisperäiselle historialle.
• Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto (IPAKI) pidettiin 16. ja 17. toukokuuta Pietarissa Nevan kieli- ja kulttuurikorkeakoulun tiloissa. Testattiin noin kahdensadan Suomeen aikovan suomen kielitaito. Tuloksia odotetaan kesäkuun lopussa.
• Toukokuun lopussa Taaitsan vanhusten palvelutalon johtaja vaihtui, yli 10 vuotta taloa johtaneen Paavo Suomalaisen sijalle astui Mirja Vypiralenko. Muutos tehtiin Inkerin kirkon päätöksellä, kirkkohan omistaa laitoksen kiinteistön ja vastaa täysin sen toiminnasta. Myös Kelton palvelutalo sai uuden johtajan samasta syystä.
Wladimir Kokko
8.6.2006, Pietari