inkerin-
suomalaisten etujärjestö

общество
ингерманландских
финнов

Tutustu Inkeriin

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Kartta
Historia
Symbolit

Uutisia Inkeristä 05/10:

• Inkerinsuomalaiset ja ulkosuomalaisparlamentti

• Inkerinsuomalaiset aktiivisimpia kansallisuuksien kulttuuripäivillä

• Saappaiden ennätysheitot Hatsinassa

• Muinaissoittimet tulevat taas soimaan

• Korvelle apploodeja Petroskoissa

• Sisäasiainministeriön delegaatio Inkerinmaalla

• Seurakunnan maanalaista historiaa muisteltiin

• Ulkosuomalaisparlamentin 6. istunto

• Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkerinsuomalaiset ja ulkosuomalaisparlamentti

Ajatus ulkosuomalaisparlamentin perustamisesta on syntynyt Suomi-Seurasta. Tämä järjestö on vuodesta 1927 huolehtinut Suomen ulkopuolella asuvista suomalaisista ylläpitämällä heihin pääosin kulttuurisuhteita. Ajatellen asiaa mallia jonkin verran otettiin Unkarista ja Italiasta, joissa sellaiset ulkomailla asuvien maamiesten elimet olivat jo toimineet.

Juhlavuosina 1997 Helsingissä pidettiin järjestelykokous. Tärkeää, että siihen kutsuttiin inkerinsuomalaisten edustajia. Suomi-Seurallehan inkeriläisliittojen toiminta oli ollut alusta alkaen tuttua. Jopa 80-luvun lopulla seuran senaikainen toimitusjohtaja Martti Häikiö sai tutustua inkerinsuomalaisten toimintaan Inkerissä ja Virossa. Hänen ansiostaan saimme Suomesta tukea suomen kielen opiskeluun ihan liikkeemme alkuvaiheessa. Hän on opettanut meille myös perustietoja siitä, miten suhteita Suomen valtioon voidaan pitää.

Oli muuten aika loogista se, että kun inkerinsuomalaisille oli Koiviston aikana myönnetty paluumuutto-oikeus, meidät hyväksyttiin myös tasa-arvoisiksi suomalaisiksi. Sanon suoraan, että meillä oli kunnia liittyä 1,2 miljoonan ulkosuomalaisten joukkoon.

Kun valmistettiin ulkosuomalaisparlamentin säännöt, niin Itä-Euroopan aluetta selvästi ajateltiin inkerinsuomalaisten alueeksi, eli meille varattiin paikka tulevan parlamentin puhemiehistössä.

Alku ei ollut hellpoa. Muistan, että joka puhemiehistön kokouksessa 90-luvun lopussa minun piti tavalla tai toisella todeta uudestaan ja uudestaan ettemme ole «ryssänmaan» edustajia, vaan yhtä hyviä ulkosuomalaisia kuin muut, että meillä on samat huolet suomalaisuuden säilyttämisestä ja heimotyön kokemusta ehkä enemmän kuin monilla muilla. Muistan myös erään varapuhemiehen sanoneen, että inkeriläispähkinä on kai ulkosumalaisparlamentille liian vaikea purtavaksi.

Eroavaisuudet kuitenkin pistivät silmiin. Olemmehan erikoisia siinä mielessä, etteivät meidän esi-isät ole koskaan olleet Suomen kansalaisia. Silloin 1600-luvulla, kun he muuttivat Suomesta Inkeriin sellaista käsitettä kuin Suomen kansalaisuus ei ollutkaan. Siis kaksoiskansalaiskysymys, joka innosti ulkosuomalaisparlamenttia sen syntyvaiheessa, ei ollut meille niin tärkeä. Mutta näin oli silloin, kun me osallistuimme allekirjoitusten keräämiseen kaksoiskansalaisuusvetoomuksen alle. Vasta nyt käy ilmi, että meidänkin lobbaama laki on todella tärkeä Suomessa asuville inkeriläispaluu-muuttajille. Saadessaan Suomen kansalaisuuden he voivat nykyisin pitää myös Venäjän tai Viron passin.

Usp:n 13 vuoden historiassa kaikki inkeriläisliittojen esittämät aloitteet menivät ulkosuomalaisparlamentin istunnoissa läpi. Se tarkoittaa sitä, että meidät ymmärretään ulkosuomalaisetn joukossa ja sitä, että inkerinsuomalaisten asema usp:ssa on vakiintunut. «Inkeriläispähkinä» ei enää pelota siinä ketään.

Ongelmia inkeriläisedustajat eivät kuitenkaan pystyneet välttämään. Gildin ehdokkuuskahakka vuonna 1998 ja varapuhemies Byrkalndin poissaolo toukokuun 2010 istunnossa, jotka eivät paranneet meidän mainetta ulkosuomalaisparlamentissa, ovat jo historiaa. Kannattaa katsoa tulevaisuuteen ja käyttää parhaiten niitä mahdollisuuksia, jotka tämä ainutlaatuinen ulkosuomalaisfoorumi tarjoaa.

Inkerinsuomalaiset aktiivisimpia kansallisuuksien kulttuuripäivillä

Kansallisuuksien kulttuuripäivät –niminen tapahtumasarja järjestettiin Pietarissa toukokuussa. Sen puitteissa Olga Konkovan johdolla Pietarin Inkerin Liiton nuorten ja perinneyhtye Korven voimin pidettiin valokuvanäyttely, 2 luentoa, 2 Korven esitystä sekä kansannukkepaja.

Inkerinsuomalaisten panos kulttuuripäivien ohjelmaan oli muihin kansallis-yhdistyksiin verrattuna merkittävimpiä. Tunnustuksena siitä Pietarin Inkerin Liitto on saanut Kalininski piirin keskuskirjaston kiitoskirjeen.

Saappaiden ennätysheitot Hatsinassa

15. toukokuuta 2010 ensimmäistä kertaa saappaanheiton historiassa maailman cupin kilpailut pidettiin Inkerinmaan sydämessä Hatsinassa. Kaunis ilma piristi Spartak stadionille kokoontuneita urheilijoita. Heitä oli viitisenkymmentä neljästä maasta Venäjältä, Suomesta, Ruotsista ja Uzbekistanista. Maajoukkueita tervehtivät Hatsinan varapiirinjohtaja Vladimir Kuzmin ja Suomen saappaanheittoliiton puolesta Esa Kokkonen.

Kuvassa: Kilpailut alkoivat paraatilla.

Kilpailun sankari on tullut venäläisestä Aleksei Stepanovista (34), hän voitti miesten yleisfinaalin fantastisella heitolla – 61 metriä 62 senttiä. Tämä on toiseksi paras tulos saappaanheiton historiassa. Naisten kilpailuissa voittamattomana oli myös venäläinen Olga Kudrjashova. Omissa sarjoissaan kullan voittivat Jouni Perttula (Suomi), Raili Kokkonen (Suomi), Eenok Heinikoski (Ruotsi) sekä inkerinsuomalainen Valeri Koivanen (Venäjä). Toisen inkerinsuomalaisen Viljo Ostosen ansiosta kulpailut onnistuivat Hatsinassa niin hyvin. Viljo oli kulpailujen pääjärjestäjänä ja -tuomarina.

Muinaissoittimet tulevat taas soimaan

Osallistuen suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöhön Inkerin Liiton Korven nuoret kävivät 18.-20. toukokuuta Petroskoissa. Karjalan pääkaupungissa isohkon Suomalais-ugrilaisten nuorison tulevaisuuspaja –hankkeen puitteissa pidettiin Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen perinnesoittimet –seminaari.

Kuvassa: Dmitri Djomin luennoimassa. Valokuva Kirill Ivantsov

Seminaarin ohjelma oli varsin monipuolinen. Luentoja seurasivat työpajat, joissa valmistettiin muinaissoittimia ja opiskeltiin niiden soittamista. Erikseen tutustuttiin puhallusinstrumentteihin, kielisoittimiin ja jopa savipilleihin. Korpelaiset pystyivät kertomaan muille paljon vanhassa Inkerissä käytössä olleista paimentorvista ja kanteleista. Kouluttajina seminarissa olivat mm. Sattuman Dmitri Djomin sekä Karjalassa tunnettu kanteleen rakentaja Anatoli Meshko.

Olga Konkovan mielestä seminaari on antanut hyvää ajatteluevästä Korpi –yhtyeelle. Aiomme nyt kehittää myös instrumentaalista musiikkia,- sanoi lauluyhtyeen johtaja.

Sofja Kutsher

Korvelle apploodeja Petroskoissa

Petroskoin XXXX-klubi 19. toukokuuta on täynnä. LEMBI-konsertti kokoonnutti folkloorista innostuneita yhtyeitä. Niiden joukossa oli perinneyhtye Korpi (joht. Olga Konkova), joka lauloi vanhoja vatjalaisia, inkeroisia ja inkerinsuomalaisia lauluja. Yhtye on ansainnut paljon kiitoksia ja apploodeja yleisöltä. Amatööriyhtyeemme korkea taso yllätti jopa asiantuntijoita.

Korvella oli kunnia esiintyä paikallisten Sattuman, Anna tullan ja vepsäläiseetnorokkia esittävän Noid –nimisen ryhmän kanssa. Luoteis-Venäjän suomalais-ugrilaisten muusikkojen yhteistyön merkitystä korosti puheenvuorossaan Nuori Karjala nuorisoyhdistyksen puheenjohtaja Natalja Antonova.

Sofja Spiridonova

Sisäasiainministeriön delegaatio Inkerinmaalla

Suomen sisäasiainministerön kansliapäällikkö Ritva Viljasen johtama delegaatio vieraili 19.-20. toukokuuta Inkerinmaalla. Juuri tutustuminen inkerinsuomalaisten hykypäivään oli vierailun päätavoitteena.

Kuvassa: Kelton vanhusten palvelutalolla käydessään kansliapäälliikö Ritva Viljanen jutteli mielellään inkeriläismummojen kanssa. Valokuva W.Kokko

Torstaina 20.5. kansliapäällikkö työkavereineen kävi Inkerin Liiton toimistossa. Pidettiin tunnin pituiset neuvottelut, jotka koskivat inkeriläispaluumuuton tulevaisuutta. Kuten tiedetään Suomen hallitus suunnittelee sen lopettamista niin, että uusilta ilmoittauttuneilta jono Venäjällä suljettaisiin 1.7.2011 ja jonon purku lopetettaisiin 1.7.2016. PIL:n puheenjohtaja Wladimir Kokon mielestä tehottoman jonotussysteemin lopetettua kannattaa käyttää varoja kielitaitoisten inkerinsuomalaisten ammattitäydennyskoulutukseen, siksi hänen mielestään ketkään muut eivät sovi Suo men työmarkkinoille paremmin kuin inkerinsuomalaiset. Hän ehdotti myös, että erikoispaluumuuto-oikeus säilyisi myös Suomessa sodan aikana olleilla inkerinsuomalaisilla ja Neuvostoliitossa suomalaisuudestaan poliittisista syistä vainotuilla suomalaisilla.

Iltapäivällä delegaatio kävi Keltossa, jossa tutustui vanhusten palvelutalon ja Inkerin kirkon koulutuskeskuksen toimintaan sekä tapasi piispa Aarre Kuukaupin, joka kertoi paljon kirkon ja Kelton seurakunnan elämästä.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen vieraili Inkerissä ensimmäistä kerta ja sanoi saaneensa ison vaikutelman elävän suomalaisyhteisön nähtyä Venäjällä.

Seurakunnan maanalaista historiaa muisteltiin

Poikkeuksellisesti helluntai-päivänä 23. toukokuuta Kelton seurakunnassa oli kaksi suomenkielistä jumalanpal-velusta. Toinen pidettiin vanhalla suomalaisella hautausmaalla. Jumalanpalveluksien pitäminen tässä paikassa on seurakunnan vanha perinne, se toimitetaan muistoksi niistä neuvostoajoista, kun Keltossa ei ollut kirkkoa ja uskovaiset inkerinsuomalaiset kokoontuivat joko yksityistaloihin tai useammin hautausmaalle. Joskus hautausmaalle kuuntelemaan pastori Paavo Haimin (arkistokuvan keskellä kaljumiies) sananjulistusta kokoontui muutamakin sataa ihmistä, eikä miliisi uskaltanut hajoittaa maanalaisen seurakunnan väkeä.

Kuvassa: Arkistovalokuva Simo Kokko, 1960-luvun alku.

Tämän vuoden helluntain hautausmaan jumalanpalvelukseen osallistuivat suomalaiset vieraat ystävyysseurakunnasta ja piispa Aarre Kuukauppi.

Ulkosuomalaisparlamentin 6. istunto

Monikasvoinen oli inkerinsuomalaisten edustusto ulkosuomalaisparlamentin 6. varsinaisessa istunnossa Helsingissä 24.-25. toukokuuta. Suomalaistyön veteraanien joukossa oli muutama aivan nuori edustaja. Inkeriläisdelegaatiosta kaikkien pisimmän matkan Helsinkiin on tehnyt Anna Kambarova Novosibirskista.

Ulkosuomalaisparlamentin avajaispäivänä puheen loistavassa yliopiston salissa piti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Omassa puheessaan presidentti mm. sanoi «Suomalaiset maailmalla ovat Suomen ja suomalaisuuden malleja. Olette todellisia Suomi-brändin tekijöitä» . Hän piti tärkeänä usp:n roolia ja sanoi sen aseman vaikuttavana ulkosuomalaisfoorumina vakiintuneen. Presidentti osoitti myös huolensa suomi-koulujen heikosta taloudellisesta asemasta.

Kuvassa: Ulkosuomalaisparlamentin 6. varsinainen istunto 24. toukokuuta. Valokuva Viktor Uzhvijev

Istunnon ensimmäisenä päivänä vaihtui ulkosuomalaisparlamentin puhemies. Pertti Paasion sijalle astui europarlamentaarikko entinen sisäasiainministeri Ville Itälä. Sihteeristö esitti toimintaraportin ja kuvasi saatuja aloitteita. Iltapäivällä parlamentin työ jatkui valiokunnissa.

Toisena istuntopäivänä parlamentin edustajat saivat kuunnella ulkoministerin Alexander Stubbin ja käsittelivät päätöslauselmaehdotukset kaikista 67 aloitteesta. Pietarin Inkerin Liiton 2 esittämää lausetta, jotka koskevat inkeriläispaluumuuton tulevaisuutta, hyväksyttiin yksimielisesti.

Kahdeksi vuodeksi valittiin usp:n puhemiehistön uusi kokoonpano. Itä-Euroopan aluetta siinä tulee edustamaan Wladimir Kokko.

Yhden rivin uutiset

• Äitienpäivä on melkein tuntematon juhla Venäjällä. 6. toukokuuta Irina Ostonen, Nina Tshidson sekä lapsia Inkerin Liitosta laulaen ja lausuen runoja kertoivat Pietarin kansallisuuksien talossa siitä, miten tämä juhlaa juhlitaan Suomessa.

• Viikinkien museokylässä Viipurin lähellä PIL:n nuoret osallistuivat 22.5. Toukokuun puu -kulttuurifestivaaliin

• 29. toukokuuta perinneyhtye Talomerkit (joht. Irina Golysheva) esiintyi kaupunkipäivän laajan konserttiohjelmassa.

Wladimir Kokko,
Pietari, 1.6.2010

INKERIN LIITON 20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ