inkerin-
suomalaisten etujärjestö

общество
ингерманландских
финнов

Tutustu Inkeriin

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Kartta
Historia
Symbolit

Uutisia Inkeristä 05/11:

• Asunto paluumuuton ehtona

• Kantakansojen museo poikii

• Kansanmusiikin ystävät esiintyivät yhdessä

• Aurajoelta Nevajoelle

• Suomalainen nukke valmiina

• Lukuvuosi loppu

• Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Asunto paluumuuton ehtona

Muuttaakseen asumaan Suomeen inkerin­suomalaisen pitää mm. suorittaa kielitesti (kielitaitotaso 2) ja hankkia Suomesta asunto. Muuttoa varten vakiintuneen käytännön mukaan kielitestin suorittamisesta tulevalle paluumuuttajalle annetaan yhden vuoden aika. Tämän ajan sisällä on siis hankittava asunto, saatava oleskelulupa ja muutettava.

Monimutkaisessa paluumuuttoprosesissa asunno­lla on käytännössä sama merkitys kuin suomalaisella syntyperällä tai kielitaidolla. Miten todistetaan suomalainen syntyperä tai osoitetaan kielitaito on kaikille selvää. Mutta miten saa vuokrata asunnon asuessaan esim. Pihkovassa tai Volgan rannoilla? Eikä tehtävä näytä hyvin helpolta täältä Pietaristakin katsoen.

Minulla on pitkä kokemus suomen opettamisesta paluumuuttovalmennuksessa. Tiedän, että suurin osa valmistuneista hankkii asunnon Suomessa asuvien omaisten tai tuttavien avulla. Paluumuuton opettajat myös kertovat siitä, miten asunto vuokrataan, antavat hyviä nettiosoiteviitteitä. Mutta 1.7.2011 lähien paluumuuttovalmennus on vapaaehtoinen ja voi helposti kuvitella, että jatkossa moni suorittaa kielitestin ilman kurssinkäyntiä eikä saa edes perustietoa Suomen asuntomarkkinoista.

Nykyäänkin joka Pietarin paluu­muutto­valmennus­ryhmässä on ihmisiä, joilla ei ole sukulaisia eikä tuttavia Suomessa. He kyselevät monta yksityiskohtaa opettajilta, Inkerin Liitolta, Suomen pääkonsulaatilta, soittavat maahanmuuttovirastoon siitä, miten vuokra-asuonto hankitaan. Näistä mikään taho ei voi auttaa kunnolla. Asuntoasiat Suomessa kuuluvat kuntien alaisuuteen eikä Inkerin Liitolla, pääkonsulaatilla tai maahan-muuttovirastolla voi olla asiasta pätevyyttä.

Tulevia vuokralaisia kyllä palvellaan Suomessa myös netissä. Sanoisin, että hankinta alkaa juuri kysynnästä googlissa. Osaavatko inkerinsuomalaiset Venäjällä käyttää suomalaisia nettipalveluita tarpeeksi? Tuskin. Ajattelen esim. niitä vahnuksia, jotka sodan aikana olivat Suomessa, heidän ei tarvitse edes suorittaa kielitestiä, vaan saa muuttaa heti, mikäli asunto on olemassa. Näillä mummoilla ei ole edes konetta...

Yllätys, mutta kuntien asuntotoimistot tavallisesti kieltäytyvät palvelemisesta, jos asiakkaalla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tenkilötunnusta ei saa kunnes ei ole oleskelulpaa, oleskelulupaa ei saa, jos ei ole asuntoa! Näin ollen tavallisesti pitää hankkia asunto vapailta markkinoilta.

Mikä taho voisi todella auttaa inkerinsuomalaista vuokraamaan asunnon Suomesta? Mieleen tulevat Suomessa toimivat kansalaisjärjestöt. Yhden kanssa Pietarin Inkerin Liitto pyrkii perustamaan toimivan tietopalvelun. Mutta tämän hankinnan avulla saa vain neuvontaa, muuttajahan tarvitsee tavallaan konkreetista apua. Usein hänet pitää ottaa kädestä kiinni ja viedä paikalle sekä auttaa myös vuokrasopimuksen allekirjoittamisessa. Pystyvätkö Suomen inkeriläisjärjestöt auttamaan muuttavia maamiehiä asunnonhankinnassa? Sitä voi järjestää maksullisenakin palveluna.

Katsotaan asiaa myös toiselta puolelta. Suomeen vuodessa muuttaa noin 18000 ulkomalaista, niistä noin 400 inkerinsuomalaista. Millekään mulle maahanmuutto-ryhmälle asunon olemassaolo ei esitetä muuton ehtona! Onko kyseessä inkerin-suomalaisten syrjintä?

Viisainta olisi poistaa tämä «asunto Suomessa» paluumuuttoehdoista kokonaan. Kielitestin jälkeen siis heti oleskelulupa pasiin, tämä ensimmäinen muuten menee umpeen vuoden kuluttua eikä hidastaa prosessia. Pitää muuttaa laki, edellinen eduskunta siihen pystyi, varmasti nykyinenkin sen voisi tehdä.

Kantakansojen museo poikii

Vuonna 2008 Pietarin Inkerin Liiton luoma Inkerinmaan kantakansojen museo arvostettiin heti, malli siitä otettiin Mordvan ja Komin tasavalloissa. Se on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa.

Mutta meillä on syntynyt uusi ajatus, miksi vain yksi museo? Niitähän tarvitaan joka puolella Inkeriä. Vastaava hanke esitettiin Leningradin alueen hallituk-selle ja se on saanut viranomaisten tukea. Vuoden 2011 lopussa «minimuoseoiden projekti» sai rahoitusta.

On tarkoitus valmistaa useita ständinäyttelyitä, jotka kertovat suomalais-ugrilaisten kantakansojen historiasta ja kulttuurista. Työssä ovat mukana Inkerin Liiton asiatuntijat, kantakansojen edustajat sekä ammattilaistet työntekijät Leningradin alueen seutu-museoista. Heitä varten tänä vuonna 14 paikkakunnassa järjestetään yhteisiä koulutus-tilaisuuksia. Satoja vapaaehtoisia Seuluskoin, Hatsinan, Rampovan ja Jaaman piireistä saavat tarvittavat tiedot ja osaamiset aineiston keräämisestä, sen käsittelystä ja esittelymenetelmistä.

Minimuseot tulevat sijaitsemaan inkeriläiskylien kouluissa, klubeissa, kirjastoissa sekä kuntataloissa. Näin tuhannet ihmiset saavat tietää lisää Inkerinmaan monimutkaisesta historiasta ja sen kanta-asukkaiden arvokkaasta kulttuurista.

Maria Ivanova

Kansanmusiikin ystävät esiintyivät yhdessä

Syytä juhlimaan miljoonakaupungista aina löytyy. 14. toukokuuta luonnon-kauniissa puistossa Pietarin luoteisosassa vietettiin Primorskin piirin 75. vuotisjuhlaa.

Kuvassa: Tulkaa kaikki piirileikkiin! Kuva Juri Tregub

Puistossa hallitsi oikeiden markkinoiden ilmapiiri: värikkäät vastaanottajat jakelivat pikkurinkeleitä ja karkkeja, lavoilla tanssittiin ja laulettiin, ritarit näyttivät miekkailutaitoansa, savenvalajat ja sepät opettivat halukkaita, nuoret yllärtivät yleisöä pyöräilyn freestylella. Jotakin tapahtui yhteensä puiston 20 kohdassa!

Inkerin Liiton Kotikontu kuoro pääsi esiintymään «Maailman kansojen laulut» ohjelmassa. Auringon paisteessa soivat vanhat Inkerin kansanlaulut. Röntysköjä ja piirileikkejä lähdettiin tanssimaan jo yleisön kanssa. Meidän oli kiva tavata myös vanhoja tuttujamme burjatilaisia, virolaisia, venäläisiä ja kaukasialaisia perinneyhtyeitä.

Kaikki esiintyjät saivat pienen lahjan. Oli koskettavaa, kun eräs nainen virolaisesta kuorosta tuli lajoittamaan henkilökohtaisesti kouromme vanhimmalle laulajalle Valentina Tolstopjatovalle käsityöpitsit. Näihin pitseihin voitaisiin vertailla yhteyksiä, jotka luodaan erilaisten festivaalien kautta kansanmusiikin ystävien välillä.

Lilja-Elisaveta Aleksandrova

Aurajoelta Nevajoelle

Pietari ja Turku ovat ystävyyskaupunkeja, 25.-27.5. Pietarissa pidettiin säännölliset Turun päivät. 27. toukokuuta kaupungin kansallisuuksien talossa pidettiin suomalais-venäläinen seminaari, jossa korostettiin kulttuuriyhteyksiä kaupunkien välillä ja kansalaisjärjestöjen rooli niiden kehittämisessä.

Kuvassa: Seminarilaiset ryhmäkuvassa.

Inkerin Liitto oli seminaarin aktiivisimpia järjestäjiä. Sen yleiskokouksessa puheen pitivvät mm. Olga Konkova ja IL:n pj Aleksanteri Kirjanen. Konkova kertoi suomalaiskansojen historiasta Nevan rannoilla ja Kirjanen Inkerin Liiton toiminnasta. Samat henkilöt olivat keskustelujen vetäjinä myös pyöreiden pöytien ääressä. Osallistujien erikoishuomiota kiinnittivät IL:n yhteistyöehdotukset kantakansojen näyttelyjen tekemisessä ja kansanrunouden kääntämisessä. Perinnekulttuuri heidän mielestään voi saa jatkoa nykymaailmassa uusissa muodoissa. Niin sanottu etnofuturismi osallistujien mielestä sopisi parhaiten tulevaa yhteistyöhankettakin varten.

Euroopan kulttuuripäkaupungin puolelta seminariin osalistuivat mm. Varakaupunginjohtaja Maija Kyttä, Turun Pietari-säätiön pj Armas Lahoniitty sekä Merimaskun seurakunnan kirkkoherra Matti Huovinen.

Olga Konkova

Suomalainen nukke valmiina

Inkerin nukkesarjassa on uusi teos valmiina. Tällä kertaa kyseessä on «suomalainen nukke Keski-Inkeristä». Ompelumestari Natalja Romanovan mukaan sen prototyypi lötyi Helsingin kultturien museosta. Vaikka ulkopuolelta nukke näyttää yksinkertaiselta, sen valmistaminen vaati taitoa, kokemusta ja aikaa Romanova kommentoi.

Nuken valmistelun salaisuudet paljastettiin kahdessa työpajassa 28.5. IL:n toimistossa Pietarissa ja 29.5. Tyrön Lepäsissä. PIL:n kansanpukukerhon järjestämät työpajat kokoontuttivat yli 40 henkilöä. Kerholaiset haluavat esittää työn tulokset myös kirjana.

Lukuvuosi loppu

Toukokuun lopussa on päättynyt paluumuuttovalmennuksen lukuvuosi. Yhdeksän ryhmän 164 kurssilaista valmistui siitä. Inkerinmaalla koulutus järjestettiin Pietarissa ja Hatsinassa. Tulevia paluumuuttajia se kiinnostaa niin paljon, että tänä vuonna kurssia kävi tarkoituksella Pietariin Valko-Venäjältä tullutta naapurimaan kansalaista.

Kielitesti eli virallisesti inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto (IPAKI) suoritetaan Pietarissa 31.5.-2.6.2011. Tuloksista testattavat saavat tietää jo ennen juhannusta.

Yhden rivin uutiset

• 30. huhtikuuta Puluskoihin perstettiin Vatjan viidennes (Vodskaja pjatina) – niminen seura, joka yhdistää vatjalaiskultuurin ystäviä ja harrastajia. Perustamiskokoukseen osallistuivat IL:n neuvoston jäsen Olga Konkova ja perinneyhtye Korpi.

• Yhteistyössä Inkerin kulttuuriseuran (pj Helena Miettinen) ja Pietarin Inkerin Liiton välillä on alkanut uusi kieliopetus- ja tiedotushanke. Sen aloituskokous pidettiin 6.5. PIL:n toimistossa.

• 16.-17. toukokuuta Helsingissä pidettiin ulkosuomalaisparlamentin puhe-miehistön kokous. Siihen osallistunut Itä-Euroopan alueen edustaja Wladimir Kokko sai nähdä leijoien riemuvoittoa paikan päällä.

• Venäjän ja Norjan kulttuurivaihdon tuloksena viikinkien kylä sijoitui mukavasti Pietarin ja Paavalin linnoituksen juurille 20.-22.5. Perinneyhtye Korpi esitti siellä yhtenä päivänä Nevan suiston historian suomalais-ugrilaista osuutta.

• Hatsinan kahteen palatsiin ja Skuoritsan nähtävyksiin tutustui yli 40 hengen ryhmä Sampo-keskuksen järjestämän kierroksen aikana 22. toukokuuta.

Toimittanut Wladimir Kokko
Pietari, 31.5.2011

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
на мастер-классы и обучение на курсах: •Вышивание; •Батик; •Войлок (фильцевание); •Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); •Вырезание из дерева; •Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности
по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00. Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

• Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко «Ингерманландские финны», обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...

E T S I :