inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Uutisia Inkeristä:

04/12, 03/12, 02/12, 01/12, 12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

http://www.inkeri.fi/
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Inkerinmaan innostavat

sävelmät

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10




     

Uutisia Inkeristä 05/12:

Identiteetin monimutkaisuuksia

Seniorimiehet vanhuustyöryhmän
hoidossa

Inkerin perinnekulttuuria konservatoriossa

Sammon vartijat

Siivoustalkkoot Tuutarissa

Hudilainen Karjalan päämieheksi

Kevätaurinko lämmittää lapsia

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Identiteetin monimutkaisuuksia

Ennen jääkiekon maailman­mesta­ruuden semifinaalipeliä Suomi-Venäjä taas joku kysyi minulta, kumman joukkueen puolella sinun tunteet ovat? Kysymys oli todella vaikea ja vastasin siihen näin: Kannatan Suomea, mutten pety, jos se häviää. Oikeastaan kysymys oli omasta identiteetistäni, kumpi olen suomalainen vai venäläinen?

Muistan, kun ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa minua järkyttivät USA:sta tulleen edustajan seuraavat sanat: «We, Finnish Americans...». En sanoisi itseäni koskaan suomalaisen venäläiseksi. Ehkä suostuisin venäjänsuomalaisen nimitykseen. Mutta hei, olenhan minä inkerinsuomalainen!

Minulla on siis kolmepuolinen identiteetti. Kulttuuri ja kieli sitovat minua suomalaisuuteen, minun isä ja isovanhemmat sanoivat itsensä suomalaisiksi. Ajattelen ja käytäydyn kuin suomalainen eikä Suomi ole minulle vieras maa, viihdyn siellä melko hyvin. Kielikynnystä Suomessa minulla ei ole ja joka «Virtanen» tuntuu olevan tuttuna.

Olen myös Venäjän kansalainen, äitini oli venäläinen, ymmärrän ja rakastan venäläistä kulttuuria, pidän venäjän kielestä, joka selvästi kuuluu maailman suurkielteiden joukkoon.

Wladimir Kokko Olen syntynyt Inkerissä enkä ole elänyt ilman sitä sielussani päivääkään. Kelton kummut, vanha inkeriläistalo, jossa olen syntynyt, sekä lintujen viserrys mökilläni Aronkylässä ovat minulle verrattoman rakkaita. Kotimaa on jokaiselle kullan kallis, eikö niin? Tunnen inkerinsuomalaisia ja inkeriläisyys on lähellä sydäntäni. Juuri sen takia olen ryhtynytkin heimotyöhön vajaa 25 vuotta sitten.

Minussa on siis kolme minua. Tai sitten jopa neljä, siksi pidän itseni myös pietarilaisena. Tämä mahtava neljän miljoonan kaupunki on kasvattanut minua lapsuudesta asti, se perehdytti minua maailman kulttuuriin ja antoi minulle akatemisen koulutuksen. Tässä kaupungissa olen saanut parhaita ystäviä, hienostuneita ja sivistyneitä. Tähän kaupukiin olen perustanut perheen ja siinä minun lapset ovat syntyneet. En voisi jättää Pietaria koskaan, se on minun oma kaupunkini.

Jos Pietarin Zenit pelaisi HJK:n kanssa epäilemättä kannataisin Zenitiä. Mutta sehän ei ole suomalaista! Hmm... Onpas tämä identeteetti monimutakainen juttu, jätetään se etnopsykologeille tutkittavaksi.

Seniorimiehet vanhuustyöryhmän hoidossa

Inkerin Liiton tukema vanhuustyötä tehdään nykyään Pyhän Marian kirkon kryptassa, siihen sosiaalityöntekijät asiakkaineen ovat siirtyneet Liteiniltä. Nina Nizovan johtaman ryhmän hoitopiirissä on nykyään yli 35 henkilöä, heistä miehiä on vain viisi. Kuten tiedämme vanhimmass inkeriläisuskupolvessa miehiä on todella vähän.

Miehistä aktiivisimpia ovat Vilho Friborg (synt. 1928), Jussi Simppanen (synt. 1923) ja Eemili Kiuru (synt. 1928). Kaikki nämä ovat selviytyneet Leningradin piirityksestä, heidät karkotettiin joko Uralille tai Siperiaan. Mutta sieltäkin he pääsivät palaamaan Leningradiin, opiskelivat täällä, kävivät töissä. Jokaisesta pitäisi kirjoittaa oma juttunsa.

vasemmalta oikealle Vilho Friborg, Jussi Simppanen ja Eemili Kiuru Pirteät veteraanit vasemmalta oikealle Vilho Friborg, Jussi Simppanen ja Eemili Kiuru. Kuva Lilja Shuvalova.

Miesten korkean iän takia heitä ei ole helppo saada mukaan meidän kerhotoimintaan, mutta nämä kolme tulevat tavallaan meille viettämään yhteisjuhlia hyvässä seurassa. Eemili joskus uskaltaa laulaa niissä ja Vilho suunnittelee jo omat 90. synttärit. Viime lokakuussa 90 vuotta on täyttänyt Viktor Lepperov, hän ei jaksa enää tulla, mutta soittaa meille usein. Palvelemme Viktoria kor;tona käyden hänen luona. Viime vuonna kerran kanssamme oli pastori Mihail Ivanov. Hän toimitti Viktorille pyhän kasteen seniorimiehemme pyynnöstä.

Vanhuustyössä on tärkeintä tarjota ikäihmisille vuorovaikutusmahdollisuuksia, tarjota sitä, mitä mielyttää ja auttaa heitä nauttimaan elämästä.

Lilja Shuvalova, sosiaalityöntekijä

Inkerin perinnekulttuuria konservatoriossa

Vuotuiset folkloorimusiikkifestivaalit pidettiin Pietarin konservatoriossa 4.-6. toukokuuta. Inkerin kulttuuriprinteitä siinä edusti tänä vuotta Korpi yhtye (joht. Olga Konkova). Nuorisoyhtiöiden sarjassa se on taas ansainnut ykköspaikan.

Korpi ja Rontyska Korpi ja Röntyskä folkloorimusiikkifestivaaleissa Pietarin konser­vatorio­ssa. Kuva K.Kanevskaja.

Festivaalien yhteydessä Korpi piti tanssipajan, jossa opetti kaikille halukkaille röntysköjä. Siihen osallistui myös Röntyskä yhtye Toksovan Rappulasta. Jotkut festivaalien tuomariston jäsenet sanoivat jälkeenpäin, että heidän suomalaisten kuvio on muuttunut, suomalaisethän eivät ole niin sisäänkääntyneitä ja vähäpuheisia kuin ajatellaan, he osaavat juhlia ja pitää hauskaa.

Ksenia Kanevskaja

Sammon vartijat

Sammon vartijoiden viimeinen naytos paattynyt Lasten esittämä Sammon vartijat –niminen musikaali täytti 18.5. Suomen Pietarin pää­konsulaa­tin salin kiinnostuneilla katsojilla. Musikaali perustuu Timo Parvelan samannimiseen kirjasarjaan. Sirkka Kuulan käsikirjoitus mahdollisti lapsia kalevalaisten hahmojen ja käsitteiden pohjalla puhumaan luonnon suojelusta, ilmaston muutoksesta ja tasa-arvo-ongelmista. Jyrki Niskasen säveltämä musiikki soi alusta loppuun.

Yleisön kiinnostuksen kiinnitti kuitenkin juuri lasten esitys. Lapset olivat eri-ikäisiä, päiväkodin kävijöistä yläkoululaisiin. Musikaali valmistettiin pääosin Pietarin suomalaisen koulun (rehtori Hannu Haataja) voimin. Kaikki 64 oppilaasta tekivät jotain! Jollei osaa laulaa ja tanssia, voi maalata kulisseja tai ommella napit esityspukuihin.

Kuvassa: Sammon vartijoiden viimeinen näytös päättynyt. Kuva Wladimir Kokko.

Koulun kanssa onnistuneen musikaalin valmistelussa mukana oli Pietarin suomalainen musiikki-instituutti (toiminnanjohtaja Kaisa Bullat), jonka toiminta on alkanut tammikuussa 2007. Tässä oppilaitoksessa opetetaan musiikin perusteet, eri instrumenttien soittamista ja laulamista. Pietarissa Suomen kansalaisten lapsille on järjestetty myös suomalaistyyppinen päiväkotitoiminta, jota kehitetään suomen- ja venäjänkielellä. Näin pienimmätkin lapset pääsivät laulamaan musikaaliin.

Iso laulava ja tanssiva lastenjoukko, aikamoinen orkesteri, hienot kulissit ja puvut, videotykkifilmi, taitavasti käytetyt valot, ohjaajien ja lavastajien työ, kaikki tämä on muodostunut isohkoon projektiin, joka päättyi musikaalin kahteen esitykseen 18. ja 19. toukokuuta. Projektia ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto, pääkonsulaatti, Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulu, Valio, Suomi-Seura ry sekä Pietarin Suomi-talo.

Siivoustalkkoot Tuutarissa

Talkkoolaiset Tuutarin vanhalla hautausmaalla Tuutarin vanha suomalainen hautausmaa Äijänmäellä on nykyään surkean näköistä. Sitä ei siivota siksi metsikkö ja pensaat valloittavat sitä vähitelleen. IL:n neuvoston jäsen Arvi Korkan aloitteesta 19.5. jo kolmatta kertaa tällä hautausmaalla pidettiin siivoustalkkoot.

Kuvassa: Talkkoolaiset Tuutarin vanhalla hautausmaalla. Kolmas oikealta Arvi Korkka. Kuva Viktor Vorontsov.

11 vapaaehtoista, suurin osa heistä Tuutarin seurakuntalaisia, tuli työkaluineen laittamaan pääpuistokujanteen kuntoon. Työ sujui hyvin ja hautausmaan alueella nyt saa vapaasti liikkua. Naapurissa toimivalta Tuutari-Park urheilu- ja viihdekeskukselta lahjaksi saatiin iso puuristi. Talkkoolaiset pastorit Viktor Vorontsov ja Pavel Krylov hyväksyivät sen. On tarkoitus pystyttää muistoristi hautausmaan portille. Keskuksen toimitusjohtaja Aleksandr Vaitkusin mukaan Tuutari-Park on muutenkin kiinnistunut yhteistyöstä IL:n ja Tuutarin seurakunnan kanssa.

Tuutarin hautausmaalla on vielä paljon tekemättä, vapaaehtoiset tarvitsevat tukea ja kutsuvat kaikkia talkkootöihin.

Hudilainen Karjalan päämieheksi

Aleksanter Hudilainen Karjalan paamieheksi 24. toukokuuta presidentti Vladimir Putinin päätöksellä inkerinsuomalaisesta Aleksanter Hudilaisesta (56) on tullut Karjalan tasavallan päämies. Aluejohtajia Venäjällä ei vieläkään valita, lakiehdotus siitä on duuman käsittelyssä.

Lukijamme saivat tutustua Aleksanteri Hudilaiseen viime vuoden joulukuun uutisissa, kun kerrottiin hänen valitsemisesta Leningradin alueen lainsäätävän kokouksen puhemieheksi. Hudilainen on rehellinen ihminen, kokenut politiikko ja hallintotoiminnan taitaja. Hän varmasti pystyy korjamaan Karjalan taloustilannetta. Mutta tasavallassa mies on aivan tuntematon ja hänen pätevyyttä alueen avainalalla metsätaloudessa epäillään. Muutama viikko sitten hän oli ehdolla Leningradin alueen kuvernööriksi, muttei päässyt läpi. Ehkä nen-päätteinen sukunimi oli päävikansa. Nen-päätteiset Venäjällä varmuuden vuoksi lähetetään Karjalaan. Joka tapauksessa olkoot uudet tehtävät Hudilaiselle onneksi ja Venäjän Karjalan kansalaisten hyödyksi.

Kevätaurinko lämmittää lapsia

Lastenkyla avataan 31. toukokuuta Taaitsan naapurissa sijaitsevassa Outu­ski-kylässä juhalli­sesti avat­tiin moni­lapsi­perheille tarkoi­te­tun asuinlähiön. Sosiaali­turva­vira­nomaiset Venäjällä ovat yrittäneet viime vuosina sijoittaa orpolapsia orpokodesista uusiin perheisiin. Lapsia adoptoivat perheet tarvitsevat isomman asunnot, joita ei saa helposti. Tämän ongelman ratka­ise­mista tavoittelee vasta avattu pienasutus.

Kuvassa: Lastenkylä avataan. Sakset kädessä Steinar Harila. Kuva W.Kokko.

Projekti on alkanut kesäkuussa 2010, kun siitä sopivat Taaitsan vanhusten palvelutalon johtaja Inkerin kirkkoa edustava Mirja Vypiralenko ja Steinar Harila norjalaisesta Hjelp til Rusland (Apua Venäjälle) –nimisestä lähetystyösäätiöstä. Yhteistyötä on edesauttanut se, että Harila on syntyperältään kveeni ja puhuu sujuvaa suomea. Projekti on saanut täyttä tukea Hatsinan piirikunnan viranomaisilta.

Elviira Podzigun esittelemassa perhekuvaa ja uutta asuntoansa Norjalaiset takaavat hankkeen rahoitusta ja ovat antaneet lastenkylälle Vårsol nimen, sana tarkoittaa kevätaurinkoa. Avajais­päivänä valmiina oli 6 norja­laisi­ttain kirkkaaksi maalattua kaksi­kerroksi­sta puutaloa. Jokaiseen mahtuu 3 moni­lapsi­perhettä. Kolme perhettä asuu jo yhdessä talossa, vielä 12 perhettä odottaa muuttoa lastenkylään lähiaikoina.

Kuvassa: Elviira Podzigun esittelemässä perhekuvaa ja uutta asuntoansa.Kuva W.Kokko.

Sain tutustua Podzigunin perheeseen, jossa on kymmenen lasta, 9 omaa lasta ja 1 adoptoitu. Onko se sattuma vai ei, mutta vieraanvarainen emäntä Elviira Podzigunin oma sukunimi on Huopalainen. Hän kertoo, että perhe on muuttanut Outoskiin vajaa vuosi sitten Lahdenpohjasta, jossä heidän käytössä oli 30 neliömetrin asunto. Elviiran mukaan se oli oikea läpimurto, vanhin poika meni vähän aikaa sitten naimisiin kouluikäiset käyvät Tuutarin koulua ja kaikki Jumalan armosta menee hyvin.

Jatkossa Vårsoliin rakennetaan vielä kaksi taloa, toisessa todella isossa (3000 m²) talossa tulee olemaan kaikki mahdolliset yhteistilat urheilusalista konsettisaliin. 31.5. Taaitsan lähellä oli tuulista ja melko kylmää, mutta kevätaurinko tulee paistamaan täällä lapsille ympäri vuoden.

Yhden rivin uutiset

20. toukokuuta Kantakansojen päivää vietettiin Kapriossa. Korpi –yhtyeen nuoret pitivät sen yhteydessä siirtyvän koulun opetusta kertomalla Inkerin suomalais-ugrilaisten kansojen kutttuurista, esiintymällä ja työpajojen ohjaamalla.

26.5. vastaisena yönä varkaat murtautuivat Peitarin Pyhän Marian seurakunnan kirjanpitäjän huoneeseen. He rikkoivat kassan rautakaapin ja veivät isohkon summan rahaa.

Pietarin kaupungin syntymäpäivää juhlitiin puistoissa ja eri lavoilla koko viikonlopun. 26.5. Kotikontu esiintyi kahdesti, 27.5. perinneyhtye Korpi yhdessä Miinus-Trellin bändin kanssa lauloi juhlien päälavalla Palatsin aukiolla.

Legendaarinen mieskuoro Viipurin lauluvekot esiintyi Pyhän Marian kirkossa 27. toukokuuta. PMk:ssa. Isolla konserttikiertueella kuoro juhlii omaa 115. vuosijuhlaa.

Wladimir Kokko
Pietari, 1.6.2012


Желающие поехать летом в Финляндию на сбор кубники
могут обращаться в «Инкерин Лиитто» по адресу:
Санкт-Петербург, Пушкинская ул., дом 15.
Дополнительная информация по телефону 713-25-56.

Александр Иванович Кирьянен, председатель ленинградской региональной общественной организации «Добровольное общество ингерманландских финнов «Инкерин Лиитто» представляет Вашему вниманию: отчёт о мероприятиях 2011 года doc-file, приблизительный план работы на 2012 год doc-file и ожидает Ваших замечаний, дополнений или изменений по электронной почте, а также Вашего активного участия во всех делах Ингерманландии.

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

 

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
SK на мастер-классы и обучение на курсах: Вышивание; Батик; Войлок (фильцевание); Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); Вырезание из дерева; Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
SK к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00.
Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

SK

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

Uusi kirja • Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко «Ингерманландские финны», обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...


E T S I :