inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2014:
04/14, 03/14, 02/14, 01/14,

2013:
12/13, 11/13, 10/13, 09/13, 08/13, 07/13, 06/13, 05/13, 04/13, 03/13, 02/13, 01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009
Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

Puna-armeijan kuoro "On hetki" (1971). Arvi Kemppi näkyy alkupuolella (aika 1:40)
Arvi Kemppi. 1971

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Inkeroiskulttuuria esitettiin pietarilaisille

12.04.2014

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10





-

     

Uutisia Inkeristä 05/14:

Jäähyväiset lukijamme

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kokous

Inkeriläisvastaanotto pääkonsulaatissa

Pietarin suomalainen koulu: 20 vuotta

Sattuma esiintyi Inkerissä

Johtajan vaihdos Kikkerin vanhusten palvelutalolla

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Jäähyväiset lukijamme

Kesäkuussa 1994 matkallani Pärnuun Viron inkerinsuomalaisten kesäjuhlille istuin autossa kahden naisen kanssa. Toinen oli Ene Puusemp, toinen Kirsti Käiväräinen, molemmat Inkeri lehden toimittajia. Tartossa ilmestyvä Inkeri lehti tarvitsi silloin juttuja ja kuvia Inkeristä. Ene ja Kirsti kannustivat minua lähettämään niitä. En osaa nykyäänkään sanoa naisille ei, siksi jouduin suostumaan uutiskolumnistin hommiin.

Siitä on kulunut jo 20 vuotta. Siihen aikaan tauottomasti kerran kuussa minä olen toimittanut suomenkielisiä uutisia ja muita juttuja Inkeristä niin Viron Inkeri lehteen kuin muihin inkeriläislehtiin. Kun Inkerin Liitto on saanut aikaan oman nettisivuston, ne alkoivat ilmestyä myös siinä. Jos lasketaan karkeasti, että yhdessä toimittamassani palstassa on 5 juttua, niin olen laittanut valmiiksi noin 1200 juttua + parisen sataa isompaa uutiskolumnistin kannanottoa. En olisi uskonut, että pystyn siihen, alussahan kielitaitoni oli aika puutteellinen ja journalistiikasta minulla oli noin aavistusta. Silti inkeriläisjuttujen kirjoittamisesta on minulle tullut elintapa, se tuntui todella kivalta. Sain olla monella mielenkiintoisella tilaisuudella, tutustua moniin mukaviin ihmisiin ja minulla oli mahdollisuus kertoa tästä eri maissa asuville inkerinsuomalaisille. Olen kiitollinen toimituksille, jotka juttujani arvostaen valitsivat, oikolukivat ja julkaisivat ne.

Kirjoittamani jutut ilmestyivät Inkeri lehdessä Virossa, Inkeriläisten viestissä Suomessa, joskus Petroskoin Karjalan Sanomissa ja jopa ruotsin kielellä Göteborgin Ingria lehdessä. Ruotsiin juttujani ystävällisesti on kääntänyt Inkeri Peterson. En tiedä, paljonko lukijoita minulla oli, mutta joskus sain kiitossanoja tuntemattomiltakin ihmisiltä inkeriläisten kesäjuhlilla eri maissa. Toivottavasti minunkin avulla hajanaisesti asuva inkeriläisväki sai tietää, mitä meillä Inkerissä suomalaiselämässä tapahtui. Olen aina yrittänyt löytää sellaista kieltä, joka olisi yhtä hyvin ymmärrettävä Pietarissa, inkeriläis- kylässä, Petroskoissa, Suomessa, Virossa ja toivottavasti myös Ruotsissa. Yhteistyössä Suomen työministeriön kanssa meille inkeriläistoimittajille koti-Inkeristä järjestettiin lehtimieskoulutusta. Se oli antoisaa ja lisäsi minun kirjoittamistaitoa, jotkut tähän koulutukseen osallistuneista kirjoittivat omiakin juttuja toimittamaani palstaan.

Wladimir Kokko Kirjoittaminen oli hauskaa, mutta myös aika haasteellista. Minun täytyi aistia inkeriläiselämän syke, tietää mitä missä tapahtuu, lähteä tärkeämpiin tilaisuuksiin tai pyytää jotakuta läsnä ollutta kertomaan siitä. Ja tietenkin joka kuukauden alussa onko tyyni tai myrsky palstan piti olla valmiina.

Sellaista elämän rytmiä en kestä enää. Toukokuun 2014 Uutisiä inkeristä on viimeinen toimittamani palsta. Lopetan uutisien kirjoittamisen, mutten luovu kirjoittamisesta. Tarvitsen aikaa esim. tutkimustyöhön tai kielikurssieni viimeistelyyn. Perheenikin on ansainnut enemmän ukin huomiota.

Kiitän kaikkia, jotka lukivat juttujani ja pitivät niitä tärkeinä, uutiskolumnistina sanon jukijoilleni hyvästi mutta ehkä Wladimir Kokon nimen vielä joskus saa lukea jonkin kirjoituksen alta.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kokous

7.-8. toukokuuta Helsingissä ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö piti sääntö-määräisen kokouksensa. Puhemies Jarmo Virmavirran johdolla kokouksessa hyväksyttiin usp:n kahdeksannen varsinaisen istunnon aikataulu. Istunto pidetään 22.-23. toukokuuta 2015 Helsingin yliopiston tiloissa. Vastaavasti yhteisöjen viimeinen ilmoittautumispäivä ja aloitteiden viimeinen jättöpäivä on 22. helmikuuta.

Ensimmäistä kertaa puhemiehistö käsitteli myös Suomen itsenäisyyden 100. vuosijuhlaan liittyviä asioita. Valtiovallan ajatuksia suurjuhlinnasta esitti Suomi-100 juhlakomitean pääsihteeri Hannu Hyytinen. Kesällä 2017 Helsingissä taas järjestetään Juuret Suomessa niminen ulkosuomalaisten tilaisuus.

Ajaen usp:n päätöslauselmia eteenpäin puhemiehistön jäsenet kävivät tapaamassa vaikuttajia sisäasiainministeriössä, opetusministeriössä ja uskoasiain-ministeriössä.

Inkeriläisvastaanotto pääkonsulaatissa

Suomen Pietarin pääkonsuli Pirjo Tulokkaan kutsumana noin 100 Inkerin Liiton ja Inkerin kirkon edustajaa tuli pääkonsulaattiin inkeriläisvastaanotolle 13. toukokuuta.

Alkuperaisesti esitettyja rontyskoja laulettiin ja tansittiin paakonsulaatin tiloissa 13.5.2013 ensimmaista kertaa Lyhyissä puheenvuoroissaan pääkonsuli Pirjo Tulokas, piispa Aarre Kuukauppi ja allekirjoittanut korostivat Suomen ja inkerinsuomalaisten välisten yhteistyösuhteiden merkitystä. Poikkeuksellista vastaanotolla oli se, että siihen osallistuvat kaksi perinneyhtyettä Röntyskä (joht. Ella Kuzmina) Toksovan Rappulasta ja Talomerkit (joht. Irina Demidova) Pietarista. Ensin Röntyskän naiset ja sitten nuoret Talomerkeistä pitivät esityksensä, joista yleisö oikeasti riemastui. Onnistuttiin järjestämään jopa yhteisiä piirileikkejä. Huomattavissa oli uskomattoman riemuisa ja ystävällinen ilmapiiri.

Kuvassa: Alkuperäisesti esitettyjä röntysköjä laulettiin ja tansittiin pääkonsulaatin tiloissa 13.5.2013 ensimmäistä kertaa. Kuva Wladimir Kokko.

Sellainen inkerinsuomalaisten kunniaksi järjestetty vastaanotto oli jo kolmas Suomen Pietarin edustuston historiassa. Kiittäessäni pääkonsulia tilaisuudesta sain kuulla häneltä mm. että ensi vuonnakin inkeriläisvastaanotto pidetään ehdottomasti.

Pietarin suomalainen koulu: 20 vuotta

Terhi Hakala 23. ja 24. toukokuuta Pietarin suomalainen koulu (PSK) vietti omat 20. vuosijuhlat. Nevskiltä kivenheiton päässä oleva koulu on maailman toiseksi suurin Suomen ulkopuolella toimiva peruskoulu. Siinä on 62 oppilasta ja koulu sijaitsee samassa rakennuksessa, jossa ennen vallankumousta toimi Uno Sygneuksen perustama suomalainen yhteiskoulu. Pääjuhlassa Pyhän Marian kirkossa Heikki Kopra kertoi Pietarin suomalaisen koulun historian vaiheista. Heikki Kopra oli koulun ensimmäisenä rehtorina vuonna 1994. Ulkoministeriön edustaja ulkoasiainneuvos Terhi Hakala luki samassa tilaisuudessa tasavallan presidentin päätöksen opetusneuvoksen arvonimen myöntämisestä Kopralle.

Pietarin suomalaisen koulun oppilaat esiintymassa paajuhlassa. Omassa tervehdyspuheenvuorossaan Terhi Hakala korosti koulun merkitystä Suomelle ja sen tärkeää asemaa Pietarin suomalaisyhteisössä. Juhlaväkeä, pääosin koulun oppilaita ja heidän vanhempiaan, tervehtivät myös nykyinen rehtori Mika Merilä (kuvassa), Suomi-talon johtokunnan puheenjohtaja Kari Kangasniemi ja koululaisten puolesta PSK:n kasvatti Emil Väisänen. Puheet ja musiikkikappaleet vuorottelivat pääjuhlassa, jonka jälkeen kaikki siirsivät naapurissa oleviin koulun tiloihin. Koulun kodikkaassa pihassa oli iloinen ja vapaa juhlatunnelma ja soi hyvä musiikki. Loistavat esitykset koulun lapset valmistivat itse musikkiopettaja Kaisa Bullatin johdolla.

Kuvassa: Pietarin suomalaisen koulun oppilaat esiintymässä pääjuhlassa.

Illalla pääkonsulin residenssissa pidettiin vastaanotto ja seuravana päivänä koulun oppilaat vanhempineen järjestivät hauskan piknikin eräässä kaupungin puistossa.

Teksti ja kuvat Wladimir Kokko

Sattuma esiintyi Inkerissä

Tunnelma on korkealla Sattuman esiintyessä BGL-klubissa Vaihe, jota elää nykyään petroskoilainen Sattuma yhtye, on hyvin hedelmällinen. Viime vuonna ilmestyi bändin viides cd-levy nimeltä Joo, kyllä! ja tänä vuonna lapsille sekä heidän vanhemmilleen tarkoitettu 6. levy karjalan kielellä Uuzi kodi.

Kuvassa: Tunnelma on korkealla Sattuman esiintyessä BGL-klubissa. Kuva Wladimir Kokko.

Valitettavasti paljon konsertoiva Sattuma käy Inkerinmaalla harvoin. 24.5. se esiintyi suomalaisen koulun kunniaksi pääkonsulaatissa pidetyllä vastaanotolla, 25. toukokuuta aamupäivällä se konsertoi Keltossa ja illalla innosti yleisöä BGL-klubissa Fontankalla. Ahtaasta salista huolimatta esitys klubissa onnistui erinomaisesti. Tällä kertaa Arto Rinteen johtama yhtye esitti karjalaisuuden monipuolisuutta laulaen eri karjalan murteilla ja jopa venäjän äänisjärven murteella. Kyllä useita kappaleita laulettiin myös suomeksi ja jopa inkerinmurteella. Paitsi tuttuja kansansävelmiä Sattuman ohjelmistossa on yhä enemmän musikkojen itsensä säveltämiä lauluja.

Esitystä erittäin lämpimästi vastaanottaneen yleisön joukossa oli mm. inkerin-suomalaisia ja Pietarissa asuvia Suomen kansalaisia. Osan yhtyeen Inkerissä saamasta palkkiosta Sattuma lahjoittaa Sandarmohissa syyttömästi murhattujen suomalaisten muistomerkin rakentamiseen.

Johtajan vaihdos Kikkerin vanhusten palvelutalolla

Inkerinmaalla on vaikuttajia, joista isokin toiminta voi riippua kokonaan. Sellainen on mielestäni Anna Raut (67), Kikkerin vanhusten palvelutalon johtaja vuodesta 1993. Tämä palvelutalo perustettiin suomalaisen Villa Inkeri ry:n aloitteesta. Toiminta alkoi tarmokkaan pj Raija Juvosen ja pastori Arvo Survon valitseman niin sanotun paronitalon remontista. Remonttia johti arkkitehti Pentti Kärki. Mikään ei kuitenkaan lähtisi liikkeelle, jollei paikan päältä olisi löytynyt oikea toimija. Se oli inkerinsuomalainen suomea osaava Anna Raut (o.s.Tattari).

Alkuvaiheessa minun piti toimia myös työmaan vahtina valvoen hankittuja rakennusmateriaaleja, Anna muistelee hymyillen. Taustakoulutukselta Anna Raut on keraamikkoteknologi, vanhusten hoitoa hän opiskeli erikoiskurssilla Imatralla. Vanhusten avustaminen alettiin paronitalosta käsin avopalvelulla ja humanitaaristen tavaroiden toimituksella. Vasta vuonna 1997 suomalaisen RAY:n raha-avulla saatiin uuden modernin palvelutalon rakennetuksi. Valmistuttuaan tämä vanhusten palvelutalo oli mukavin koko Leningradin alueella. Työtä johtajalla monikertaistui, kun monien laitosasiakkaiden lisäksi piti huolehtia kotona asuvista vanhuksista järjestämällä kotipartiot. Partioihin kesäisin lähtivät myös suomalaisten oppilaitosten harjoittelijat. Kolmannen kerran vanhusten palvelutalo laajentui, kun takatontille rakennettiin kolme mökkiä kodittomia varten. Työtänsä rakastunut Anna ehti hoitaa kaikkea ja hänen sielussa lämpöä riitti jokaiselle vanhukselle.

Virkansa jaattava Anna Raut (oikealla) ja Kikkerin vanhusten palvelutalon johtajan virkaan astuva Aleksandra Seliverstova Kuvassa:Virkansa jäättävä Anna Raut (oikealla) ja Kikkerin vanhusten palvelutalon johtajan virkaan astuva Aleksandra Seliverstova. Kuva Tatjana Bykova-Soittu.

Laajamittainen toiminta vaati yhä enemmän varoja, joita Villa Inkeri ry ei pystynyt enää turvaamaan. Vuonna 2005 laitos siirtyi Inkerin kirkon omistukseen. Nykyään Rautin mukaan Kikkerin vanhusten palvelutalon hoidossa on 40 ikäihmistä, joista on 9 inkerinsuomalaista. Toimintavaroja saadaan vanhusten maksuna (paikalliset maksavat täyshoidosta 90% omasta eläkkeestä sen suuruudesta riippumatta, ulkopuoliset täysihoidon hinnan eli 20 500 ruplaa/kk), sponsoritukena, paikallis-sosiaaliviranomaisten ostamasta viidestä vuodepaikasta, toimintatukena Villa Inkeri ry:ltä ja Inkerin kirkolta. Budjetti on tiukka, mutta johtajan ansiosta se saadaan aikaan.

Kaikkien luottamuksesta nauttinut Anna Raut jää 1.6.2014 eläkkeelle, hänen seuraajana johtajan tehtävissä on Inkerin kirkon määräämä Aleksandra Seliverstova.

Yhden rivin uutisia

Toukokuun alussa päättyi lukuvuosi IL:n kieliryhmissä. 30. toukokuuta loppui paluumuuttovalmennuskurssi. Viimeisinä kurssitodistuksen saivat 31.5. IL:n alkeiskurssilla Sampo-keskuksessa suomea opiskelleet lapset.

Tavattoman iso rockmusiikin Made in Finland niminen ohjelma esitettiin 31. toukokuuta Pietarin Sibur Arenassa. Rockin ystävät saivat kuunnella Tarja Turusta, Michael Monroeta sekä kaksi bändia Poets of the Fall ja Lordi.

Wladimir Kokko
Pietari, 1.6.2014


E T S I :