Tervetuloa

UUTISIA INKERISTA 6/03

Suomen opintovuosi ohi

Toukokuussa paattyi suomen kielen opintovuosi Inkerin Liitossa, talla opintojaksolla yhdistys tarjosi kolme eri tasoista kielikurssia. Kurssinkayntia aloitti tammikuussa 379 henkiloa 21 aikuisten ryhmassa ja 29 lasta 3 lapsiryhmassa. Yli puolet opiskelivat kielta Pietarissa, muut eri puolilla Inkeria, vain 46 kurssilaista keskeytti opintonsa. Erikseen kielen opetus viidessa ryhmassa jarjestettiin paluumuuttoval-mennuksen puitteissa. Suomea nailla kursseilla opettaa 23 Inkerin Liiton kieliopettajaa.

9. kesakuuta paluumuuttovalmennuskursseilta valmistuneet saivat todistuksen, kuudestakymmenesta vain 4 hylattiin, taas yksi on saanut Lappeenrannan Laptuotteen arvioijilta 'erittain hyva'-arvosanan. Nama tulokset todistavat hyvaa Inkerin Liiton opettajien antaman opetuksen laatua.

Kaksoiskansalaisuuslaki voimaan

Presidentti Tarja Halonen allekirjoitti 16.5. ulkosuomalaisparlamentin kauan lobbaaman kaksoiskansalaisuuslain ja 1. kesakuuta se on astunut voimaan. Uusi laki mahdollistaa Suomen kansalaiselle kotimaan kansalaisuuden sailyttamista hanen astuessaan toisen maan kansalaisuuteen. Lain mukaan 31.5.2008 mennessa niilla suomalaisella, jotka ovat menettaneet aikanaan Suomen kansalaisuuden tahtomatta, on oikeus sen palauttamiseen. Sama oikeus on Suomen kansalaisuuden menettaneiden lapsilla. Molemmat saavat Suomen passin takaisin ilmoituksella. Arvioinnin mukaan kaksoiskansalaisuuden lain perusteella Suomen kansalaisten lukumaara voi kasvaa jopa 200 tuhannella, kaikkien eniten Ruotsissa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Suomen kansalaisten lapset (eivat kuitenkaan lastenlapset!) Venajalla voivat myos hakea Suomen passia taman lain mukaan. Inkerinsuomalaisia laki koskee vahan, paitsi niita, jotka ovat jo 5 vuoden asuttua Suomessa saaneet uuden kotimaan kansalaisuuden, taikka hakevat nykyaan Suomen kansalaisuutta. Jalkimmaiset voivat periaatteessa sailyttaa lahtomaan kansalaisuuden, mikali vanhan kotimaan lainsaadanto sita sallii.

Maidonkantaja sai patsaan

Patsaiden ja veistosten pystyttamisen juhlakuume Pietarissa jatkuu. On jo ihastuttu eraan Vassilin patsaaseen Vassilisaaressa, sotamies Svejkiin (mika ihmeyhteys hanella oli Pietariin?) ja jopa tuntemattoman quebecilaisen (!) runoilijan rintaveistoiskuvaan. 6. kesakuuta Pietarin Ohta kaupunginosassa paljastettiin ohtalaisen patsas. Venalaisen kansallisrunoilijan Pushkinin runoromaani Eugeni Oneginissa on senaikaista Pietaria kuvaava rivi: 'tuo maitokannun ohtalainen...'. Niin uuden naispatsaan prossisissa kasissa on maitokannu ja rouvalla on kiire. Pushkinin luomistyosta kiinnostunut voi lukea Eugeni Oneginin kommenteista, etta ohtalaisiksi kutsuttiin suomalaisia maidon naismyyjia Ohtan seudulta (he olivat Nevanlinnan suomalaisten jalkelaisia), niin patsaan on ansainnut oikeastaan inkerilainen maidon myyja, vaikkei siita puhuttukaan avajaisseremoniassa.

On mielenkiintoista, etta Keltossakin aikanaan prossimuistalaata omistettiin Katri Peltoselle, akateemikko Pavlovin maidon toimittajalle. Olivathan nainen ja lehma kadonneen Inkerin tukipylvaita.

Pietarin kuoro Virossa

Pietarin inkerinsuomalainen kuoro (johtaja Olga Konkova) kavi 6.-8.6. konserttivierailulla Virossa. Matkaan paasi 36 laulajaa. Ensin ryhmamme pistayttyi Johvin suomalaisella talolla ja jatkoi matkansa Elvaan. Perjantai-ilta Elvassa onnistui erinomaisesti, Ester Pruulin mukaan niin mukavaa ei ole ollut koskaan Viron inkerinsuomalaisten kesajuhlien historiassa. Yhdessa paikallisten asukkaiden kanssa laulettiin ja pidettiin hauskaa, Pietarin ja Petroskoin kuorolaiset lauloivat kilpaa jne.

Launantaina Pietarin kuoro kavi suomenkieleisessa jumalanpalveluksessa, marssi juhlakulkueessa muiden rinnalla Evlan katuja pitkin, ja esiintyi konsertissa muun 12 yhtyeen joukossa. Meikalaiset huomasivat juhlien hyvan jarjestelyn ja rakastuivat ihanaan juhlapaikkaan jarven rannassa. Sunnuntaina kuorolaisemme ehtivat tutustumaan Tarton kaupunkiin ja kaymaan siina ostoksilla.

Luoteis-Venajan ja Baltian maiden kansojen nayttely

Vahan aikaa sitten iso Inkeri-nayttely Kunstkamerassa on paattynyt, niin 7. kesakuuta toinen eri Luoteis-Venajan ja Baltian maiden kansoista kertova nayttely aukeni Venajan kansantieteellisessa museossa Pietarissa. Projektipaalliiko Olga Fischmannin mukaan nayttelyn tavoitteena on nayttaa eri kansojen kulttuurisuhteita ja niiden yhtenaisyytta laajalla Itameren alueella. Nayttelyssa on esitetty mm. arvokkaita inkerinsuomalaisten esineita museon omista kokoelmistaan.

Helluntai Hietamaen seurakunnassa

Helluntaina 8. kesakuuta pienehko Hietamaen kirkko ei ollut ihan taynna vakea, monilla oli pyhapaivasta huolematta tekemista perunapelloilla. Jumalanpalveluksen toimitti niin kuin aina kirkkoherra Vaino Kuosti, jolla ei oluut paljon syita iloita, muutama viikko sitten han seurasi ikuiseen elamaan oman aitinsa. Juhlatunnelma kuitenkin kirkkosalissa kasvoi, kun pastori kasti teini-ikaisen inkerilaispojan. Jumalanpalveluksen jalkeen seurakuntalaiset nauttivat kirkkokahvista.

Turun paivat Pietarissa

Ensimmasen ystavyyskaupungin senaikainen Leningrad sai tasan 50 vuotta sitten, ja tuo oli kylla suomalainen Turku. Pietarin juhlavuonna turkulaiset jarjestivat kaupungissamme kolmen paivan festivaalit, jotka alkoivat 10.6. Turunkadulla. Saman paivan iltana Mariinski teatterissa Subeliuksen musiikkia soitti Turun filharmonia-orkesteri. Illalla 11.6. musikkiyhtyeet Turun musiikkikouluista esiintyivat Pyhan Marian kirkossa ja 12.6. turkulainen Aurinkobaletti tanssi Baltiski Domissa. Turun valtuuskunnan johdolla oli kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty.

Suomalainen Pietari Pyhassa Mariassa

11. kesakuuta Pyhan Marian kirkossa monien vieraiden lasnaollessa avattiin Suomalainen Pietari-niminen nayttely, joka esittaa paljon vanhoja valokuvia ja asiakirjoja suomalaisten historiasta Pietarin kaupungissa. Nayttelyn jarjestajana on Suomen Pietarin instituutti, sen johtaja Jarmo Nirosen esitteli samassa tilaisuudessa Suomalaisen Pietari-nimisen kirjansa venajannosta. Merkittava tilaisuus kuuluu kaupungin 300. vuosijuhlien ohjelmaan.

Leirilaisia odotetaan Helsingissa

Kesakuun puolissavalissa on alkanut IL:n kielileirikesa. 3,5 tuhannella eurolla kuussa yhdistys vuokraa osuuskunta Idelialta paivakodin Hakaniemella koko kesaksi, sen takia viikon oleskelu leirillamme maksaa vanhemmille 180 euroa. Jopa kaksikymmenta suomea opiskelevaa leirilaista voidaan vastaanottaa kerrallaan, heille jarjestetaan kieliopetus, ekskursioita, leikkeja. Mutta jopa tutustuen paikallisiin lapsiin inkeriliaisnuoret perehtyvat suomalaisiin elamantapoihin ja nyky-Suomen kulttuuriin. Leirintataoimintaa johtavat Irina Ostonen ja Linda Rahmonen. Monissa varsinkin opetusasioissa jarjestajia auttaa Inkerikeskus. Tana kesana yksi inkerilaislapsiryhma paasee leirille Ruotsin Eskilstunaan, tasta on sovittu RIL:n kanssa, Hatsinan lapsiryhmalle kesaleirin Suomessa aikoo jarjestaa Voluntate ry.

Pietarin juhannusjuhlat sateessa

Launantaina 21. kesakuuta Pietarissa oli sateista, eika edellisena paivana ollutkaan mitaan toivoa parempaan ilmaan. Juhlapaikaksi oli kaupungin juhlavuonna valittu Pietarin Katarinahovin puisto, joka on periaatteessa oikein mukava, tahan on helppo paasta, puisto on kaunis ja rauhallinen, siina on valmiina nayttamo kaiuttimineen ja henkilostoineen. Mutta pahasti olemme riippuvaisia saasta. Kello 14.10 nayttamolle astui Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro ja ohjelman vetajat Olga Konkova ja Wladimir Kokko, lavan ylla oli katos ja esiintyjat viihtyivat siella paremmin kuin yleiso. Nouse Inkerin soidessa juhlat avattiin. Aleksanteri Kirjanen jakoi IL:n kunniakirjat, talla kertaa uhrautuvaisesta tyosta inkerinsuomalaisten hyvaksi sen on ansainnut Inkerituvan puheenjohtaja Slava Vaisanen (Taaitsa), pastori Arvo Soittu (Kolppana), opettajat Mirjam Haimi (Seuloskoi) ja Alla Sadovnikova (Strelna), vanhusten palvelutalon johtaja Nina Nizova (Pietari), kirjailijat ja Kalevalan kaantajat KSIL:n vpj Eino Kiuru ja Armas Mishin (molemmat Petroskoi), RIL:n pj Inkeri Peterson (Kugsbacka, Ruotsi), Kirsti Kaivarainen (Tartto, Viro) seka Suomi-Seura ry (Helsinki, Suomi). Tervehdys-puheenvuorot lausuivat myos Inkeri Peterson ja Marja-Liisa Salminen Turusta. Ruotsin Inkeri-liiton puheenjohtaja puheessaan kertoi taman vuoden RIL:n jarjestamista kesajuhlista ja myonsi liiton diploomit Inkerin kirkon nuoriso- ja lapsityojohtajalle Lempi Laukkaselle (Keltto), juristi Jelena Tikalle (Pietari), opettaja Alla Sadovnikovalle (Strelna) ja puheenjohtaja Anna Kambarovalle (Novosibirskin alue). Han vei juhlavaelle tehveiset piispa Kuukaupilta, joka osallistui RIL:n kesajuhliin.

Sateesta huolimatta konserttiohjelma oli niinkuin aina pitka ja monipuolinen, useasti esiintyi Pietarin kuoro (joht. Olga Konkova). Kolme kertaa lavalle nousi Kaija-Veera Haapalainen, joka loistavasti esitti kansanlauluja, hengellista lauluohjelmaa ja nykyisia suomalaisia biiseja. Vierasyhtyeista kiinnostavinta oli inkeroinen Soikulen laulud-niminen folklooriryhma. Lauloivat myos Inkere yhtye Taaitsasta, Irja Kolo aiteineen ja poikineen Vantaalta, pietarilainen Irma Pennanen ja jopa Aleksei Krjukov. Konserttiohjelman kappaleiden valilla kuorolaiset Olga Konkovan ja Tatjana Zhukovan johdolla lammittivat yleisoa opettamalla kaikille kansantanhuja. Tanssitauoista selvasti tykattiin ja lahes kaikki lasnaolleet lahtivat tansimman, kun klo 17.00 pienehko juhannuskokko syttyi palamaan. Kylma ja sateinen saa oli laheisen terassikahvilan myyjien eduksi - kalja, viina ja hodarit menivat hyvin kaupaksi. Yhteisiin tanssimisiin IL:n jarjestamista kesajuhlista pienin (juhlavakea oli vain noin 150 henkiloa) paattyi. Onko se epaonnistunut? Ei misaan tapauksessa! Yli sadan vuoden perinteesta kiinipitaminen ei voi epaonnistua, juuri silla kansan henki on elanyt olkoon pouta tai myrsky.

Suomalaiset dokumenttifilmit Pietarissa

24.-28.6. Pietarissa ensimmaisen kerran pidettiin Suomen dokumenttifilmi-festivaalit. Festivaalien tunnuslauseeksi kelpasi hyvin 'Venaja suomalaisten silmin', koska siirin osa 15 dokumentista kertoi juuri Venajasta. Festivaalien jarjestajat ovat Mahorkka-niminen klubi Turusta, Suomi-Venaja Seura ja Suomen Pietarin instituutti.

Vanhusten palvelutalojen tarpeiden kartoitus

Kesakuun lopussa Inkerinmaalla vieraili Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtaja Vadim Byrkland. Suomen sosiaali- ja terveysministerion tilauksesta han tekee Suomalaisten varoin rakennettujen vanhusten palvelutalojen tarpeiden kartoitusta. Tama ministerio on valmis jatkamaan laitosten tukea jo ensi vuonna, mutta tarvitsee tuoreimmat tiedot niiden tilanteesta. Vadim Byrkland on sosiaalialan ihmisia, han oli aikanaan Karjalan tasavallan Punaristin puheenjohtajana.

Wladimir Kokko, Pietari

30.6.2003