Nouse, Inkeri!

Dm.Guitorї 2005

Työllistämis-
keskus:

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:

•http://www.inkeri.fi/

•Suomen Inkerin
kulttuuriseura

•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

•inkerikeskus.fi

•Ruotsin Inkeri-liitto

•Virossa


•Pietarin Inkerin Liitton lehti

•Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

•Venjoen inkerin Liiton osasto


•Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

•Tverinkarjalaisten ystavat ry

• Suomen Yleisradio

Äitienpäivä myöhässä 11.05.05

Äitienpäivä myöhässä 11.05.05

Design: Dm.Guitorї2005

UUTISIA INKERISTÄ 06/05

Lahjakas Maria Hämäläinen

Tiedän, että myöhästynyt uutinen ei ole mikään uutinen, mutta mitä sille voi, jos uutinen on niin hirveän hyvä. Maaliskuun 24. päivänä Viipurissa pidetyssä Pietarin ja Leningradin alueen lasten musiikkikilpailussa ensimmäisen palkinnon voitti 9-vuotias pianon soittaja inkerinsuomalainen Maria Hämäläinen.

Lahjakas tyttö opiskelee Kronstadtin koulussa 422. ja samaan aikaan toista vuotta käy musiikkikoulua. Hänen musiikkiopettajansa on Tatjana Liko. Musiikkikilpailussa Maria soitti Bachin, Chopinin ja Hatshaturjanin teoksia, hänen lempikappaleensa on Chopinin Unohdettu valssi. Voittopalkkioon kuului mm. sopivan iso rahasummakin.

«Hämäläisen sukumme on peräisin Keltosta», kertoi minulle Marian äiti Alina Hämäläinen. Haastattelussa kävi ilmi, että perhekin olisi ansainnut artikkelin. Maria Hämäläisellä on kolme siskoa ja yksi veli (!), pieni muusikko lapsista on toiseksi vanhin. Perheen isä Ivan Argatov on matematiikan tohtori, eikä perheellä ole erikoisia musiikkiin toipumusperinteitä. Sen takia voitto on vielä tärkeämpi, Mooses Putrolle, Roland Pönttiselle ja Pavel Raikkerukselle on seuraajia...

Mietteitä ääneen.

Olen kirjoittanut uutisia 10 vuotta...

Kesäkuussa 1995 olin matkalla Viron inkerinsuomalaisten kesäjuhlille Pärnuun. Autossani mukana oli Ene Puusemp ja Kirsti Käiväräinen. Keskustelussamme lehtiasioista he pyysivät minua toimittamaan Inkeri-lehteen tietoja Inkeristä, «vaikka muutama rivi», he sanoivat. En ole osannut koskaan vastata naisille «ei», ja siitä se on lähtenyt... Kymmenen vuotta olen kirjoittanut «Uutisia Inkeristä» Viroon ja tästä on minulle tullut jo jonkinlainen elämäntapa, enkä kysy enää itseltäni mitä varten teen sitä. Nykyään kirjoittamiani uutisia ilmestyy myös Petroskoin Karjalan Sanomissa, Suomessa Inkerinläisten viestissä ja netissä IL:n sivustolla.

Sponsoriklubi

Aika on muuttunut myös sen verran, että inkerinsuomalaisten keskuudesta löytyy sponsoreitakin. Ottaen Lions Clubin toimintaa malliksi viisi rohkeaa inkeriläistä perusti 1. kesäkuuta sponsorien klubin. Heidän tarkoituksensa on tukea rahallisesti Inkerin Liiton toiminta. Klubin jäseneksi pääsee maksamalla vuodessa vähintään 100 euroa tukea inkeriläisten heimotyöhön. Kaikki kerätyt rahat menevät Inkerin Liiton toimintakuluihin. Vielä nimettömään klubiin voi vapaaehtoisesti liittyä kuka tahansa ja mikäli asia kiinnostaa lukijaa, niin hänen on ilmoitettava halustaan tekstiviestitse numeroon +7 921 957 78 54.

Suomen työura alkaa Pietarissa

Tietyillä aloilla Suomen työmarkkinoilla on huomattava työvoimapula. Suomalaiset eivät suostu enää siivousalaan vaikka tarve siivouspalveluista vain kasvaa. ISS-niminen siivousyritys houkuttelee työvoimaa ulkomailta Virosta ja Venäjältä, mutta tarvitsee koulutettuja ammattilaisia. Suomessahan edes siivoojaksi ei pääse ilman vastaavaa todistusta. Yhteistyössä Edupoli-nimisen koulutusjärjestön kanssa 7. kesäkuuta Pietarissa alettiin siivous- ja kiinteistöhoitokoulutus työhön valituille. Ryhmässä on 20 henkilöä, jotka haluavat muuttaa Suomeen, Pietarissa heidän pitää opiskella 1,5 kuukautta. Tämän koulutusjakson päätyttyä kaikki valmistuneet solmivat työsopimuksen ISS:n kanssa ja lähtevät työhön pääkaupunginseudulle, jossa jatkavat opiskeluakin oppisopimuksen perusteella. Yritys järjestää jopa työsopimusasunnon uusille työntekijöille.

Rekrytointiin ja koulutukseen valintaan aktiivisesti osallistui Inkerin Liiton työllistämiskeskus (johtaja Natalja Troshina).

Muuton päälle lienee työpaikka

Ulkomaalaislain vaatima Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto (IPAKI) pidettiin Pietarissa 7.-10. kesäkuuta. Kielitaitonsa kokeessa osoitti yli 90 paluumuuttajaksi aikovaa. Koulussa 214. testattavia ottivat vastaan sekä tutkintolautakunnan jäsenet, että ISS:n edustaja. Siivousalan yritys haastatteli pääkaupunginseudulle muuttavia kutsuen kiinnostuneita töihin. Henkilöstökonsultti Tuovi Maasio on varma, että haastattavista yritys saa muutaman hyvän työntekijän. Muutto Suomeen suoraan työhön on paras mahdollinen kotoutumistapa ja sellainen mahdollisuus tarjottiin inkeriläisille paluumuuttajille lähtömaassa kesäkuun IPAKI:n yhteydessä.

«Hyökkääjistä»

Suomalaisten hyökkäysten historia -niminen kirja on ilmestynyt Viipurissa venäjän kielellä huhtikuun lopussa 2005. Kirjalla on alaotsikkokin «Käärmeen majoittanut sen tappamaksi joutuu». Käärmeitä tekijän mielestä ovat suomalaiset, jotka koko ajan hyökkäsivät venäläisten asuttamalle Karjalan kannakselle ja Laatokka-Karjalaan hävittäen siellä venäläistä kulttuuria ja ortodoksiuskontoa. Venäläisiä kuvataan sinisilmisiksi ja ystävällisiksi «majoittajiksi».

Älkää ihmetelkö, se ei ole skitsofreniaa, vaan «historiakirjan» pääsisältöä. Tekijän kirjailijanimi on Anatoli Nabatov, hän on Viipurissa asuva taidemaalari, jolla on oma äärikiihkokansallinen kuvio Venäjän historiasta. Nabatovin kanssa on turhaa väitellä historian faktoista, koska hän on alalla avuton amatööri, ja tuskin hänellä oli aikomus osallistua historiallisiin keskusteluihin. Kirjan päätavoite on selvästi provokaatio. Siitä kertoo tekstien moukka tyyli ja kanteen merkitty Kulttuuri-, elokuva- ja opetuskomitean suosittelu «koulujen oppikirjaksi». Asia on siinä, että sellaista komiteaa ei ole olemassakaan! Pienehkö kirja myydään viidelläkymmenellä ruplalla vain Viipurissa ja sen levikki on 1000 kappaletta. Onko se sattuma vai suunniteltu hyökkäys, että kirja on ilmestynyt voitonpäivän lähestyessä? Nabatovilla on ilmeisesti korkeita suojelijoita Moskovaan saakka, koska hän piti omia taidenäyttelyitä jopa Duuman tiloissa.

Vaikka kirja sisältää suoria loukkauksia inkerinsuomalaisia kohtaan, Inkerin Liiton neuvoston kokouksessa päätettiin kuitenkin jäädä virallisia syytteitä nostamatta. Skandaali olisi tekijälle haluttu lysti, josta emme halua hänen nauttivan.

Vaikeat kiinteistöpäätökset tulossa

Toukokuun lopussa Hatsinan Inkeri-Seura sai Leningradin alueen kiinteistöviraston ilmoituksen siitä, että vuokramaksut suomalaisen monitoimikeskuksen tiloista korotetaan kaksinkertaisesti. Kahden kerrosten vuokratuista tiloista joutuu nyt maksamaan 50 000 ruplaa (noin 1 500 euroa) kuussa, joka on aivan mahdoton summa seuran kannalta. Pietarissa vuokramaksujen kehitys on vielä hurjampi, Pietarin Inkerin Liitolle on luvassa vuokramaksujen kymmenenkertaistuminen sekä Pushkinskajan toimistotiloista että koululta vuokratuista luokkahuoneista. Neliömetrien hinnan kasvu on Venäjän taloudellisen kasvun toinen puoli, joka kääntyy selvästi kansalaisjärjestöjä vastaan. Markkinatalouden hampailla halutaan syödä valtion mielestä turhan kolmannen sektorin pois.

Vaikka juristimme Jelena Tikka ja IL:n johto ovat ryhtyneet kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, tuntuu siltä, että Inkerin Liitto on vaikeiden kiinteistöä koskevien päätösten edessä.

Juhannusjuhlat auringon loisteessa

No viihdoinkin viime neljään vuoteen sade ei häirinnyt juhannusjuhliemme menoa, 25. kesäkuuta Skuoritsassa oli poutaa ja sopivan lämmintä. Juhlakentälle vanhan kunnostettavan kirkon vastapäätä kokoontui noin tuhat ihmistä eli selvästi enemmän kuin viime kesänä. Juhlaväen keskuudessa huomasin inkerinsuomalaisia Tveristä, Pihkovasta ja Moskovasta, oli paljon Suomeen muuttaneita meikäläisiä, suomensuomalaisia ja ainakin kaksi inkeriläistä Ruotsista - RIL:n puheenjohtaja ja kameramies muuttumaton Viktor Tilkku, joka on tallettanut videonauhalle ilmeisesti meidän kaikki juhannusjuhlat. Mukana olivat myös Suomen Pietarin pääkonsuli Juhani Väänänen ja Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi, Suomen pääkonsuli osallistui juhliimme ensimmäisen kerran juhannusjuhliemme historiassa.

Juhlien avajaisista ilmoitti lyhyen tervehdyspuheenvuoronsa lopussa IL:n varapuheenjohtaja Wladimir Kokko. Sinikeltalippu nostettiin salkoon Nouse Inkeri kansallislaulun soidessa. Juhlien siunauksen toimitti Skuoritsan pastori Sergei Vaher seurakunnan kuoron avustamana. Merkittävästä panoksesta heimotyöhön Inkerin Liiton kunniakirjalla vuonna 2005 palkittiin Hatsinan Inkeri-Seuran kirjanpitäjä Hertta Komogorova (Hatsina), hanuristi Nikolai Kotshetkov (Pietari), filologian tohtori Maria Mullonen (Petroskoi), historian tohtori Vadim Musajev (Pietari), lehtimies Antti Pyykkönen (Toksova) ja eläkeläinen Gennadi Talonen (Helsinki). Ruotsin Inkeri-liiton puheenjohtaja Inkeri Peterson kertoi lavalta inkerinsuomalaisten Ruotsiin paon 60-vuosijulille omistetuista tilaisuuksista ja Örebrossa pidetyistä kesäjuhlista. RIL:n kinniakirjan sai mm. Interstroi-nimisen rakennusfirman toimitusjohtaja Igor Tammi Toksovasta. Lyhyet tervehdykset juhlaväen edessä lausuivat piispa Kuukauppi ja pääkonsuli Väänänen.

Konserttiohjelma tavallaan kesti yli viisi tuntia, se oli laadukasta ja tavattoman monipuolista. Paitsi inkerinsuomalaisia sävelmiä laulettiin vatjan kielellä (lasten yhtye Linnud Joenperästä) ja inkeroiskielellä (nuorten yhtye Kalastajatar Soikkolan niemimaalta). Esiintyivät sekä kunnioitetut seniorit kuten Inkere-yhtye tai ihanalla oopperaäänellä laulava Arvi Kemppi että suloisen näköinen seitsenvuotias Denis Kirppu Tverin inkerinsuomalaisten Sateenkaari-yhtyeestä. Oli yllätyksiä, esim. Kevät-nimiseen kuoroon yhdistyneet Herzenin pedagogisessa yliopistossa suomea opiskelevat venäläisopiskelijat esittivät kunnon suomenkielisen lauluohjelman, Hatsinan seurakunnan kuoro (johtaja Jelena Ivanova) soitti unkarilaista Csardasia ja sitten lauloi «Mustalaiseks olen syntynyt». Fantastisen hyvää tanssimusiikkia soittivat pietarilainen Bestiarium ja Kulkurit Raisioista, jälkimmäiset onnistuivat tanssittamaan yleisön hyvin. Paljon aploodeja saivat solisti Eino Korbelainen ja Suolaa & Pippuria-niminen trio. Koko konserttiohjelman runkona oli johtaja Olga Konkovan juontamat Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron esitykset. Kuoron Korpi-niminen folkloriyhtye on äänettänyt juhannukseksi ensimmäisen CD-levynsä.

Oikean kansanjuhlan tunnelma hallitsi kentällä, vanhat kaverit tapasivat toisiansa, olihan jokaisella kerrottavaa. Myyntitiskeiltä paitsi kirjoja ja uusia Inkeri-lehtiä löytyi kortteja, pieniä tauluja ja kovasti suosittuja Sampo-keskuksen valmistamia koruja. Oli saatavina suomalaisia ruokia ja kahvia sekä kentän takanurkasta tuoksui saslikilta. Lapsille oli tarjolla Irina Ostosen järjestämä leikkipaikka. Kauniisti paloi konsertin päätyttyä noin puoliseitsemältä sytytetty iso juhannuskokko. Sen ympärillä vedettiin piirileikkejä ja laulettiin. Kova ja lyhytaikainen sadekuro sammutti juhannuskokon hiilit, no kuuluuhan sadekin juhannusperinteisiin.

Onnistuneiden juhlien järjestelyyn aktiivisesti osallistuivat Inkerin Liiton Valeri Koivanen, Olga Konkova, Slava Väisänen, Veera Haapalainen, Paavo Parkkinen, Skuoritsan seurakunnan Aleksanteri Saveljev, Lilja Stepanova sekä monet muut, jotka niittivät, rakensivat, kasasivat juhannuskokon, laittoivat sähköt ja siivosivat paikat. Suurimman osan kustannuksia tällä kertaa korvattiin sponsorien klubin keräämillä varoilla.

EKVJ:lle valittu pääsihteeri

Monta vuotta Inkerin Liitto on osallistunut Edustamattomien kansojen ja valtioiden järjestön (EKVJ) toimintaan. Tässä kansainvälisessä yhdistyksessä inkerinsuomalaisia edustaa IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen.

24.-26. kesäkuuta A.Kirjanen oli EKVJ:n seitsemännessä yleiskokouksessa Haagassa. Järjestön pääelimen työhön osallistui noin 100 edustajaa eri puolilta maailmaa, heistä 18 ex-Neuvostoliiton alueelta. Yleiskokouksessa ratkaistiin vaikea järjestelykysymys, EKVJ sai viihdoinkin pääsihteerin. Huippuvirkaan valittiin Mariano Budascin Italiasta. Edustajat etsivät myös ratkaisua järjestön monille talousongelmille. Yleiskokouksessa hyväksyttiin EKVJ:n toimintasuunnitelma, lähiaikoina sen on tarkoitus kehittää yhteistyötä YK:n kanssa ja edesauttaa selkkausten ehkäisyssä.

Yhden rivin uutisia

• Moskovan inkerinsuomalaisten kansallis-kultturisen autonomian edustaja Nikolai Fomin oli Suomen Moskovan suurlähetystön vastaanotolla puolustusvoimien lipun päivänä 4. kesäkuuta.

• Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro (johtaja Olga Konkova) osallistui Viron inkerinsuomalaisten liiton kesäjuhliin 11.-12.6. Rakveressa.

• Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen järjestämä atk-alkeiskurssi on alkanut 27.6. tulliviraston ammattikoulutuskeskuksessa Pietarissa. Kurssi on tarkoitettu yli 45-vuotiaille, joilla puute tiekoneperustaidoista vaikeuttaa työllistymistä. Ryhmässä on 14 henkilöä ja se sisältää 48 tuntia opetusta.

Wladimir Kokko, Pietari

01.07.2005