inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

merkki

Työllistämis-
keskus:

tyollistamiskeskus

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia
Inkeristä:

05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:


http://www.inkeri.fi/

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


Pietarin Inkerin Liitton lehti

Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

merkki

Uusi
hengellinen
koti
kuva

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

UUTISIA INKERISTÄ 06/06

Kirjoituspaja

Toukokuun 29.-31. päivinä Petroskoissa pidettiin kirjoituspaja, jonka tarkoitus oli tarjota täydennyskoulutus inkeriläislehtien kirjeenvaihtajille. Tilaisuuteen osallistui 4 koulutettavaa Karjalan suomalaisten Inkeri-liitosta ja 4 Inkerin Liitosta. Opettajina esiintyivät Irina Kapelian Inkerikeskuksesta ja Mikko Nesvitzki Karjalan Sanomista.

Kirjoituspajan osallistujat kävivät Petroskoin suomalaislehdistön sekä tv- ja radiotoimituksissa, mikä monien mielestä oli koko pajan kohokohta. Karjalan Sanomiin ja Careliaan odotetaan ainestoa uusilta kielitaitoisilta toimittajilta.

Kirjoituspajat järjestetään säännöllisesti Karjalassa, Inkerissä ja Suomessa Matti Armisen johtaman hankkeen puitteissa. Seuraavat tämän vuoden pajat pidetään Pietarissa ja Helsingissä.

Kaupungilta rahoitusta kulttuurityöhön

Inkerin Liiton Pietarin osasto on kilpailupohjalla voittanut Pietarin kaupingin hallituksen nuorisopolitiikkaviraston rahoituksen yhdistyksen kulttuuri- ja nuorisotyöhön. Laaditun suunnitelman mukaan IL:n Pietarin osaston voimin on vuoden 2006 loppupuoliskolla tehtävä kannetava interaktiivinen museo Pietarin alueen kantakansat. Interaktiivisuus tarkoittaa sitä, että museoesineiden lisäksi on luotava tarpeiden mukaisesti muuttuva sivistävä seminaarin kaltainen opetusohjelma, joka voitaisiin toteuttaa missä tahansa. Hanke tavoittelee pääosin nuoria ja se suoritetaan nuorten inkerinsuomalaisten voimin.

Inkerin Liiton paikallisjärjestö on voittanut kaupungin rahoituksen ensimmäisen kerran yhdistyksemme historiassa ja voitettu summa on yli 182 tuhatta ruplaa (5300 euroa). Onnellisen hakemuksen valmisteluun osallistuivat Jelena Tikka, Olga Konkova, Irina Ostonen ja Wladimir Kokko.

Kupanitsan 350. vuosijuhla

kuva V.Ujviev Helluntaipäivänä 4.6. Kupanitsan kirkossa juhlittiin seurakunnan 350. vuosijuhlaa. Keskellä Inkerinmaata sijaitseva luterilainen seurakunta syntyi Ruotsin vallan aikana, kun Inkerinmaan kohtalosta taas sodittiin Venäjän ja Ruotsin välillä. Nykyoleva kirkko valmistui Venäjälle merkittävänä vuonna 1861, kun talonpojat vapautettiin maaorjuudesta. Vuonna 1938 kirkko panttiin kiinni, mutta sota-aikana 1941-1943 se avasi ovensa uudestaan. Kolhoosin varastona toiminut kirkkorakennus kenhossa kunnossa palautettiin seurakunnalle vuonna 1989.

kuva V.Ujviev Juhlapäivänä kirkko oli väkeä täynnä, siihen kokoontuivat melkein kaikki sen seurakuntalaiset, vieraat niin naapuriseurakunnista kuin Suomestakin. Kunniakutsuvieraana oli uudelleensyntyneen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra pastori Arvo Survo. Juuri hänen innostuksensa Inkerin kirkon elpymisestä kannusti 1980-luvun lopussa monia tahoja ja yksityishenkilöitä uhraamaan varoja Kupanitsan kirkon kunnostamiseen. kuva V.Ujviev Ja harmaakivikirkko saatiin entiseen loistoon raunioiduista Inkerin kirkoista ensimmäisenä jo vuonna 1991. Ainakin kaksi historiallista tapahtumaa pidettiin Kupanitsan kirkossa sen uuden elämän alkuvaiheessa: Inkerin lipun siunaaminen (1989) ja Inkerin papiston viestin myöntäminen vanhalta sukupolvelta uudelle, kun Survon kirkkoherran virkaan astuessa (1991) läsnä oli viimeiseksi eloon jäänyt 30-luvulla papiksi vihitty Aatami Kuortti. Ei tiedetä laajasti, että yksi musiikkikaseteistaan Arvo Survo äänitti soittamalla kitaraa ja laulamalla Kupanitsan kirkon holvissa.

kuva V.Ujviev Tälläkin kertaa Arvolla oli esitettävänä kokoontuneille uusi taidetuote. Pastori Survo on valmistanut vanhasta suomalaisesta kansanrunoudesta kootun ja hanen muokkaaman Suur synty Kiesus nimisen kirjateoksen. Kiesus tarkoittaa Kristuksen Jeesusta ja koko kirja sisältää kristillista uskontoa heijastavia kalevalanmittaisia kansanrunoja. Arvo Survon yritys on enemmän kuin rohkea, hän on käytännössä laatinut niin kuin Kalevalan Uuden testamentin. Hänen kynästään on tullut merkittävä kirjallinen teos, joka odottaa lukevan yleisön arviointia.

kuva V.Ujviev Juhlallisen jumalanpalveluksen toimitti Kupanitsan nuori kirkkoherra Andrei Savolainen ja saarnasi piispa Aarre Kuukauppi. Oli paljon tervehdyspuheita, Inkerin Liiton puolesta sen lausui neuvoston jäsen Tatjana Bykova. Hietamäen kirkkoherra Väinö Kuosti tervehti naapuriseurakuntalaisia myös laulamalla kanttori Veera Haapalaisen kanssa. Konserttiosuudessa lauloivat myös Skuoritsan ja Hatsinan seurakuntien kuorot. Juhlapäivä päättyi hyvään tarjoiluun ja tutustumiseen Sampo-keskuksen valmistamaan valokuvanäyttelyyn. Isot valokuvat esittävät Kupanitsan kirkkoa sen historian eri vaiheissa. Tämän arvokkaan näyttelyn seurakunta sai Sampo-keskukselta lahjaksi.

Valokuvat: V.Ujviev ja T.Bykova

Laulajat Pietarista Narvassa

10.-11. kesäkuuta Narvassa pidettyihin Viron inkerinsuomalaisten liiton järjestämiin laulu- ja tanhujuhliin osallistui parisenkymmentä yhtyettä, niistä kaksi oli Pietarista. Lauantai-iltana juhlaväkeä tansittivat nuotion palaessa Pietarin kuoro (johtaja Olga Konkova) ja Suolaa ja pippuria niminen trio (solisti Veera Haapalainen).

kuva O.Konkova Pietarin inkeriläiset marssivat juhlapaikalle Narvan puistojen läpi.
Valokuva Olga Konkova

Sunnuntain konserttiohjelmassa Pietarin kuoro ja Suolaa ja pippuria lauloivat kukin 4 laulua. Kuorolaisia kiitettiin paljon siitä, että he laulavat aitoja inkeriläisiä lauluja, jotka muistuttavat monille nuoruutta. Hyvästä ja tasokkaasta esityksestä, jolloin mm. laulettiin uunituore Inkerin valssi, paljon apploodeja saivat suolaiset.

Moni esiintyjä huomasi, kuinka kivaa oli laulaa ihan Inkerinmaan rajalla, varmasti kotikylissäkin joen yli kauniit inkeriläiset lalulut kuuluivat.

Juhannusneidot

Juhannusnaito
Juhannusnaito Juhannusnaito Juhannusnaito Juhannusnaito

Juhannus ol' meillä herttainen

kuva kuva Kolmannen kerran Inkerin Liiton järjestämät kesäjuhlat juhannuksena pidettiin Toksovassa. Vuoden 1991 juhlat Toksovassa olivat osallistujien lukumäärältä historiassamme suurimmat, yli 6000 ihmistä eri maista juhlivat silloin yhdessä. 15 vuotta sitten juhlittiin kylän ulkopuolella vihreiden kumpuloilden kukkaniityillä.

kuva kuva 24. kesäkuuta 2006 juhlat pidettiin vuonna 1994 kunnostetun valkoisen kirkon pihalla. Pitkät kuuset huminoivat suloisesti ja varjelivat juhlaväkeä kuumuudesta. Kello 11.30 isojen ilmaurkujen soidessa alkoi jumalanpalvelus, jossa liturgina oli kirkkoherra Eero Kuukauppi. Suuri kirkkosali oli melkein täynnä ja ihmisiä lisääntyi koko ajan juhlien avajaisten lähestyessä.

kuva kuva Puolikahdelta tutulla tavalla juhlat julistettiin avatuiksi, soi Nouse Inkeri ja taivaalle lensi kolme lippua: Inkerimaan, Venäjän ja Suomen. Ensimmäisen tervehdyspuheen lausui Suomen Pietarin pääkonsuli Juhani Väänänen, joka osallistui viimekin vuoden juhannusjuhliimme. Ruotsin Inkeri-liitolta isosta panoksestaan inkeriläistyöhön muiden joukossa kunniakirjan saivat Hietamäen kirkkoherra Väinö Kuosti ja Inkerin kirkon teologisen instituutin rehtori Tapio Karjalainen. Koskettavia olivat Eino Pitkäsen muistelmat kotiseudustaan, tämä lähellä kirkkoa v. 1920 syntynyt toksovainen joutui pakenemaan Suomeen Toksovasta syyskuussa 1935. Juhlaväkeä tervehti myös Toksovan kunnanjohtaja Aleksei Pahomov, joka mm. sanoi, että varakunnanjohtajana Toksovassa on nykyään Jelena Einontytär Lankinen.

kuva kuva

Konserttiohjelma alkoi Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron laulamalla Toksovan laululla, joka suositulla kansansävelmällä kuvaa parhaiten vanhaa Toksovaa ja sen murretta. Juhlaohjelman pääaiheena oli Pohjois-Inkeri, sen historian vaiheista ja vaikuttajista kertoivat konsertin kuluessa juontajat Olga Konkova (venäjäksi) ja Wladimir Kokko (suomeksi). kuva kuva Pitkästä ja monipuolisesta konsertista muistiin jäivät Kelton seurakunnan nuorisokuoron, Tverin inkerinsuomalaisten Sateenkaari nimisen musiikkiyhtyeen, Kohtla-Järven Metsäkukat tanhuryhmän, Toksovan röntyskä trion, pietarilaisen Suolaa ja pippuria yhtyeen, Kuismalan musiikkikoulun kevyen musiikin tyttöyhtyeen ja monien muiden esitykset. Monesti lavalta lauloivat Pietarin kuoro ja sen Korpi-folklooriryhmä. Kuorolaiset menestyksellisesti tansittivat juhlaväkeä. kuva kuva Niin kuin aina juhlapaikalla oli käsityöesineiden ja taulujen myynti, jakeltiin uusia Inkeri-lehden numeroita, seurakuntatalolla oli mahdollisuus ostaa pientä purtavaa.

Tauolla Inkerin Liiton puheenjohtaja ilmoitti, että IL:n tämän vuoden kunniakirjan uhrautuvaisesta työstään inkerinsuomalaisten hyväksi saivat Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtaja kuva kuva Vadim Byrkland (Petroskoi), suomen opettaja Irina Harpak (Pietari), suomen opettaja Lilja Petrovitsheva (Sosnovy Bor), Viron inkerinsuomalaisten liiton Tarton osaston puheenjohtaja Ester Pruul (Tartto), Inkerin kirkon diakoniatyönjohtaja Lilja Stepanova (Pietari), kameramies Viktor Tilkku (Ruotsi), työllistämiskeskuksen johtaja Natalja Troshina (Pietari) sekä Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro (johtaja Olga Konkova).

kuva kuva Juhannuskokko sytytettiin kuuden maissa ja kohta sen ympärillä Tatjana Zhukovan ja Ljudmila Soikan pianoharmonikkasäestyksellä aloitettiin tanssijaiset. Tällä kertaa juhannusjuhlilla oli tavattoman paljon nuoria ja he tekivät juhlista todella hauskat. Jotkut heistä ehtivät jopa käydä uimassa järvellä ja intoa iloitsemaan riitti kaikilla. Useassa palautteessa sai kuulla, että nämä Toksovan juhlat olivat kaikkien aikojen hauskimmat.

kuva kuva Juhannusjuhlat 2006 eivät onnistuisi ilman IL:n Pietarin osaston työpanosta (pitää mainita erikseen Eero Pellinen, Andrei Kuznetsov, Valeri Koivanen, Aleksandr Ivanov, Roman Nesterenko ja Olga Konkova) sekä Toksovan seurakunnan tukea ja työtä (pastori Eero Kuukauppi valmisti juhlapaikat Eino Lankisen, kuva kuva Alfred Nurmisen, Albert Korhosen ja muiden rinnalla). Juhannusjuhlien kustannukset maksoi Orava-klubi.

Valokuvat: Olga Konkova, Andrei Kuznetsov, Tatjana Bykova ja Victor Ujviev.

Lasten leirien aika

Kesäkuu on lasten ja nuorten kesäleirien aika Inkerin kirkon seurakunnissa. Suurin leiri pidetään aina Keltossa, jossa on tätä varten pahraat järjestelymahdollisuudet ja kokeneet työntekijät. Mutta pienemmissäkin seurakunnissa pystytään järjestämään isoja leirejä. Esimerkiski Haapakankaalla, missä seurakunnan jäseniä on vain vähän yli 120, 15.-18. kesäkuuta oli yli sadan lapsen leiri. Kesäisin täällä on paljon kesämökkiläisiä ja teemme työtä heidän lasten parissa, selittää ylättävän ison lasten lukumäärän syyn kirkkoherra Ivan Hutter.

Yhden rivin uutiset

Kesäkuussa Pietarissa pidetyillä Jalokiven maailma nimisillä messuilla Sampo-keskus (toimitusjohtaja Tatjana Bykova) ansaitsi kunniakirjan korujensa muodikkaasta trendistä, joka kehittää perinteistä kansankäsityötaitoa.

Leonid Gildi on julkaissut uuden kirjansa nimeltä Narod izgoi v Rossii (Hylkiökansa Venäjällä). Sen sisältö on varsin sekava, eikä ole koko kirja tutkimuksen kaltainen. Kuulemma on aikomus kääntää kirja suomen kieleen.

Erittäin hyvät tulokset saatiin Pietarissa toukokuussa pidetyssä IPAKI:ssa (inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto), testattavista tulevista paluumuuttajista 80% läpäisi kielikokeesta.

Wladimir Kokko

3.7.2006, Pietari