inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

.

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

ARKISTO:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

UUTISIA
Inkeristä:

05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

KORUT:

Sampo Korut

LINKIT:


www.inkeri.fi

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


"Inkeri" lehti

Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

merkki

.

Puheenjohtaja Kirjanen
Aleksanteri Kirjanen
täytti 60 vuotta.

.

advertising

Design: Dm.Guitor © 2006

merkki

Inkerinsuomalaisten kesäjuhlien aikatalu 2007

Maa

Päivämäärä

Missä

Tiedustelut

Viro

9.-10.6.

Võru, Kanteleen lava, Kesklinna Gümnaasium

+372 742 1773
ingerisoome@hot.ee

Ruotsi

16.-17.6.

Borås

+46 3329 5404
eini.carlsson@vgregion.se

Venäjä

23.6.

Skuoritsa, vanhaa kirkkoa vastapäätä

713 25 56
piliitto@mail.wplus.net

Suomi

14.-15.7.

Helsinki, Karjalatalo, Espan lava, Seurasaari

juhlat@inkeri.com

UUTISIA INKERISTÄ 06/07

Uutisia Inkeristä 06/07:

Suomen kieli Inkerissä: onko tulevaisuutta? Osa 2.

Suomalais-venäläinen suvaitsevaisuusleiri

Kirkkokuorojen festivaalit Skuoritsassa

Juhannusjuhlat Itämeren kansojen yhteistyön merkeissä

Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Suomen kieli Inkerissä: onko tulevaisuutta?
Osa 2.

Sujuva suomen kielitaito nykyinkerinsuomalaisella täällä tarkoittaa sitä, että suomen kielensä on joskus opittu lisää, siihen on uhrattu aikaa ja voimaa. Tällaiseen ponnistukseen pystyy vain se, joka arvostaa omaa suomalaisuutta ja on kiinnostunut sukujuuristaan. Toisin sanoen jos vanhassa Inkerissä suomi oli joka inkerinsuomalaisen luonnollisena ominaisuutena, niin nykyään se on Inkerinmaalla sivistyneen inkeriläisen tunnuksena. Yli kuusikymppiset inkerinsuomalaiset kyllä puhuvat Inkerissä suomea äidinkielenä koulutuksestaan riippumatta.

Kysymys on siis lähinnä siitä, missä Inkerinmaalla suomea voi opiskella lisää? Omia mahdollisuuksia tarjoaa Inkerin Liitto. Yhdistyksen jäsenet ja heidän perhejäsenensä voivat opiskella suomea IL:n alkeiskurssilla ilmaiseksi, kurssien kustannukset on korvannut viime vuosina Suomen työministeriö. Alkeiskurssi sisältää yhteensä 240 oppituntia kielen opiskelua. Viime lukuvuonna sellaiset kurssit pidettiin Pietarissa, Hatsinassa, Systärpekissä ja Volossovassa. Kurssin tavoitteena on kielitaitotaso 1. Tällä tavalla suomen opetus on järjestetty vain aikuisille ja vain kielen opiskelun alkuvaiheessa.

Mikäli suomalaissyntyinen aikoo muuttaa Suomeen, hänellä on mahdollisuus jatkaa opiskelua paluumuuttovalmennuskurssilla. Paluumuuttovalmennus järjestetään suomalaisen vastuukouluttajan voimin Pietarissa ja Hatsinassa. Paluumuuttajaksi aikoville sellainen kurssinkäynti on pakollinen. Suomen ulkomaalaislain mukaan paluumuuttajan on osattava suomea kielitaitotasolla 2. Tääne jäävät suomalaiset voivat käydä maksullisia jatkokursseja IL:n, Sampo-keskuksen tai jonkin yrityksen yhteydessä.

Korkeammalla tasolla suomea voi opiskella pietarilasilla korkeakouluilla. Parhaat opettajat ovat tietenkin Pietarin yliopiston suomen kielen laitoksella, mutta siihen hyväksytään 8 opiskelijaa eikä edes joka vuosi. Suomen kielen korkeakoulun tutkinnon voi suorittaa myös Venäjän kristillisessä humanitaarisessa korkeakoulussa ja Nevski kieli- ja kulttuuri-instituutissa. Molemmat oppilaitokset ovat yksityisiä ja maksullisia. Kieltä opetetaan vielä kolmessa Pietarin korkeakoulussa, mutta sivuoppiaineena.

Suomen opiskeluvalikoima aikusille Pietarissa on melko laaja, mutta opetuksen taso on usealla oppilaitoksella puutteellinen. Yliopiston kapasiteettia ei riitä kouluttaakseen suomen lehtoreita tarpeellisin määrin, lehtorin palkka on suhteellisen pieni ja kielitaitoinen työllistyy mieluummin muualle kuin opetusalalle.

Vielä huutavampi opettajapula on peruskouluissa. Neljässä Pietarin koulussa suomi on ensimmäinen vieras kieli, joka opeteaan joko 1. tai 2. luokalta alkaen. Hertzenin pedagoginen yliopisto ja Hatsinan opettajaopisto eivät pysty järjestämään suomen opettajien valmistamista peruskouluihin vaikka ovatkin sitä yrittäneet. Tuloksena on se, että kouluissa (muutamissa tämä kieli on valinnaisoppiaineena) suomea opetetaan huonosti.

Kansan viisaus sanoo, että työtä oppii tekemällä, niin kieltä oppii sen käyttämällä. Suomen kielelle Pietarissa ja Inkerinmaalla on luotu käyttömiljöö, jos sitäkään ei riitä, Suomi ei ole kaukana. Suomen kielellä ja suomalaisella kulttuurilla Inkerissä ei olisi mitään jatkoelämää, jollei Suomen läheisyys vaikuttaisi, mutta elävän kielen tulevaisuus Inkerissä on vain meistä inkerinsuomalaisista kiinni.

Suomalais-venäläinen suvaitsevaisuusleiri

Leirilaiset majoittuivat Burevestnik hotellissa Pietarin kaupunki on toteuttamassa omaa suvaitsevaisuusohjelmaan, joka hyväksyttiin viime vuonna. Sen puitteissa mm. pidetään kainsainvälisiä nuorisoleirejä.

5.-14. toukokuuta suomalais-venäläinen leiri järjestettiin Karjalan kannaksella luonnonkauniissa Raivolassa. Kaupungin hallituksen yhteistyökumppanina oli tässä tapauksessa Inkerin Liitto (käytännön työtä tekivät Irina Ostonen ja Aleksanteri Kirjanen). Nuoria leiriläisiä oli yhteensä 40, tavoiteltiin 20 teini-ikäistä Suomesta ja 20 paikallista. Suomalaisia oli kuitenkin vain 10, koko maasta ei löytynyt tarpeeksi halukkaita lähtemään Venäjälle. Itänaapuri edelleen pelottaa suomalaisia vanhempia.

Leiriläiset majoittuivat Burevestnik hotellissa Raivolassa. Valok. Irina Ostonen

Muuten leiri onnistui oikein hyvin, kommunikointiongelmia oli vähän sillä lähes kaikki suomalaisnuoret olivat sekaperheistä ja osasivat venäjää. Joillakuilla oli inkeriläinen tausta, paikaillistenkin joukossa oli inkerinsuomalaisia. Inkerin Liitto järjesti lerille kuitenkin kaksi tulkkia. Monipuolinen ohjelma sisälsi runsaasti urheilua ja mielenkiintoisia kierroksia, niistä kaksi opasti IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen.

Kysymykseen, mitä leirillä oli parasta lapset vastasivat yhteen ääneen – naapurihotellissa asui Pietarissa vieraillut Scorpions, otimme valokuvat, joissa olemme yhdessä tähtien kanssa.

Kirkkokuorojen festivaalit Skuoritsassa

12. toukokuuta Venäjän kansallisjuhlapäivänä Skuoritsan kirkossa (khra Pavel Kryloff) pidettiin Inkerin kirkon kirkkokuorojen festivaalit. Esiintyjiä tuli Karjalan Pitkärannasta saakka. Hatsinan seudulta oli kolme yhtyettä. Parhaitten joukossa olivat taas Pyhän Marian kuoro ja Hatsinan seurakunnan kuoro. Kunnostetun Skuoritsan kirkon holvissa musiikki soi hyvin usein ehkä sen takia, että kirkkoherra itse on musiikin ystäviä ja erittäin hyvä laulaja.

Juhannusjuhlat Itämeren kansojen yhteistyön merkeissä

Juhannusta pitämään Skuoritsaan kokoontui tänäkin kesänä muutama sata juhlijaa. Lauantaipäivä 23.6. oli koko Inkerissä mitä parhaimpia kesäpäiviä eikä ilma pettänyt juhlan järjestäjiä. Juhlijoilla oli tällä kertaa ihana mahdollisuus käydä viime syksynä kunnostetussa vanhassa kirkossa ja osallistua klo 11.00 alkaneeseen jumalanpalvelukseen.

Juhlavakea oli paljon ja mieliala korkealla Juhlaväkeä oli paljon ja mieliala korkealla. Valok. Viktor Uzhvijev

Varsinaiset juhannusjuhlat alkoivat vartti yli yksi Inkerin Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjasen avajaispuheella ja lipun nostolla Nouse Inkerin soidessa. Viranomaisten puolesta juhlaväkeä tervehti Hatsinan piirinjohtaja Aleksanteri Hutilainen. Ensimmäistä kertaa inkerinsuomalaisten juhannusjuhlat Inkerissä vietettiin yhdessä Pietarin virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten seurojen kanssa. Juhlilla mukana oli mm. Liettuan Pietarin pääkonsuli Eitvydas Bajarunas. Konserttiohjelmakin rakentui Itämeren matkan runkoon.

Pietarin kuoro Pietarin kuoro. Valok. Viktor Uzhvijev

Juhlan siunauksen toimitti Skuoritsan kirkkoherra Pavel Krylov ja seurakunnan kuoro veisasi juhannusvirsiä. Puheenjohtaja Kirjanen jakoi IL:n tämän vuoden kunniakirjat, sen saivat runoilija ja laulaja Eino Korbelainen (Pietari), folkloriyhtye Korpi (Pietari), konsuli Olli Kuukasjärvi (Helsinki), työministeriön ylitarkastaja Tarja Rantala (Helsinki), käsityön harrastaja Mete Saar (Tyrö), perushoitaja Lilja Shuvalova (Pietari), taiteilija Albert Stepanov (Pietari), muotoilija Vladimir Zernov (Pietari).

Korpi -yhtyeen miestrio Korpi -yhtyeen miestrio. Valok. V.Uzhvijev

Nelisen tuntia kestänyt konserttiohjelma oli monipuolinen vaikka ulkomailta ei siihen osallistunut yksikään yhtye. Kirjoa siihen lisäsivät inkeroinen nuorisoyhtye Kalastajatar Vistinästä, vatjalainen Linnud lapsiyhtye Joenperästä, pietarilainen virolaiskuoro Kaja sekä liettualainen nuorten folkloriyhtye Pie?ius Vilnasta. Mutta tietenkin inkeriläisiä osallistujia oli kaikkien eniten. Taitoansa lavalla loistavasti esittivät tutut Pietarin kuoro ja Korpi yhtye, Hatsinan seurakunnan kuoro, Espoossa asuva Arvi Kemppi, Suolaa ja pippuria yhtyeen solisti Veera Haapalainen (Pietari). Oli myös mielyttäviä yllätyksiä esim. hyvin esiintyi IL:n lapsiryhmä (johtaja Olga Dmitrijeva), viikinkivieraan laulun Rimski-Korsakovin Sadko oopperasta lauloi pietarilainen Vladimir Ikko sekä todella hyvin kaksi perinteistä kansanlaulua laulanut uusi miestrio Korvesta.

Oikea kansanjuhlan tunnelma vallitsi juhlakentällä. Lilja Stepanovan johtamat seurakunnan emännät möivät maukkaita inkeriläisruokia niitä jonottaville, ruuhka oli Sampo-keskuksen korujen tiskillä, katseet kiinnitti Slava Väisäsen valmistama valokuvanäyttely. Petroskoin Periodika kustantamo esitteli uutta suomen oppikirjaa ja möi suomenkielisiä lehtiä. Mutta kaikkien tärkeitä niinkuin aina inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla olivat heimolaisten tapaamiset, loputtomat juttelemiset ja halaamiset. Mikään muu paitsi kesäjuhlat vahvistavat suomalaista identiteettiämme niin tehokkaasti ja antavat niin paljon voimia jatkamaan heimotyötä.

Korpi -yhtyeen miestrio Piirileikkejä juhannuskokon ympärillä. Skuoritsa 23.6.2007. Valok. Viktor Uzhvijev

Juhannuskokko sytytettiin kuuden maissa. Sen ympärillä juhlaväki innokkaasti tanssi ja järjesti piirileikkejä. Tatjana Bykova-Soitun johdolla tytöt lähtivät laskettamaan seppeleitä palavine kynttilöineen Inkerejoen virtaan, juhannuspäiväänhän kuuluu paljon vanhoja taikauskomuksia. Nuoret jäivät Skuoritsaan juhlimaan vielä kauan...

Yhden rivin uutiset

Viipurin Monrepos puistossa 2.6. paljastettiin uudelleen pystytetty Väinämöisen pastas. Ehjänä se ei kestänyt kauan, kesäkuun lopussa vandaalit rikkoivat kanteleen soittajan vasenkädestä kaksi sormea.

13. toukokuuta Marshall –nimisessä hotellissa Shpalernajakadulla 41 Pietarissa paljastettiin C.G.E.Mannerheimin pronssirintapatsas. Tässä talossa majoittui chevallier-kaartin rykmentti, jonka upseerina nuori Mannerheim oli. Tilaisuus on omistettu marskin 140. vuosijuhlalle.

Pari päivää 17. ja 18. kesäkuuta Pietarissa toimi ensimmänen suomalaisen tangon koulu. Se järjestettiin suomalaisten ammattimuusikkojen käsin Suomen Pietarin instituutin rahoituksella.

UVI:n rahoittama suomalais-venäläinen kesäleiri pidettiin 19.-21.6. Metsäpirtillä. Osallistujia oli 10, 4 Suomesta ja 6 Pietarista. Leiriä johti Irina Kapelian (Inkerikeskus ry), paikallisena yhteistyökumppanina oli Sampo-keskus (toimitusjohtaja Tatjana Bykova-Soittu).

Wladimir Kokko

Pietari, 2.7.2007