inkerin-
suomalaisten etujärjestö

общество
ингерманландских
финнов

Tutustu Inkeriin

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Kartta
Historia
Symbolit

Uutisia Inkeristä 06/10:

• Kun kesällä juhlimme

• Inkeriläistyökkäri
Pietarissa 10-vuotias

• Suomen mitalit inkerinsuomalaisille

• Päättynyt lukuvuosi

• Kauniit juhlat Keltossa

• Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Kun kesällä juhlimme

Ajatuksen inkerinsuomalaisten kesäjuhlista säveltäjä Mooses Putro toi 1800-luvun lopussa Virosta. Virolaisten laulujuhlien nähtyä Nouse Inkerin tekijä palasi kotimaalle täynnä intoa. Omat ensimmäiset kesäjuhlat inkerinsuomalaiset pystyivät järjestämään 8.-9. kesäkuuta 1899 Skuoritsan Puutostissa. Vaikka vuoteen 1918 asti onnistuttiin pitämään seitsemät juhlat, tuskin kansallissäveltäjämme itse ymmärsi kuinka ison aloitteen hän on tehnyt.

Jo ensimmäiset juhlat eivät olleet pelkkiä laulujuhlia, vaan ne selvästi aktivoivat inkeriläisten heimotyötä. Pääjärjestäjänä silloin oli raittiusseura Inkeri, varmasti senaikainen suurin inkerinsuomalaisten kansalaisjärjestö. Valmistuessa juhlille perustettiin uusia kuoroja ja torvisoittokuntia. Parhaat musiikkikappaleet ja kansan yhteishenki levisivät, kun juhlille kokoontuivat tuhansia inkerinsuomalaisia. J.Peräläisen mukaan kesäjuhlilla 3.-4. kesäkuuta 1913 Kolppanassa oli 4000 osallistujaa.

Neuvosto-Venäjällä kesäjuhlien perinne sammui, sillä edes Nouse Inkerin laulamista pidettiin mahdottomana. Leningradin suomalaisen sivistystalon voimin järjestettiin paljon muuta, muttei yhteisiä inkeriläiskesäjuhlia. Vuodesta 1938 alkaen sana suomalainen tarkoitti Neuvostoliitossa kansanvihollista.

Mutta vuonna 1948 kesäjuhlien perinne sai uuden elämän Ruotsissa, tuona vuonna inkeriläiskerhot pitivät uudestaan isot kesäjuhlat Bor?sissa. Ruotsin inkerinsuomalaiset ovat keksineet juhlien uuden kaavan, siihen mielestään piti kuulua kolme osaa, hengellinen ohjelma, kansan ohjelma ja urheilua. Kuunnellen rovasti Laurikkalaa Ruotsissa pidettiin jumalanpalveluksia, kuorot eri paikkakunnista lauloivat ja poppikilpailut pidettiin. Kyykkä muuttui Ruotsissa popiksi koska ruotsin kielellä sana kyykkä tarkoittaa jotakin pahaa. Nostetaan hattu Ruotsin Inkeri-liitolle, kesäjuhlien perinne on jatkunut siellä jo yli 60 vuotta, sehän on inkeriläismaailman pisin kesäjuhlasarja.

Jostakin syystä meillekin Inkerissä oli alusta alkaen päivänselvä, että vasta perustetun Inkerin Liiton täytyy järjestää kesäjuhlat. Valittiin juhannuspäivä 1989, sillä suurin piirtein tiedettiin, miten juhannuksena pitää juhlia. Siksi puheenjohtaja Paavo Parkkinen ja muutama muu IL:n johtoon kuuluva olivat kotoisin Keltosta, oli kätevintä pitää juhlat siellä. Unohtumattomat juhlat pidettiin 25.-26. kesäkuuta 1989 ja ne onnistuivat erinomaisesti. Juhlat antoivat kovan potkun inkerinsuomalaisten kansallisliikkeen uudelle nousulle. On vaikea kertoa, miltä tuntui tuo kansanjuhlan henki Toksovassa 22.-23.6.1991, kun koti-Inkeriin saatiin juhlimaan jopa 8000 henkeä. Parin vuoden kuluttua alkoi juhlimisinnon lasku ainakin Venäjällä. Perinne kuitenkin jatkui ja on saanut uusia piirteitä eri maissa. Kuvitelkaa, joka maassa, missä inkerinsuomalaiset asuvat, he pitävät järjestetyt kesäjuhlat.

Jollei tätä vahvaa kansanperinnetta olisi, Tarton mahtavat inkeriläisfestivaalit vuonna 2008 eivät koskaan järjestyisi. Silloin Viron inkerinsuomalaisten liitto ja henkilökohtaisesti pj Toivo Kabanen ovat näyttäneet kaikille parhaan esimerkin siitä, miten juhlien järjestelyasiat täytyy hoitaa. Nämä festivaalit jäävät inkerinsuomalaisten historiaan ja vahvistivat varmuuttamme, että inkeriläiskulttuurilla on hyvä selveytymispotentiaali.

En liiottele paljon jos sanon, että niin kauan, kun inkerinsuomalaisilla on tarvetta ja voimaa pitää kesäjuhlat, vähälukuinen kansamme on elossa.

Inkeriläistyökkäri Pietarissa 10-vuotias

Virallisien rekiseröinti­papereiden mukaan Inkerin Liiton työllistämiskeskus perustettiin Pietarissa 6.6.2000. Se oli tärkeimpiä osia Inkerinsuomalaisten tuki-projektia, jonka päätavoitteena oli inkerinsuomalaisten työllistämistilanteen parantaminen Inkerinmaalla. Vuoteen 2007 saakka keskus oli saanut rahallista tukea projektivaroista.

Kuvassa: Työllistämis­keskuksen johtaja Natlja Troshina. Valokuva Wladimir Kokko.

Kymmenessä vuodessa työllistämiskeskuksen kautta järjestettiin yli 20 ammatti- ja atk-kurssia, koulutusta niillä on saanut yhteensä 330 henkiklöä. Pidettiin neuvontapalveluita inkeriläis-yrittäjille, tutkintoon johtavaan ammatti-koulutukseen Suomeen lähetettiin inkeriläisnuoria. Tietenkin työkkärin toiminnassa keskeisena on aina ollut työpaikkojen välitys. Parhaimpina vuosina Inkerin Liiton työllistämiskeskuksen avulla suomalaisyrityksiin niin Pietarissa kuin Suomessa työllistyi parisenkymmentä ihmistä ja maatalouskausitöihin lähti jopa 550.

Nämä parhaat vuodet ovat valitettavasti jo ohi, kertoo työllistämiskeskuksen johtaja Natalja Troshina. Taantuma vakavasti väheni työvoimakysynnän ja kilpailu mansikkapoimintapaikosta on kiristynyt. Tänä kesänä meidän kautta sadonkorjuuseen Suomeen pääsee alle 200 ihmistä, selitti Natalja.

Supistunut toiminta vaikuttaa pienen työpaikkojen välittäjän taloustilanteeseen ja johtajan mukaan työllistämiskeskuksen tulevaisuus on hämärän peitossa.

Suomen mitalit inkerinsuomalaisille

9. kesäkuuta Suomen Pietarin pääkonsulaatissa jaettiin kunniamerkkejä. Muiden ansioituneiden joukossa oli kaksi inkerinsuomalaista. Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin pääkonsuli Olli Perheentuvan käsistä saivat Juri Hutter ja Lempi Zosimova (os. Mylläri).

Kuvassa: Lempi Zosimova Kelton juhlilla.Valokuva Viktor Uzhvijev

Molemmat päivänsankarit ovat Keltosta kotoisin ja ovat kauan tehneet työtä pääkonsulaatissa. Juri Hutter toimii pääosin autonkuljettajana ja Lempi Zosimova sisäasiainministeriön edustavan konsulin sihteerinä ja tulkkina.

Päättynyt lukuvuosi

Suomen kielen opetuksen lukuvuosi on päättynyt viikolla 23. Pietarissa pidettyyn IPAKI-testiin. Tähän paluumuuttajille pakolliseen kielitutkintoon kutsuttiin tällä kertaa noin 250 henkilöä. Paluumuutovalmennuksen on järjestänyt Inkerin Liiton avulla Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Suomen opettajat olivat Pietarista ja Hatsinasta.

Yhteensä lukuvuonna 2009-10 Inkerin Liiton opettajat opettivat kieltä eritasoisissa ryhmissä noin 300 henkilölle. Viime vuosina liiton kursseilta valmistuneet yhä useammin anovat kieliopetuksen jatkoa ja mielellään ilmoittautuvat esim. Alla Sadovnikovan ryhmiin.

Kauniit juhlat Keltossa

Monet muistavat ensimmäiset Inkerin Liiton pitämät kesäjuhlat Keltossa juhannuspäivänä 1989. Mutta ensimmäiset inkerinsuomalaisten kesäjuhlat tässä luonnonkauniissa pitäjässä järjestettiin vuonna 1910 eli tasan sata vuotta sitten.

Kuvassa: Korpi laulamassa sisätiloissa. Valok. V.Uzhvijev

Juhlien ohjelma tänä vuonna 19. kesäkuuta oli laaja ja monipuolinen. Kello 11.00 koulun urheilukentällä alkoivat saappaanheitto ja kyykkäpelit. Samaan aikaan Kelton kirkkokellot soivat jumalanpalveluksen alkua. Liturgina toimi Ivan Hutter ja saarnasi Hannu Heikkilä. Jumalanpalvelusta seurasi urkukonsertti, jossa loistavasti esiintyi seurakunnan kanttori Marina Väisä trumpetin soittaja Andrei Medvedevin kanssa.

Ostos- ja viihdekeskuksen salissa kahdelta pidettiin juhlapuheenvuorot, mukana olivat mm. inkeriläisliittojen puheenjohtajat Virosta (Toivo Kabanen) ja Ruotsista (Inkeri Peterson). Nouse Inkeri taitavasti lauloi Kelton seurakunnan kuoro. Sisätiloissa musiikkiyhtyeet saivat lyhyesti esittää itsensä ja IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen myönsi kunniakirjat ansiokkaasta heimotyöstä. Tänä vuonna yhdistyksemme kunniakirjan saivat Juha-Matti Aronen (Tartto), Lilja Bolshakova (Pietari), Irina Golysheva (Pietari), Dmitri Guitor (Pietari), Dmitri Poljakov (Taaitsa) ja Marina Väisä (Keltto).

Kuvassa: Konsertti juhlakentällä. Valok. V.Uzhvijev

Sitten juhlaväki siirtyi koulun luokse ja siellä hyvin varustetulla lavalla viideltä alkoi iso konsertti. Kolme lauluyhtyettä (Pietarin kuoro, Korpi ja Talomerkit) edustivat Pietaria, kolme oli Virosta (Tarton Röntyskä sekä Kataja ja Kanerva Tallinnasta). Lapsiyhtyeitäkin oli kolme (Svetljatshki Systärpekistä, Linnud Joenperältä ja Kalastajatar Vistinästä). Lauloi myös yhtye Sosnovy Borista ja yleisöä tansitti kaksi pietarilaista tanhuyhtyettä. Valoisassa illansuussa taivaalle nousivat ison nuotion liekit.

Kuvassa: Rohkeat naistanssijat Tallinnan Katajasta. Valokuva Viktor Uzhvijev.

Ihana ilma ja juhlien kunnon järjestely tähdensivät juhlien myönteisen vaikutelman.

Yhden rivin uutiset

• 12. kesäkuuta Wladimir Kokon opastama Suomalainen Pietari kaupunkikierros järjestettiin IL:n Systärpekin tilauksesta.

• Elon puu –nimisiin vepsäläisten kansanjuhliin Vinnitsassa 13.6. osallistui 3 Inkerin Liiton edustajaa.

• Juhannuspäivää 26.6. Korpi yhtye (johtaja Olga Konkova) vietti Toksovan Rappulassa esiintyen ja ajatellen, miten olisi mahdollista elvyttää legendarista paikallista Röntystä –yhtyettä.