inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

25-27.05.2011

Turun päivät Pietarissa

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki


04/01/10

Sää Inkerissä

 








     

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 06/11:

Ei enää uusia inkeriläispaluumuuttajia

Kirkkomusiikkijuhla

Täydennyskoulutusjakso päättynyt

Viron inkeriläisjuhlien monta osoitetta

Hienot juhlat Skuoritsassa

Epäonnistuneet juhannusjuhlimiset

Uusi hanke alkanut

Talomerkeiltä tanssimusiikkilevy

Uutiskolumnistin kannanotto

Ei enää uusia inkeriläispaluumuuttajia

Suomen inkeriläispolitiikassa 1.7.2011 alkaa uusi vaihe, jolloin muuttuneen lain mukaan potentiaalisina paluumuuttajina Suomeen pidetään vain ne, jotka ovat tähän päivään mennessä ilmoittautuneet ns. paluumuuttojonoon Venäjällä tai asuessaan muualla ilmoittautuneet Suomen edustustoon muuttohalustaan, tai olivat olleet Suomessa evakossa vuosina 1942-1945. Siis tulevien paluumuuttajien lukumäärä näin rajoittuu yllä mainittuihin kohderyhmiin.

Näistä kohderyhmistä suurin on Venäjän paluumuuttojono, jossa nykyään on noin kuusi tuhatta päähakijaa. Jono on tarkoitus purkaa viidessä vuodessa lisäämällä paluumuuttovalmennusta Inkerissä ja Petroskoissa sekä pitämällä kielitestit Venäjällä kolme kertaa vuodessa. Kielitestiin 1.7.2011 jälkeen saa ilmoittautua milloin vaan jonotusnumerosta riippumatta ja paluumuuttovalmennusta käymättä.

Perustellen lainmuutosta Suomessa mm. ajateltiin niin, että kaikilla inkerinsuomalaisilla on ollut vuodesta 1990 alkaen tarpeeksi aikaa päättää, haluavatko he muuttaa Suomeen vai eivätkö. Ja se tuntuu oikealta, esimerkiksi Pietarissa touko-kesäkuussa ei ollut mitään jonoonilmoitautumisen ruuhkaa tai paniikkia. Petroskoissa tilanne on kuulema toisenlainen, siellä viimeaikana paluumuuttojonoon viikossa ilmoittautui ennätysmäärä ihmisiä eli noin 40 henkilöä.

Lain muutoksen toiseksi syyksi Suomessa sanottiin sitä, että inkerinsuomalasten nuorimman sukupolven on yhä vaikeampi todistaa suomalainen syntyperä, sillä Venäjän nykyisissä syntymätodistuksissa ja passeissa kansallisuutta ei mainita. Uudessa maailmassa juuri kansalaisuudella on ratkaiseva merkitys ja Suomi on siirtymässä systeemiin, jolloin paluumuutto-oikeus säilyy vain Suomen kansalaisten lapsilla ja lapsenlapsilla.

Joka tapauksessa presidentti Koiviston huhtikuussa 1990 tekemästä lauseesta alkanut Suomen inkeriläispolitiikan vaihe on päättynyt. Se oli kannaltamme hyvin tärkeä. Suomi virallisesti tunnusti meidät suomalaisiksi ja inkerinsuomalaiset ovat päässeet maailman ulkosuomalaisten joukkoon. Pelko suomalaisesta syntyperästä on lopullisesti häipynyt inkeriläisten sieluista, nuoret ovat tulleet kiinnostuneiksi suomalaisuudestaan sekä suomen kielen merkitys keskuudessamme on kasvanut.

Toisaalta Inkeristä Suomeen kahdenkymmenen vuoden ajassa on muuttanut noin 4,5 tuhatta inkerinsuomalaista (ei-suomalaisia puolisoja laskematta). Pienemmiksi muuttuivat luterilaiset seurakuntamme ja IL:n aktiivisien jäsenien lukumäärä on laskenut. Tiedän muutaman pienen «suomalaiskylän» Inkerissä, joissa ei ole enää yhtäkään suomalaisperhettä. Suomalaisuuden tulevaisuus Inkerissä on kyseenalaista.

Pietarista katsoen minun on vaikea analysoida, miten inkeriläispaluumuuttajat sijoituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Tunnen niin menestys- kuin romahdustarinoita. Hyvin menee niillä, jotka osaavat kieltä paremmin ja pystyvät suomalaistumaan. Jos kielitaito ja sopeutumiskyvyt ovat heikkoja, niin sellaiset inkeriläispaluumuuttajat täydentävät vain Suomessa asuvaa venäjänkielistä vähemmistöä. Entäs inkeriläisyys? Onko sillä mahdollisuuksia säilyä Suomessa? En osaa sanoa...

Kirkkomusiikkijuhla

Inkerin kirkon 400-juhlavuoden merkeissä 11. kesäkuuta Skuoritsan kirkossa pidettiin kirkkomusiikkijuhla. Juhlan ensimmäisessä osassa lauloi 5 kuoroa eri kirkkomme seurakunnista. Mielstäni paras Marina Väisän johtama Kelton kuoro esiintyi viimeisenä. Laulettiin eri kielellä, esim. Tuutarin seurakunnan lauluyhtye haitari Nikolai Kotshetkovin säestyksellä esitti vain venäjänkielisiä hengellisiä lauluja. Konserttiohjelmaa täydensivät mm. nuoria kitaristeja ja lauluduetto Natalia Nevzorova – Svetlana Musina.

Konsertin toisella puoliskolla paljon esiintyi ylesön suosima lähetyspastori Arvo Survo. Hänen esityksensä on aina laulamista, saarnamista ja paluutta inkerinsuomalaisten kulttuurin juurille. Konsertti päättyi Skuoritsan kirkkoherra Pavel Krylovin laulamiseen ja kantteleen soittamiseen.

Juhlan osanottajien joukossa oli mm. Mooses Putron ja Aatami Kuortin jälkeläisiä Suomesta, Sampo-keskuksen ja Inkerin kulttuuriseuran edustajia. Sampo-keskuksen toimitusjohtaja Tatjana Bykova-Soittu esitteli keskuksen valmistaman valo-kuvanäyttelyn. Kultturiseuran Toivo Tupin ja Marja Karhula lahjoittivat Inkerin kirkolle seinätekstiilin, joka kuvaa Inkerinmaan kirkkoja. Lahjan otti vastaan juhlassa läsnä ollut piispa Aarre Kuukauppi.

Täydennyskoulutusjakso päättynyt

Yhteistyössä Suomen Opintotoiminnan keskusliitto ry:n kanssa Inkerin Liitto on järjestänyt täydennyskoulutuskursseja Pietarissa ja sen alueella toimiville suomen opettajille jo toistakymmentä vuotta. Kahden vuoden kurssi, jolla opettajina ovat monta vuotta toimineet IL:n Anna Logosha (os Kirjanen) ja OK:n Varpu Pöntynen päättyy Suomessa suoritettavaan keskitason yleiseen kielitutkintoon (YKI:in). Kurssille hyväksytään vain suomena opettavat henkilöt.

Vuosina 2009-2011 opiskellut opettajaryhmä sai YKI:n todistukset 11. kesäkuuta IL:n toimistossa. Sen suoritti yhteensä 13 opettajaa. Oikeastan keskitason YKI:n mestyksellisesti on suorittanut 12 kurssilaista. Paras kaikista Irina Tregub suoritti ylimmän tason kielitestin ja vaikka yheisarvosana olikin «viitonen», osakokeista yhdessä hän sai korkeimman mahdollisen arvosanan eli «kuutosen». Niin korkea tulos saavutettiin ensimmäistä kertaa tämänkaltaisen koulutuksen historiassa.

IL ja Opintotoiminnan keskusliitto tekevät korvaamatonta työtä Pietarissa, siksi kaupungissamme on huutava suomenopettajapula.

Viron inkeriläisjuhlien monta osoitetta

Viron inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla 2011 oli poikkeuksellisen monta osoitetta. Lauantaina 11.6. Tapahtuma alkoi Tallinnan Mikaelin kirkossa kirkkoherra Hannele Päiviön toimittamalla suomenkielisella jumalanpalveluksella. Sen aikana VIL:n pj Toivo Kabasen, emerituspiispa Kuno Pajula ja Suomen suurlähettiläs Aleksi Härkösen läsnäollessa paljastettiin Inkerin rykmentille omistettu muistolaata. Inkerin rykmentti muodostettiin Virossa keväällä 1919 Inkerinmaan pakolaisista. Valkoisten puolella se osallistui Judenitshin hyökkäykseen Pietariin.

Kirkosta juhlaväki siirtyi Põllkülaan, siellä Kloogan keskitysleirissä meneh-tyneiden muistomerkillä pidettiin muistotilaisuus. Lauloi Petroskoin Inkeri-kuoro. Sitten leirin uhreja muisteltiin vielä toisen muistomerkin luona Paldiskin hautausmaalla. Paldiskin kaupungissa, jossa selvästi näkyy neuvostoarmeijan tukikohdan menneisyyden merkkejä, pidettiin vielä tri Toivo Flinkin ja tutkija Taisto Raudalaisen vetämä Inkeri-seminaari sekä vapaamuotoinen illanvieto luonnossa.

Muistotilaisuus Pollkulassa. Muistotilaisuus Põllkülassa. Kuva W.Kokko

Sunnuntaina 12.6. juhla jatkui juhlallisella jumalanpalveluksella Keilan kirkossa ja pääkonsertilla. Sanottiin, että hiljassessa Keilassa ei ole nähty pitkään aikaan niin paljon väkeä kirkossa ja niin värikästä joukkoa laululavalla. Esiintyjät olivat pääosin VIL:n paikallisosastoista mutta ulkomailtakin tulivat liiviläinen yhtye Kandla sekä inkeriläistaustaiset Tuulistulla Helsingistä ja Pieni polku Sosnovy Borista. Paitsi jälkimmäinen lauluryhmä IL:a juhlien ensimäisenä päivänä edusti myös Wladimir Kokko.

Hienot juhlat Skuoritsassa

Vuotuiset kesäjuhlat 2011 Skuoritsassa alkoivat kaihomielin, aamulla satoi eikä 10 minuuttia ennen jumalanpalvelusta kirkossa ollutkaan enemmän kuin 20 ihmistä. Vasta kirkkokellojen soidessa kirkko täyttyi melko hyvin. A.Survon korpimessun toimittivat kirkkoherra Pavel Krylov ja pastori Antti Tuhkanen, se päättyi ehtoolliseen.

Yhteislaulaminen kirkon alttarin puolelta Kuvassa: Yhteislaulaminen kirkon alttarin puolelta.

Kuvassa: Saksofonia Skuoritsan kirkossa soitettiin ensim-mäistä kertaa. Soittamassa Jens Comén. (Kuvat Wladimir Kokko).

Jumalanpalveluksen päätyttyä ulkona ei lakannut satamasta ja päätettiin, että Inkerin Liiton järjestämien kesäjuhlien virallinen ohjelma alkaa kirkon holvissa. Avajaispuheessaan pj Aleksanteri Kirjanen mm. mainitsi, että ne on omistettu Inkerin kirkon juhlavuodelle. Juhlaväkeä tervehtivät Leningradin alueen hallituksen edustaja Ivan Makarov ja Ruotsin Inkeri-liiton pj Inkeri Peterson.

Konserttiohjelman juontajat Wladimir Kokko ja Olga Konkova joutuivat muokkaamaan valmista ohjelmaa, siksi eivät kaikki ilmoittautuneet esiintyjät päässeet tulemaan eikä kirkossa ole tapana tanssia. Konsertista kuitenkin tuli oikein hauska ja monipuolinen. Paitsi yleisölle tutut Korpi ja Talomerkit perinneyhtyeet sekä Kotikontu kuoro suomalaisia kansanlauluja esittivät myös Eino Korpelainen Pietarista ja Anitta Iline Helsingistä. Paljon oli soitinmusiikkia, kun oikea vesiputous soi Ljudmila Soikan säveltämä ja soittama Imartan koski. Petroskoilainen muusikko ja soittimien rakentaja Dmitri Djomin soitti paimenpilliä, runsaasti apploodeja ansaitsi ruotsalaista polskaa saksofonilla soittanut inkerinsuomalainen Ruotsista Jens Comén.

Saksofonia Skuoritsan kirkossa soitettiin ensim-maista kertaa. Soittamassa Jens Comen Iso ilo alkaa, kun nuori väki tanssii «Iso ilo alkaa, kun nuori väki tanssii». Kuva L.-E.Aleksandrova

Juhlaväen mieliala oli korkealla, kun iltapäivällä aurinko näyttäytyi kirkon ikkunoista. Ulkona oli poutaa ja kevyessä kirkossa tarjotun lounaan jälkeen juhlimiset siirtyivät juhlakentälle maantien toiselle puolelle. Siellä lavalta kansanlauluja lauloi Hyvinkään kirkkokuoro ja tutulla tanssimusiikilla tansitti yleisöä vasta syntynyt duetto Ljudmila Soikka – Albert Stepanov. Loistavasti tanssi Pietarin virolaisten tanssiyhtye Nevo. Yleistanhuja ja piirileikkejä järjestivät myös Korpi ja Talomerkit.

Kansanjuhlat jatkuivat vielä jonkin aikaa nuotiolla. Hienosti meni, ajatteli moni kotiin lähtiessä.

Epäonnistuneet juhannusjuhlimiset

Juhannuspäivänä 25. kesäkuuta kahdessa paikassa yritettiin järjestää suomalaiset juhlimiset. Tuutarin seurakuntalaiset ja heidän vieraansa alkoivat juhlia Tuutarinmäellä vanhan suomalaisen hautausmaan lähellä. Rankka sade kuitenkin karkotti heidät kirkkoon, jossa jonkinlainen konserttiohjelma järjestyikin. Siitä kuitenkin mieleen on jäänyt vain paikallisen venäläisen kuoron esitys. Suomalaista juhlassa oli hyvin vähän.

Vielä huonommin meni Toksovan Rappulassa, jossa juhannusjuhlan järjestelystä vastasi paikallinen «etnokeskus». Sen huvimestari (ven. massovik-zateinik) dramatisoi lasten kanssa venäläisiä satuja, asetti arvoituksia yms. suomalaista juhannusta mainitsematta. Rappulan Röntyskä yhtye ei jostakin syystä tullut esiintymään ja perinneyhtye Korvesta oli kolme laulajaa, jotka lauloivat muutaman juhlaväelle ymmärtämättömän kappaleen. Tässä juhlassa ei ollut edes suomalaisen juhannuksen sävyä.

Toisaalta on kivaa, että monessa paikkakunnassa yritetään juhlia suomalaisittain. Mutta kannattaa ottaa huomioon inkerinsuomalaisten rajoitettuja mahdollisuuksia järjestää isoja kulttuuritilaisuuksia. Pitää myös muistaa, ettei määrällä voi koskaan korvata puutteellista laatua.

Uusi hanke alkanut

Inkerin kulttuuriseura (pj Helena Miettinen) ja Pietarin Inkerin Liitto (pj Wladimir Kokko) ovat solmineet sopimuksen uuden yhteishankkeen toteuttamisesta. Kyseessä on a) Inkerin Liiton viestijöiden (toimittajien) koulutus ja b) suomen opetus vanhusten palvelupisteissä – Pyhän Marian kirkossa ja Kelton vanhusten palvelutalossa.

L.-E. Aleksandrova, M. Ivanova, A. Jaakkola, M. Keranen, L. Pelvinskaja. Opiskelun täytyy olla hauska, eikö niin? Uutisjuttujen kirjoittamisesta kiinnostuneet 15. kesäkuuta pidetyillä tunneila koulutettavat vasemmalta oikealle Lilja-Elisaveta Aleksandrova, Maria Ivanova, Aina Jaakkola, Maria Keränen, Ljudmila Pelvinskaja. Valokuva W.Kokko

Ensimmäisessä osuudessa on tarkoitus kouluttaa Inkerin kirkon tai IL:n puolelta 8 kiinnostunutta uutisjuttujen kirjoittajiksi. Opettajina ovat Toivo Tupin ja Wladimir Kokko. 15. ja 29.6. pidettiin jo ensimmäiset tunnit journalistiikan perusteista.

Palvelupisteissa hankke­suunni­telmien mukaan suomea opetetaan henkilökunnalle ja mahdollisesti sitä haluaville vanhuksille. Jo keväällä alkaneen kurssin opettajana Keltossa on Julia Gordina, taas Pyhässä Mariassa koulutus alkaa vasta syyskuussa ja opettajat varmistuvat myöhemmin.

Projektirahoitus on saatu Suomen ulkoasiainministeriöltä, mikäli hankkeen esitulokset ovat positiivisia, rahoitusta saadaan myös ensi vuodelle.

Talomerkeiltä tanssimusiikkilevy

Talomerkeilta tanssimusiikkilevy Kesäkuun lopussa valmistui Talomerkit perinneyhtyeen ensimmäinen CD-levy. Siihen on kootu erilaisia tanssimusiikin lauluja Inkerinmaan eri pitäjistä. Tantsikaahan nimen levylle on antanut Toksovasta peräisin oleva tanhu. Levyltä saa kuulla piirileikkejä, röntysköjä ja jopa yhden Walter Rakeen säveltämän tanssin Viipurin Vihtori, joka oli muuten suosittu Inkerissä. Ainakin kolme 16:sta kappaleesta on pelkää soitinmusiikkia, jota yhtyeen jäsenet soittavat itse.

Uusi tuote on nuoren ryhmän vakavan työn tulos, sitä ei saisi aikaan ilman yhtyeen johtaja Irina Demidovan isoa työpanosta. Tämä Talonmerkkien lahjakas johtaja väitteli 14.6.2011 taiteiden lisensiatiksi Pietarin konservatoriossa.

Levy valmistettiin Pietarin Inkerin Liiton ja Inkerin kulttuuriseuran rahatuella.

Wladimir Kokko
Pietari, 07.07.2011