inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Uutisia Inkeristä:

05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12, 12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Siivoustalkkoot Tuutarissa

19.05.2012

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10




     

Uutisia Inkeristä 06/12:

Samassa veneessä ollaan eli taas eurokriisistä

Muistoristi Tuutarissa

IPAKI Pietarissa

Inkeriläisvastaanotto pääkonsulaatissa

Suomea opiskelevat vanhukset harjoittelivat Imatralla

Kotikontu ja Talomerkit kävivät laulamassa Viljandissa

Juhannusjuhlat Toksovan kirkon juurella

Inkerinsuomalaisten ongelmia keskusteltiin

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Samassa veneessä ollaan
eli taas eurokriisistä

Pietarin yliopistossa olen joskus väitellyt taloustieteiden lisensiatiksi, mutta nykyään hyvin harvoin palaan talousasioiden analyysiin kirjoituksissani. Nyt se on pakko tehdä, kun televisiossa, netissä ja lehdissä pääotsikot ovat euroalueen kriisistä. Kreikan kansantalous on kaaoksessa, Espanjassa on pankkikriisi, Portugali, Italia ja Kypros ovat avun tarpeessa.

Minusta on selvää, että euron käyttöönotto ei ole ollut tarpeeksi pitkälle ajateltu. Samaan lainausalueeseen yhdistettiin varsin erityyppiset kansantaloudet ja valtionbudjettikurin pitämiseen suhtauduttiin liian huolettomasti.

Mitä sitten tästä on meille inkerinsuomalaisille, joiden suurimmat joukot asuvat Suomessa ja Venäjällä? Suomen kansantaloustilanne on vakaata, mutta talouskasvu on nolla eikä uusia työpaikkoja oikein synny. Päinvastoin työttömyys on lievässä kasvussa ja henkilöstön irtisanomiset Nokian Salon tehtaasta ovat Suomen historian pahimpia. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien työllistyminen tässä tilanteessa tulee yhä vaikeammaksi. Nollan talouskasvu ja yleinen epävarmuus johtavat myös siihen, että ihmiset ei sijoita tuotantoon vaan kiinteistöön ja sen hinta nousee. Suomeen muuttavan on nyt vaikeampi löytää sopiva asunto kohtuuhintaan.

Valtion kovan säästöpolitiikan mukaan pientulosten tuki jäätyy ja kuluttajaa koskeva verotus kovenee. Nämä kaikki seikat vaikuttavat juuri heikommassa tilassa oleviin ja inkeriläispaluumuuttajat ovatkin Suomessa sellaisia.

Wladimir Kokko Pietarissa 21.-23. kesäkuuta pidetyssä kansaivälisessä talousfoorumissa yhteen ääneen todettiin, että EU-maihin verrattuna Venäjän taloustilanne on hyvä. BKT:n kasvu on yli 4%, kasvupisteissä (Pietarin alue niihin kuuluu) ei ole työttömyyttä, isot investointi-hankkeet jatkuvat ja maalla on isot kulta- ja valuuttavarat. Täällä asuvilla inkerinsuomalaisilla on työtä ja palkkatulonsa kasvavat. Huomattavasti toisin on Karjalassa, missä viime vuosina sijoitusvaroja talouteen saatiin vähän ja hyvin palkattua työtä on vaikea saada.

Valitettavasti Venäjän talouskasvu perustuu vain öljyn ja maakaasun tuotantoon. Mitään luvattuja rakennemuutoksia kansantaloudessa ei vielä näy. Ruplan kurssi riippuu täysin öljyn hinnasta, joka on dramaattisesti laskenut. Vastaavasti ruplan arvo putosi 12%:lla puolen vuoden sisällä. Ulkomaan matkat kallistuvat meille ja itkua niille, joilla on valuuttalaina täällä. Arvoa menettävä rupla aiheuttaa inflaatiota, joka syö eläkkeiden ja palkkojen korotuksia.

Tämän vuoden valtionbudjetti on laadittu arvioiden öljyn hinnan olevan 115 dollaria tynnyriltä, mutta nyt se on 90 dollarin tasolla. Valtionbudjettiin tulee alijäämä, joka voi aiheuttaa eläkkeiden maksuhäiriöitä ja sosiaaliohjelmien leikkauksia. Pientuloiset taas saavat kokea ongelmia ensimmäsinä.

50% Venäjän ulkomaankauppaa käydään EU:n kanssa, siinä ei ole kasvua eikä tämä kauppa enää vedä. Ihan oikeasti olemme kaikki samassa veneessä, jos Eurooppa vilustuu, Venäjälläkin on yskää, nykymarkkinat ovat maailmanlaajuiset.

Muistoristi Tuutarissa

Tuutarin kirkko Äijänmäen päällä, siinä, missä Tuutarin maisemia kruunasi aikanaan Inkerin suurin suomalainen kirkko, kohoavat hiihtohissien telineet. Rintamalinjalle joutunut kirkko tuhoutui pahasti sodan aikana ja sen rauniot räjäytettiin 1950-luvulla. Paikka, missä oli kirkko, on nyt Tuutari Park nimisen hiihto- ja viihdekeskuksen omistuksessa.

Paikka, missa kaikkia Tuutarissa haudassa lepaavia voi muistella Paikka, missä kaikkia Tuutarissa haudassa lepääviä voi muistella. Kuva W.Kokko

Mäen pohjoisrinteessä on puiden ja pusakkoiden valloittama vanha suomalainen hautausmaa. Se näyttää surkealta, talkkootöillä Tuutarin pienehkö seurakunta pystyy vain pitämään läpikulkutietä siivottuna. Tuutari Parkin omistajat ymmärtävät inkerinsuomalaisten merkitystä osana yrityksensä brändiä ja pyrkivät yhteistyöhön heidän kanssa. Seurakunta on saanut Tuutarin Parkilta lahjaksi kuvassa olevan puisen muistoristin, 3.6.2012 se pystytettiin hautausmaan tien alun varrelle. Paikan päällä muistoristin siunasi rovasti Pavel Krylov.

IPAKI Pietarissa

Suomen ulkomaalaislain edellyttämä kielitesti, virallisesti inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto (IPAKI), pidettiin Pietarissa 5.-8. kesäkuuta. Testattavia niin paluummuuttovalmennuksen kursseja käyneitä kuin suoraan kokeeseen tulleita oli noin kaksisataa. Kielikoe suoritetaan tietokoneen edessä ja hyväksytyn tuloksen saadakseen täytyy selvitä puhumisen taidon testistä, joka kattaa 40% kielitutkinnon ajasta. Lain mukaan Suomeen muuttavan inkerinsuomalaisen on osattava suomea kielitaitotasolla A2.

IPAKI:n tulokset ilmoitetaan Suomeen aikoville kesäkuun lopussa. Sen jälkeen heidän pitää vielä hakea tulevasta uudesta kotimaastaan asunto. Asunto Suomessa on myös paluumuuton lainmukainen ehto.

Inkeriläisvastaanotto pääkonsulaatissa

Vastaanotolla otettu yhteiskuva. Keskella paakonsuli Olli Perheentupa vaimoineen Neljä vuotta Suomen Pietarin pääkonsulina on toiminut akatemisesti sivistynyt tutkija ja taitava diplomaatti Olli Perheentupa. Venäjä osaava Perheentupa on oikea Venäjä-asiantuntija. Kesäkuussa 2012 hänen virkakautensa Suomen maailman suurimmassa edustustossa päättyi, Pietarista lähtevä Olli Perheentupa siirtyy eläkkeelle.

Vaikka näinä vuosina Suomen inkeriläispolitiikka on kiristynyt, paluumuuttojono sulkeutui, Perheentuvan vuodet olivat inkerinsuomalaisille hyviä. IL:n työllistämiskeskus on saanut mahdollisuuden hakea viisumeja kausityöhön lähteville ryhmille, pienhankkeilla pääkonsulaatti tuki liiton suomen opetusta. Inkerin kirkkoa tuettiin niin pienissä, esim. vuosijuhlan kirjanäyttely, kuin isoissakin, kuten ilmaurkujen hankinta Pyhän Marian kirkkoon, asioissa.

Vastaanotolla otettu yhteiskuva. Keskellä pääkonsuli Olli Perheentupa vaimoineen.
Valokuva Jekaterina Zajika.

Arvostaen inkerinsuomalaisten panosta suomalaistyöhön viime vuoden tammikuussa pääkonsuli Perheentupa kutsui inkeriläisedustajia erikoisvastaanotolle. 6. kesäkuuta sellainen inkeriläisvastaanotto järjestettiin pääkonsulin residenssissä taas. Paitsi Inkerin Liiton ja Inkerin kirkon edustajia kutsuttujen joukossa oli myös edustustossa työssä olevia inkerinsuomalaisia.

Pitkäaikaisesta yhteistyöstä Olli Perheentupaa kiittivät vastaanotolla lyhyeellä puheella Wladimir Kokko, muutaman kappaleen laulamalla Talomerkit-yhtye ja taide-esineiden lahjoittamalla Sampo-keskus.

Suomea opiskelevat vanhukset harjoittelivat Imatralla

Suomea opiskelevat vanhukset harjoittelivat Imatralla Lukuvuoden on toiminut vanhusten suomen kurssi Pyhän Marian kirkon kryptassa. Opetus, johon osallistuu toistakymmentä ikänaista, tapahtuu Inkerin kulttuuriseuran tukeman projektin puitteissa. IL:n vanhuustyöryhmän työntekijät ja heidän asiakkaat opiskelevat kieltä kovalla innolla. Parempaa paikkaa kuin Suomi, missä opittua voi testata, ei ole. Kahdeksan ikäkurssilaista kävi 10.-11. kesäkuuta kielikylpymatkalla Imatralla, sääli etteivät jotkut halukkaat päässeet ulkopassin puutteen takia.

Vanhuustyönjohtaja Nina Nizovan mukaan lukuvuoden aikana laajentunut sanavarasto oli kaikille hyödyksi. Kielitaitoa kokeiltiin hotellissa, kaupunginkierroksella ja tietenkin ostoksilla. Tähän matkaan lukuvuosi 2011-2012 on päättynyt, vanhusten kielikurssi jatkuu elokuun lopussa.

Kotikontu ja Talomerkit kävivät laulamassa Viljandissa

Talomerkit laulamassa Viljandin kesajuhlilla Yhteistyö Inkerin Liiton ja Viron inkerinsuomalaisten liiton välillä on merkittävästi tiivistynyt viime vuosina. Yhä useammin musiikkiyhtyeet Inkeristä käyvät esiintymässä Virossa ja VIL:n muusikot laulavat ja tanssivat Inkerinmaalla.

Kuvassa: Talomerkit laulamassa Viljandin kesäjuhlilla.

Tämän vuoden kauniisiin ja hyvin järjestetyihin kesäjuhliin Viron Viljandiin tulivat pietarilaiset Kotikontu kuoro ja perinneyhtye Talomerkit. Perjantai-ilta 15. kesäkuuta oli kuin tuttavien tapaaminen, henkilökohtainen tuttavuus helpottaa vuorovaikutusta ja yhteisiä esiintymisiä.

Juhlallinen jumalanpalvelus ja lippumarssi kaupungin läpi korottivat mielialaa lauantaipäivänä. Muiden rinnalla juhlijoita tervehti IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen. Monta Viron inkerinsuomalaista yhtyettä, kuuloisa Petroskoin Inkeri kuoro sekä kaksi ryhmää Pietarista esiintyivät lavallla, jonka taustana oli keskiaikaisen linnan muuri. Ilmakin iloitsi juhlaväen kanssa, kaikki meni todella hyvin.

Juhannusjuhlat Toksovan kirkon juurella

Rontyska yhtye Toksovan Rappulasta. Puhumassa Impi Myhkyra Juhannuslauantaina Toksovan kirkon luokse aikaisin tulleita odotti yllätys, lava ei ollut valmiina, lautojen kasan ympärillä touhottavasti juoksi joitakin työntekijöitä. Järjestelyssä oli muitakin epäkohtia, kirkkoherra Eero Kuukaupin toimittama jumalanpalvelus alkoi puoli tuntia myöhässä. Vastaavasti varsinaisen juhlan alku myöhästyi kokonaisen tunnin.

Kuvassa: Röntyskä yhtye Toksovan Rappulasta. Puhumassa Impi Myhkyrä. Valokuva Jekaterina Zajika.

Päivänsankarina juhlissa oli perinneyhtye Röntyskä Toksovan Rappulasta, joka on täyttänyt 35 vuotta. Kauan ennen Inkerin Liiton perustamista tämä Rappulan klubissa harjoitellut ryhmä juhli juhannusta ja konsertoi tehden neuvostoaikoina inkerinsuomalaista kansanmusiikkia tutuksi. Alkuvaiheessa yhtyettä on huomattavasti auttanut ja toimintaan kannustanut petroskoilainen folkloristi Viola Malmi. Sukupolvi on vaihtunut, vanhasta ryhmästä, jossa esiintyivät legendaariset Hilmat (Biss, Fjodorova ja Nevalainen), eloon on jäänyt vain Impi Myhkyrä. Mutta kymmenisen naista hänen kanssa nykyäänkin ylläpitää musiikkiyhtyeen perinteitä Jelena Kisjelovan ja Olga Konkovan johdolla.

Rakveren Tedremari tanssiyhtye esiintymassa Toksovan kirkon edessa Rakveren Tedremari tanssiyhtye esiintymässä Toksovan kirkon edessä.
Valokuva Jekaterina Zajika.

Rappulan Röntyskä sai paljon onnitteluja, lahjoja sekä kunniakirjoja ja tietenkin esitti osaamistaan laulamalla ja tanssimalla perinteisiä röntysköjä.

Vaikka juhlaväkeä ei ollut kovin paljon, Toksovassa oli vieraita Virosta, Ruotsista ja Suomesta. Tervehdyspuhetta pitivät paitsi pj Aleksanteri Kirjanen myös Ruotsin Inkeri-liiton, Viron inkerinsuomalaisten liiton ja Ruotsin Inkeri-liiton edustajat.

Konserttiohjelma oli tavallaan pitkä ja monipuolinen. Röntysköjä esittivät pietarilainen Korpi ja Röntyskä yhtye Tartosta. Lavalla esiintyi niin mummoja kuin lapsia. Poikkeuksellisen monta musiikkiryhmää oli Virosta, joiden tanssimistaito sai yleisön lämpimän vastaanoton. Oikeaa kansanjuhlan henkeä herättivat konsertin päättyessä Rakveren Tedremarin, Pietarin virolaisseuran Neevon ja Talomerkkien tanssit.

Junannuskokkoa paloturvan syistä ei tällä kertaa poltettu, mutta illalla Toksovan seurakunnan kanttori Olga Minkina soitti urkukonsertin.

Inkerinsuomalaisten ongelmia keskusteltiin

28. kesäkuuta Leningradin alueen kansalaiskamarin aloitteesta pidettiin pyöreän pöydän keskustelu kantakansojen asemasta. Siihen osallistuivat mm. IL:n puheen-johtaja Aleksanteri Kirjanen ja IL:n jäsen Olga Konkova.

Keskustelun pääaiheina olivat kantakansan statuksen myöntäminen inkerin-suomalaisille, suomen kielen opetus alueella ja suomen opettajien koulutusongelmia. Osallistujat sopivat ehdotusluettelosta, joka annettiin käsiteltäväksi alueen uudelle kuvernöörille.

Jelena Kiseljova

Yhden rivin uutiset

24. kesäkuuta IL:n omistama kantakansojen siirtyvä museo esitettiin Toksovan koulussa. Kokoontuneet saivat kuulla asiantuntijoiden kertomuksia, inkeroisia ja inkerinsuomalaisia kansanlauluja.

30. kesäkuuta Talomerkit perinneyhtye Pietarista esiintyi isoissa folkloori-festivaaleissa Viron Jõhvissa.

Wladimir Kokko
Pietari, 3.7.2012


E T S I :