inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

merkki

Työllistämis-
keskus:

tyollistamiskeskus

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

Arkisto:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia
Inkeristä:

06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:


www.inkeri.fi

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


Pietarin Inkerin Liitton lehti

Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

merkki

Juhannus-
neidot
kuva
24.06.06

advertising

Design: Dm.Guitor2006


TUTUSTU INKERIN

UUTISIA INKERISTÄ 07/06

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Suomen ulkosuomalaispolitiikalla selvät linjaukset

Vuosisatoja Suomi on ollut maastamuuttomaana, ulkomailla asuvien suomalaisten lukumäärä on Suomi-Seuran arvioinnin mukaan 1,3 miljoonaa. Eri vaiheissa maasta muuttaviin Suomessa suhtauduttiin eri tavoin, joskus heitä pidettiin kevytmielisinä onnenonkijoina, joskus jopa maan pettureina, mutta melkein aina kielteisesti. Tilanne on muuttunut 1980-luvulla, kun elämän kansainvälistymisen välttämättömyys on tullut kaikille selvää. Joskus kymmenisen vuotta sitten Suomen hallitus alkoi kehittää ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa esittääkseen virallisesti oman kannanottonsa ulkomailla asuviin suomalaisiin. Ohjelman käsittely edistyi hyvin hitaasti eikä mennyt ulkosuomalaisparlamentin ohi. Inkeriläisliitoillakin oli mahdollisuus lähettää hallitukseen omia kommentteja ja toivomuksia sen sisällöstä.

Vähän aikaa sitten ulkosuomalaispoliittinen ohjelma hyväksyttiin viihdoinkin Suomen hallituksessa. Valtio huomaa ulkosuomalaisia ja pitää heitä rakentavana tekijänä, ohjelma julistaa, että «Ulkosuomalaiset muodostavat moniulotteisen voimavaran Suomelle». Inkerinsuomalaisten kannalta tärkeintä on se, että asiapaperissa meitä luokitellaan ulkosuomalaisiksi, vaikkemme ole Suomen kansalaisten jälkeläisiä. Kansalaisuudella ohjelman mukaan ei ole merkitystä siinä, kuuluuko henkilö ulkosuomalaisiin tai ei. Korostetaan kuitenkin, että «Henkilöiden tulee kuitenkin itse pitää itseään suomalasina».

Ohjelmassa on määrätty Suomen politiikkalinjaukset ja toimeenpiteet ulkosuomalaisten suhteen. Hallitus sitoutuu tukemaan Suomi-kouluja sekä seuraamaan suomen opetusta ulkomaiden koululaitoksissa mm. edesauttamalla sitä. Suomi haluaa kehottaa ulkosuomalaisnuorten opiskelua Suomessa, mitä on inkerinsuomalaisille mielestäni erittäin tärkeää. Paluumuutto on tarkotus kanavoida enemmän Suomen työmarkkinoiden tarpeisiin. Hallitus on velvollinen jatkossakin ylläpitää ulkosuomalais-parlamentin toimintaa.

Suomen hallituksella ja sen ulkomaanedustustoilla ohjelman mukaan on aikomus tukea ulkosuomalaisten järjestötoimintaa. Inkeriläisliitot on mainittu ohjelmassa erikseen vaikka maailmassa toimii noin 1500 ulkosuomalaisyhteisöä. Olen varma, että tämä poliittinen linjaus edistää myös Inkerin Liiton yhteistyötä Suomen hallituksen kanssa tulevaisuudessa. Pienenä kritiikkinä voisin vain merkitä, että ohjelmassa lukee Venäjän Inkerinliitto, sen nimistä yhdistystä ei ole missään olemassa.

Ylipäätänsä hallituksen ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa, joka on tarkoitettu vuosiksi 2006-2011, on paljon hyvää. Se vahvistaa ulkosuomalaisjärjestöjen varmuutta heimotyön tarpeellisuuteen ei ainoastaan omien kohderyhmien näkökulmasta, vaan maailman suomalaisuuden kannalta.

Suomi-klubi

Pietarissa on alkanut toimintansa 26.4.2006 perustettu Suomi-klubi. Klubin tarkoituksena on toimia yhdistävänä linkkinä suomalaisille ja venäläisille Pietarissa. Se kehittyy opiskelijajärjstön pohjalta, mutta jäseniksi toivotaan kaikki Suomesta ja suomalaisuudesta kiinnostuneet. Aloite Suomi-klubin perustamisesta on tullut mm. pääkonsulaatilta, joka tukien suomalaisyritysten toimintaa haluaa herättää pietarilaisten opiskelijoiden kiinnostusta työllistymisestä suomalaisiin yrityksiin. Niin sanotuina mentori-yrityksinä Suomi-klubissa toimivat Nokian renkaat, Fazer, Elcoteq, Avenir ja YIT. Nämä suomalaisyritykset kaipaavat itselleen Pietarissa päteviä työntekijöitä ja ovat valmiit seuraamaan heidän kasvuansa opiskeluvaiheesta alkaen.

Suomi-klubissa on tällä hetkellä 58 aktiivista jäsentä, puheenjohtajaksi on valittu Pietarin talous- ja finanssiyliopistossa opiskeleva Joonas Turkama. Ensimmäinen klubin tapahtuma pidettiin 30. kesäkuuta, se oli juhannusjuhla Suomenlahden rannalla.

«Mansikka on punanen marja...»

Joka vuosi neljä kuukautta maalis-kesäkuussä Inkerin Liiton työllistämiskeskus (johtaja Natalja Troshina) tekee työtä hiki otsassa. Satoille kausityöntekijöille järjestetään työpaikkoja Suomessa. Maatalouden sesonkityö Suomessa on hyvin suosittu opiskelijoiden ja monien inkerinsuomalaisten keskuudessa.

Natalja Troshinan mukaan tänä kesänä työllistämiskeskuksen välityksellä Suomeen lähti noin 410 työntekijää eli hiukan vähemmän kuin viime vuonna. Työnantajien lukumäärä on taas kasvanut viime vuoteen verrattuna, IL:n kautta poimijoita itselleen kutsuu noin 35 suomalaista maatilaa. Noin 85% kausityövoimaa menee mansikkapoimintaan, mutta tällä kertaa 40 ihmistä lähetetään myös metsämarjaan. «Laaja mansikkakampanja viisumitouhuineen ei onnistuisi lainkaan ilman Suomen Pietarin pääkonsulaatin ystävällistä tukea», lisäsi työllistämiskeskuksen asiantuntija Jelena Tikka.

Saattaen töihin lähteviä Natalja ja Jelena toivottivat heille voimaa, kestävyyttä ja hyvää mansikkasatoa.

Piispa Kuukauppi uskontokuntien huippukokouksessa

3.-6. heinäkuuta Moskovassa pidettiin mahtava maailman uskontokuntien huippukokous. Patriarkka Aleksi II on onnistunut kutsumaan koolle niitä, jotka eivät edes tapaa toisiansa muuten, esim. Iranin shiamuslimien johtajia ja päärabbiineja Israelista. Vain Rooman paavi ja dalai-lama puutuivat poliittisista syistä. Huippukokouksessa ei ollut tarkoitusta keskustella uskonnollisia asioita, vaan «antaa uskovaisten vastaus nyky-yhteiskunnan uusiin haasteisiin». Avajaiskokouksessa presidentti Putin varoitti maailmaa «tuhoavasta samautumisesta ja yhteisten standardien tyrkkyttämisestä kaikille». Patriarkka Aleksi II korosti sitä, että vapaus on perustuttava moraaliaarteisiin.

Venäjän luterilaisia uskontokuntien huippukokouksessa edusti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi.

Pietarin kuoro Suomen inkeriläisjuhlilla

Inkerinsuomalaisten kuoro Pietarista kävi esiintymässä Hyvinkäällä 8.-9. heinäkuuta pidetyissä kesäjuhlissä. Kuorolla oli yhteensä 3 esitystä: kaupungin kauppatorilla, Riihimäen vanhainkodissa ja yhteisiltamilla Hyvinkääsalissa. Kaikkialla meni hyvin, vaikka tarkka kuuntelija voisi huomata ettei kuoron ohjelma ole muutunut viime kahteen vuoteen.

kuva Pietarin kuoro esiintymässä Hyvinkään torilla

Juhlien pääjärjestäjänä oli Hyvinkään Inkeri-Seura (puheenjohtaja Irja Pelkonen), joka on saanut merkittävää tukea kirkkopiiriltä. Kuorolaiset olivat hyvin tyytyväisiä mukavaan majoitukseen seurakunnan kesäleiritaloon Kesijärven rannassa Lopella, sen on ystävällisesti maksanut Riihimäen seurakunta. Juhlilla esiintyivät myös Petroskoin Inkeri-kuoro, muutama musiikkiryhmä Virosta ja Helsingin Tuulistulla.

Inkeroisjuhlat

9. heinäkuuta Soikkolan niemimaalla sijaitsevassa Vistinän kylässä, jota voidaan pitää inkeroisten pääkaupunkina, pidettiin perinteiset inkeroisjuhlat. kuva kuva Juuri Vistinässä on inkeroisten kansanmuoseo ja inkeroisseuran päätoimipaikka. Juhlien kulttuuriohjelmassa esiintyi muutama (!) inkeroismusiikkiyhtye sekä Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron Korpi-niminen lauluryhmä. Sen johtaja Olga Konkova, joka edustaa inkeroisia suomalais-ugrilaisten kansojen koordinaatiokomiteassa, lausui mm. juhlapuheen.

kuva kuva Inkeroisten tahto säilyttää identitettinsä on vahvistunut viime vuosina, kun piti taistella oman luonnon ympäristön puolesta. Rautatieratahan vedetään Laukaanjoensuussa rakennettavaan hiilisatamaan Soikkolan inkeroiskylien kautta.

Kirjontakehro

Pietarin kaupungilta saatu rahoitus teettää käsityöstä kiinnostuneita. 11. heinäkuuta IL:n Pietarin osaston tiloissa on alkanut kirjontakerhon toiminta. Kerhoon, joka kokoontuu kerran viikossa, on ilmoittautunut 28 naista ja 3 miestä.

kuva Kirjonta voi olla niin naisten kuin miesten harrastus

Inkerin äyrämöisten naistenpukujen kirjoita ihastutti asiantuntijoita jo 150 vuotta sitten, se on osittain säilynyt kaikille tutussa Tuutarin puvussa. Nyt kerholaisilla on tarkoitus tutkia ja valmistaa omin käsin kirjontakankaita ommellakseen niistä kansallispukuja. Paljon auttavat alkuvaiheessa Venäjän, Suomen ja Viron museokokoelmista saadut alkuperäisten kirjontakappaleiden valokuvat ja arvokkaat aidot kankaat. Varsinaista käsityötaitoa kerholaisille opettaa Natalja Romanova.

Kesäleiri yhteistyön tuloksena

10 inkerinsuomalaista lasta ja 8 Vanhan Laatokan sosiaaliviraston lähettämää lasta heinäkuussa pääsi 21.-28.7. Suomeen kesäleirille. Hauskassa porukassa oli eri-ikäisiä koululaisia. Ryhmä oli 3 päivää Helsingissä tutustumassa Suomen pääkaupunkiin ja sitten 5 päivää Perttelin luterilaisen seurakunnan leirikeskuksessä Varsinais-Suomessa. Irina Ostosen, Linda Rähmösen ja Olga Malyninan johdolla lapset kävivät useassa muoseossa, mm. Turun linnassa ja ainutlaatuisessa Salon lehmämuseossa, Naantalin Muumilaaksossa, Turun tuomiokirkossa jne.

Leiri ei olisi toteuttunut ilman Inkerin Liiton yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Helsingin Inkerikeskus ja henkilökohtaisesti Arja Tahvanainen auttoi järjestelyssä, päiväkoti Idelia tarjosi tilat Helsingissa, Perttelin seurakunta vuokrasi leirin, Salossa asuvat inkeriläispaluumuuttajat toimivat oppaina ja tulkkeina ja jopa Varsinais-Suomen pelastusarmeija järjesti kerran lasten iltaohjelman ja toi heille lahjoja.

Kaikki lapset pitivät kovasti Suomen kesäleristä, heille se oli suomalaisen kulttuurin ja kielikylpynä. Leirin päätyttyä 9-vuotias Ilmi Paavilainen Pietarista sanoi: «Nyt tiedän, etten ole venäläinen vaan suomalainen». Jos näin, niin leiri on saavuttanut tavoitteensa. Seuraava samanlainen lasten kesäleiri alkaa 11. elokuuta.

Yhden rivin uutiset

• Vähemmistökansallisuuksien kulttuureista kertovassa ohjelmassa Pietarin kaupungin radiokanavalla haastateltiin 5.7. IL:n Pietarin osaston pj Wladimir Kokkoa.

• 7. heinäkuuta Smolnassa Pietarin hallituksella pidettiin kansallisuus- ja uskontokuntien neuvottelukunnan kokous, jossa pääaiheena oli kaupungin suvaitsevaisuusohjelman käsittely. Neuvottelukunta on neuvonanatava elin, johon kuuluvat kansalaisjärjestöjen ja uskontukuntien edustajat. Kokoukseen osallistui myös IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen.

• Toivo Rännälin taidenäyttely, joka on omistettu inkeriläistaiteilijan 85. vuosijuhlalle, on avannut 8.7. Moskovski piirin näyttelykeskuksessa Pietarissa. Salissa saa nähdä Rännälin sekä vanhoja Siperian, että uusia Suomen aiheisia tauluja.

Wladimir Kokko

3.8.2006, Pietari