inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

UUTISIA
Inkeristä:

07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

KORUT:

Sampo Korut

SampoDialogi

SampoDialogi

LINKIT:


www.inkeri.fi

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


"Inkeri" lehti

Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

Tarton unohtumattomat päivät

11-13.07.08

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki

Inkerin suomalainen kulttuurimaisema 

Inkerin suomalainen kulttuurimaisema 08/08:

Terijoella inkeriläisrunotilaisuus

Urkukonsertti Kelton Kirkossa

Vipiän kyläjuhlat

Slovakian lapsikuoron vierailu

Laulumessu karjalaisittain

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 08/08:

Inkerin Liitto, 20 vuotta
Miten se alkoi meillä. Osa 3.

Leireillä lapset ja vanhemmat

Rippikoululeiri Keltossa

Suomeen opiskeluun ja töihin

Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkerin Liitto, 20 vuotta
Miten se alkoi meillä. Osa 3.

Syksyllä 1989 Inkerissä perustettiin Inkerin Liiton paikallisosastot. Isoimmat syntyivät Pietarissa ja Hatsinassa. Liiton paikallisjärjestöjen perustaminen antoi uusia lahjakkaita heimotyön toimijoita.

Pietarissa se oli insinööri Toivo Vesikko, joka oli myös erittäin aktiivinen Pyhän Marian seurakunnan elvyttämistyössä. Hatsinassa sellaisena oli työläinen Vihtori Hyyrönen. Hänen ansiostaan Hatsinassa alkoi ilmestyä ensin inkerinsuomalaisten sivu kaupungin venäjänkielisessä lehdessä ja sitten hänen toimittama kokonainen suomenkielinen Omal maal –niminen lehti. Inkerin Liiton palstat olivat myös Seuluskoin ja Kurortny piirien paikallislehdissä.

Tuhansia juhlijoita Tuutarin juhannuksella 1990 Tuhansia juhlijoita Tuutarin juhannuksella 1990

Hatsinaan perustettiin lasten kantelekerho ja syntyi lauluyhtye. Ensimmäisenä Hyyrönen rakensi liiton suhteita Suomeen. Pian yhdistyksemme sai Suomi-Seuran yhteistyökumppaniksi. Ulkosuomalaisia tukevan seuran toiminnanjohtaja Martti Häikkiön avulla Inkeriin toimitettiin suomen oppikirjoja ja järjestettiin ensimmäisiä kielikursseja. Puheenjohtaja Paavo Parkkisen aloitteesta suomen opetus alkoi valinnaisoppiaineena Kelton peruskoulussa jo vuonna 1987. Kielen ensimmäisenä opettaja siellä oli Irja Ivanova.

Inkerin Liiton vuosikokous keväällä 1990 pidettiin Hatsinassa, siinä puheenjohtajaksi valittiin Vihtori Hyyrönen. Juhannusjuhlat päätettiin pitää Tuutarissa Kirkonmäen juuressa. Ja ne onnistuivat erittäin hyvin, osallistujia eri puolilta maailmaa oli edellistä enemmän, parkkipaikat täyttyivät linja-autoista ja kaikkialla Tuutarin mäillä oli telttoja. Tapahtumasta tuli julkinen, lehtimiehiä oli Suomesta saakka.

Toukokuussa 1991 Hatsinassa pidettin inkeriläisliittojen yhteistyökonferenssi, jossa keskusteltiin mm. inkerinsuomalaisten paluusta koti-Inkeriin ja paluumuutto-oikeudesta Suomeen. Venäjän talous tuona vuonna kääntyi syvään lamaan, ihmiset menettivät tyäpaikkoja, varattomat näkivät jopa nälkää. Puheenjohtaja Hyyrönen pystyi viestittämään inkeriläisvanhusten tilanteesta Suomen viranomaisille. Toivo Vesikon isolla työpanoksella Pyhän Marian seurakunta avasi Raavskissa vanhusten palvelupisteen.

Inkerin Liiton toimintaa täydensi kirkkomme uudelleen syntyminen, vanhat seurakunnat rekisteröitiin virallisesti. Pastori Arvo Survo kykeni keräämään isoja rahoja Kupanitsan kirkon kunnostamiseen Tämä kirkko vihittiin uuteen käyttöön vuonna 1991. Jotkut Inkerin Liiton perustajat kuten Arvo Survo ja Aarre Kuukauppi siirtyivät kokonaan kirkollistyöhön.

Inkerin suomalainen kulttuurimaisema

Terijoella inkeriläisrunotilaisuus

Inkerin Liiton runoilijaklubin jäsenet Anatoli Dridzo ja Maria Amfilohieva esiintyivät Terijoen kirjastossa 9. elokuuta pidetyssä kulttuuritilaisuudessa, joka alkoi Anatolin laulamasta Arvo Tolosen Muisto Terijoesta laulusta. Dridzo ja Amfilohieva lausuivat omia runojansa ja esittivät pari tanhua. He kertoivat myös inkerinsuomalaisten kalenterijuhlista ja omalla monipuolisuudella varmasti yllättivät vähälukuista yleisöä. Tilaisuudessa säesti Ljudmila Soikka.

Inkerin suomalainen kulttuurimaisema

Urkukonsertti Kelton Kirkossa

Lauantaina 16. elokuuta Kelton kirkossa pidettiin urkukonsertti, soittajana oli seurakunnan kanttori Marina Väisä. Kirkkotyön lisäksi Paikallisesta konservatoriosta ja Sibelius-akatemiasta valmistunut Marina nykyään opettaa urunsoittoa omassa Alma materissaan Pietarin konservatoriossa.

Muutaman kymmenen hengen yleisön houkutelleen konsertin ohjelmassa oli niin klassisia kappaleita (J.S.Bach ja S.Frank) kuin nykyajan urkumusiikkia (G.Dowe ja M.Duruflet). Marina Väisä kuuluu maan parhaiten urunsoittajien joukkoon sillä hänen esityksensä sekä sähköurkujen äänekäs sointu olivat mitä parhaimpia.

Urkukonsertteja järjestetään Kelton kirkossa neljä-viisi kertaa vuodessa. Vielä usemmin ne pidetään Toksovan kirkossa, missä on Inkerin kirkon seurakuntien ainut ilmaurut. Toksovan kanttorina on myös ammattiurunsoittaja Olga Minkina.

Leireillä lapset ja vanhemmat

Kielikylpy Suomessa on yhtä tärkeä niin inkeriläislapsille kuin heidän vanhemmillekin. He olivat yhdessä Puhkaharjulla pidetyssä opetusleirillä 21.-26. heinäkuuta. 25 aikuista ja alaikäistä inkeriläistä opiskeli täässä luonnonkauniissa paikassa suomea Itä-Karjalan kansanopistossa mm. Savonlinnaan muuttaneen Roine Tuhkasen johdolla. Sen lisäksi tehtiin mielenkiinoisia ekskursioita maitse ja Saimaan vesillä.

Kaksi lasten leiriä Inkerin Liitto pystyi järjestämään Perttelin evankelis-luterilaisen seurakunnan tarjoamissa tiloissa Juvankoskella Varsinais-Suomessa. 11.-20. ja 25.-31. heinäkuuta yhteensä 60 lasta pääsi nauttimaan suomalaisesta kesästä ja kivoista käynneistä Turkuun ja Naantaliin. Kuka lapsista voi jäädä kylmänä tavaten Naantalissa asuvia muumeja?

Lahtopaivan ateria Juvankoskella maistui ulkona. Oikealla IL:n neuvoston jasen Irina Ostonen. Lähtöpäivän ateria Juvankoskella maistui ulkona. Oikealla IL:n neuvoston jäsen Irina Ostonen.

Näiden kesäleirien järjestämisestä vastasivat IL:n aktiivit Irina Ostonen ja Linda Rähmönen. Rähmösen yhteydellä Pertteliin on pitkä historia, lapsena sodan aikana hän oli täällä evakossa.

Vipiän kyläjuhlat

Esitykset Inkerinmaan vaatimattomissa kylaklubeissa Korvelle on yhta tarkea kuin konsertointi ulkomailla. Kosemkinan Vipiän kunnanjohtajana on inkerinsuomalainen Eino Säkki. Hänen aloitteestaan kylässä joka kesä pidetään suomalaiset juhlat. 16. elokuuta niiden avajaisissa kylän klubissa hän piti koskettavan puheenvuoron, jossa korosti paikallisasukkaiden isänmaallisuutta, kaikista vainoista ja vaikeuksista huolimatta he eivät jättäneet kotiseutua. Klubin pieniin tiloihin kokoontuivat niin iäkkäitä vipiäläisiä kuin alaikäisiäkin.

Esitykset Inkerinmaan vaatimattomissa kyläklubeissa Korvelle on yhtä tärkeä kuin konsertointi ulkomailla.

Kyläjuhlien pääesiintyjänä oli Inkerin Liiton perinneyhtye Korpi (johtaja Olga Konkova). Olgan kertomukset Inkerinmaan kantakansojen perinteistä ja elinoloista täydensivät laulamista. Kansanlaulut vatjan, suomen ja inkeroiskielellä yleisö otti vastaan niin tunteellisesti, että kyynelet välähtivät monien mummojen silmissä.

Konsertti jatkui paikallisten runoilijoiden esityksillä. Heidän runoissa kerrottiin karkotuksista ja mutkikkaasta paluusta Ala-Laukaan kotikyliin. Lopussa kiitettiin Korpea ja Inkerin Liittoa, joka pysty lähettämään musiikkiyhtyeensä Inkerinmaan kaukaisiinkin kyliin. Jäähyväishetkellä eräs suomalainen mummo sanoi: «Meijän kansa on elos kunnes sen laulu soi». Ei voi kiittää nuorista koostuvaa perinneyhtyettämme paremmin.

Irina Golysheva

Rippikoululeiri Keltossa

Iso nuorisorippikoululeiri päättyi 3. elokuuta Keltossa. Yli neljäkymmentä nuorta Inkerin kirkon monista seurakunnista yhdessä opiskelivat katkismusta, osallistuivat ekskursioihin ja pitivät hauskaa. Teologisen instituutin mukavat tilat ja ihanat Kelton maisemat vahvistavat nautintoa yhdessäolosta ja kosketuksesta Raamatun tutuuteen.

Nuorisotoiminnan johtaja Natalja Väisä sanoi lauantaina 2.8. olevansa mukavaa toimia nuorten parissa, mutta samoin hyvin vaativaa. «Kivaa, että leirii päättyy huomenna ja pääsen viihdoinkin lomalle» – huokailee tehtyyn työhön tyytyväinen Natalja.

Liikuttava oli sunnuntaina pidetty monien nuorten konfirmaatio mahtavan näköisessä kirkossa. Kelton leiripäivät jäävät pitkään muistiin joka Inkerin kirkon uudelle täysioikeutetulle jäsenelle.

Inkerin suomalainen kulttuurimaisema

Slovakian lapsikuoron vierailu

Inkerin kirkko on ollut monta vuotta yhteistyössä Slovakian evangelisen kirkon (näin virallisesti sanotaan maan luterilaista kirkkoa) kanssa. Slovakian vapaaehtoiset nuoret olivat töissä Kolppanan Tihkovitsassa sijatsevassa seurakunnan leirillä, auttoivat nuorisotyössä, tällä alalla tuloksellisesti toimii lähetyspastori Julius Matta.

Tällä kertaa Inkerinmaalle Slovakiasta on tullut lapsikuoro Datelinky (Apilaiset). Sen ohjelmistossa on lauluja slovakian, englannin, saksan ja venäjän kielellä. 16. elokuuta tämä kuoro esiintyi Skuoritsan ja Pietarin Pyhän Mikaelin kirkoissa sekä 17. elokuuta Keltossa ja Viipurissa. Kaikissa paikoissa se ansaitsi yleisön suosion.

Suomeen opiskeluun ja töihin

Elo-syyskuussa Helsinkiin töihin oppisopimuksen ehdoilla lähtee IL:n työllistämiskeskuksen avulla muodostunut työntekijäryhmä. Oppisopimus tarkoittaa käytännössä, että ihmiset opiskelevat työnteolla, tehden työtä neljä päivää ja istuen luokassa yhden päivän viikossa. Kahden ja puolen vuoden kuluttua heistä tulee päteviä lähihoitajia, siivoijia, koulunkäyntiavustajia ja päiväkodin erikoisavustajia. Omiin tehtäviinsä työntekijät Inkerinmaalta palkkaa Helsingin kaupunki, kunta löytää tuleville tarvittavat asunnot. Ryhmässä on yhteensä 16 kielitaitoista. Inkerin Liiton voimin heille järjestettiin lyhyt puhutun suomen tehokurssi.

15 inkeriläisnuorta on lähdössä tutkintoon johtavaan ammattikoulutkseen Härmänmaan ammatti-instituuttiin Lapualle. Valinta tähänkin ryhmään tehtiin työllistämiskeskuksemme avulla. «Opiskeluun ei ole helppoa saada hyviä ehdokkaita, sanoo työllistämiskeskuksen johtaja Natalja Troshina, vaikka halukkaita on paljon, heidän kielitaito on pääosin hyvin heikko». Suomen osaaminen on yksi tärkeimmistä kriteereistä, joiden pohjalla valinta opiskeluun tapahtuu.

Tämä on jo neljäs nuorisoryhmä, joka lähetetään Lapualle kahdenvälisen sopimuksen perusteella.

Inkerin suomalainen kulttuurimaisema

Laulumessu karjalaisittain

Uskon Luojan lupausten, Taattoon taivahan tekijään,

Maan ja meren muovaajahan...

Runolaulumessu lauletaan Näin kuulostaa uskontunnustuksen alku Sanna Kurki-Suonion ja Pekka Vapaavuoren laatimassa runolaulumessussa. Siinä tekijät käyttävät karjalaisia kansansävelmiä, karjalan murretta sekä niin sanottua vanhaa suomea. Runolaulumessu pidettiin eri kirkoissa Suomessa, illalla 21. elokuuta se esitettiin Pohjois-Inkerissä Kelton kirkossa. Isolla menestyksellä messun toteuttivat sen tekijät ja opiskelijat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta ja Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta.

Runolaulumessu lauletaan

Yhden rivin uutiset

Pietarin Inkerin Liiton puheenjohtaja Wladimir Kokko kävi 20.8. neuvotteluja Suomen Pietarin pääkonsuli Olli Perheentuvan kanssa. Osapuolet sopivat yhteisestä osallistumisesta kolmeen tilaisuuteen lähikuukausissa.

Remontti on päättynyt Liteinin vanhusten palvepisteen tiloissa ja laitos palasi elokuun lopussa kotikaton alle.

28.8. Pietarin Maneesi –nimisessä isossa näyttelysalissa avattiin kaupungin vähemmistökansallisuuksille omistettu näyttely. Siinä on esitetty myös inkerinsuomalaisista kertovia valokuvia, lehtiä ja asiapapereiden kopioita. Näyttelyn järjestäjä on kaupungin hallituksen kulttuurikomitea.

Wladimir Kokko, Pietari, 1.9.2008