inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Uutisia Inkeristä 08/09:

• Inkerinsuomalaisten lippu kieltoon Venäjällä?

• Paras keino tehdä Suomi tutuksi

• Kirja inkeroisista saatavana

• Suomalais-ugrilaisin yleisurheilulaji löytyi

• Suomalainen leirikesä maistui

• Alkuperäiskansojen päivät Laukaanjoensuussa

• Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkerinsuomalaisten lippu kieltoon Venäjällä?

Lippu, jota kaikki inkerinsuomalaiset pitävät omana, täyttää 90 vuotta. Se siunattiin viralliseen käyttöön 8. syyskuuta 1919 Kirjasalossa. Kaksikymmentä vuotta sitten lippu palasi takaisin Inkeriin, kun se nostettiin salkoon Inkerin Liiton pitämisillä laskiaisjuhlilla kevättalvella 1989. Siitä ajasta alkaen olemme vapaasti käyttäneet Inkerin lippua kaikissa tilaisuuksissa. Ehkä lipun käytön suhteen meille on tulossa ongelmia.

Venäjän duuma on hyväksynyt lain, joka julistaa kaikki risriluput äärimmäisyys-symboleiksi! Sen mukaan ristilippujen käyttö voi aiheuttaa äärimmäisyystoiminnan syytteitä ja ankaran vankeustuomion, koska koko maailma taistelee terrorismia ja ekstremismiä vastaan.

8. syyskuuta 1919 on lippumme syntymäpäivä.

Venäjä taistelee äärimmäisyyttä vastaan oudolla tavalla. 11. syyskuun 2001 New Yorkin lentokoneiskujen jälkeen presidentti Putin ilmoitti Venäjän kansalaisille, että vastustaen äärimmäisyyttä kuvernöörejä maassa ei valita enää, vaan heistä päätetään Moskovassa. Sitten laadittiin kiellettyjen kirjojen listat, nyt yritetään panna kieltoon ristiliput...

Uhriksi voi joutua näin ollen ei ainoastaan Inkerin lippu, vaan myös Stavropolin alueen lippu (valkoinen risti keltaisessa kentässä), kaikki Venäjän armeijan liput (nykyään ne ovat ristilippuja), Venäjän sotalaivaston Pyhän Andreuksen lippu ja jopa Punaisen ristin lippu.

Kaikessa viisaudessaan duuma osaa tehdä mitä ihmeellisimpiä päätöksiä. Muistatteko lain, joka pakotti Venäjän kantakansoja käyttämään kyriliikkaa omissa kielissään. Tämä laki on voimassa muttei vaikuttanut millään tavalla Petroskoissa ilmestyvään karjalais-, suomalais– ja vepsäläislehdistöön. Nuo tyhmät vähälukuiset kansat jatkavat latinalaisten kirjaimien käyttöä.

Vitsin mukaan Venäjän lakien tuimuus korvataan niiden toimeenpanon tarpeettomuudella. Siihen maan kansalainen aina panna toivonsa.

Tämä ristilippulaki ei ole vielä astunut voimaan, tarvitaan vielä presidentin allekirjoitus ja julkaisu jossakin virallisessa lehdessä. Mutta jos se tulee voimaan, mitä tehdään kun pohjoismaiden valtionpäämiehet tulevat käymään Venäjällä?

Paras keino tehdä Suomi tutuksi

Joka vuosi Suomi-Seura järjestää suomen kielen tehokurssin ulkosuomalaisille, tänä kesänä se pidettiin Helsingin Laajasalossa 20.-31. heinäkuuta yhteistyössä paikallisen kristillisopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Kakhdeksantoista kurssilaista yhdeksästä maasta mukavasti asui ja opiskeli suomea kahdessa tasoryhmässä kristillisen opiston tiloissa.

Venäjältä oli kolme oppijaa, me (Aino Boldina ja Vladimir Smirnov) sekä yksi nuori nainen Moskovasta. Meidät Inkerin Liiton alkeiskurssilta valmistuneet hyväksyttiin korkeamman tason ryhmään. Viidenkymmenen tunnin tehokurssin opettajana oli Anja Keipi. Anja mielellään vastasi kaikkiin kysymyksiin ja antoi meille paljon uutta tietoa varsinkin puhutusta suomesta. Hän käytti oiken vähän englantia, suomea meille opetettiin suomeksi. Käytössä kurssilla oli meille tuttu Hyvin menee! oppikirja ja muuten tunsimme itsemme tunneilla aika varmoiksi, edes lopputesti ei vaikuttanut vaikealta. Nyt tiedämme, että Alla Sadovnikovan alkeiskurssi Pietarin Inkerin Liitossa vastaa kansainvälisiin laatuvaatimuksiin.

Suomi-Seuran kesäkielikurssilaiset heinäkuussa 2009.
Keskellä pisin Vladimir Smirnov, hänen vasemmalla puolellaan Aino Boldina.

Suomi-Seuran kurssi sisälsi myös kulttuuriohjelmaa, kävimme Kalevala-näyttelyssä Ateneumissa ja Tuusulan järvellä, missä luomustyötänsä tekivät mm. Pekka Halonen ja Jean Sibelius. Katsoimme suomalaisia elokuvia, saunoimme ja grillasimme makkaraa.

Olemme aikaisemminkin käyneet useasti Suomessa, mutta tämä kurssimatka vaikka maksoikin rahaa oli epäilemättä paras keino päästä kieliympäristöön ja perehtyä suomalaiseen kulttuuriin.

Aino Boldina,
Vladimir Smirnov

Kirja inkeroisista saatavana

Venäjän tiedeakatemian kustantama kirjasarja Leningradin alueen kanta-kansoista on saanut jatkonsa. Inkerinsuomalaisista kertovaa kirjaa seurasi perusteellinen teos inkeroisista. Uuden kirjan nimi on Izhora (inkeroiskansa).

Paksun 248 sivun kirjan tekijä on tiedeakatemian etnografisen tutkimuslaitoksen tutkija Olga Konkova. Sen takia yli puoli kirjaa on kansan perinnekulttuuria kuvaava osuus. Erikoisesti korostetaan inkeroisten kansanlaulujen rikkautta ja monipuolisuutta. Nuorena Olga Konkova teki Inkerissä arkeologisia kaivouksia ja keskittyi juuri inkeroiskalmistoihin. Ei ole ihmeellistä, että kirjasta löytyy paljon arkeologista ainestoa. Viime vuosisadan historia ja inkeroisten nykypäivä taas ei ole esitetty laajasti. Vaikka inkeroiset ovat häipyvä kansa (viime väestönlaskennan mukaan vuonna 2002 Inkerissä oli vain 177 inkeroista) tekijä uskoo, että sen uusi sukupolvi pystyy kantamaan inkeroisten rikasta kulttuuriperintöä tulevaisuuteen.

Kirjaa lukeva heti tuntee, kuinka isolla lämmöllä ja aidolla innolla Olga Konkova on sen kirjoittanut. Tekijän emotiot sopivasti täydentävät kirjan erinomaisia tieteellisiä ja yleissivistäviä ominaisuuksia. Ilmestynyt Izhora kirja on kansan suurin ja perusteellisin kuvaus venäjän kielellä.

Suomalais-ugrilaisin yleisurheilulaji löytyi

Berliinissä pidetyssä yleisurheilun maailman mestaruudessa kaikki kolme kultamitalia kävelyssä voittivat Venäjän edustajat. Lukijalle tiedoksi vaan, että nämä kaikki uudet maailman mestarit ovat kotoisin samasta kaupungista Saranskista, Mordvan tasavallan pääkaupungista. Kolmesta kaksi – Olga Kaniskina and Sergei Kirdjapkin – ovatkin mordvalaisia! Koska unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset urheilijat eivät menestyneet paljon mestaruudessa, niin voi sanoa, että suomalais-ugrilaisin yleisurheilulaji on nyt KÄVELY! Kävely on aika hauska yleisurheilun laji, maali saavutetaan reippaalla kissakävelyllä nopeasti mutta juoksematta ja matkat ovat aina hirveän pitkiä...

Irina Golysheva

Suomalainen leirikesä maistui

Kesä on leirien aika, Inkerin Liitto yrittää järjestää suomea lukeville inkeriläislapsille leirejä Suomessa, koska ilman kielikylpyjä suomea ei opi. 21.-28. elokuuta 15 IL:n lähettämää lasta oli Perttelin seurakunnan Juvankoksen leirikeskuksessa Varsinais-Suomessa. Joka aamulla lapsilla oli suomen tunti, kaksi kertaa käytiin suomalaisessa peruskoulussa, missä saatiin lisää opetusta.

Mutta enemmän kuin suomen opiskeluun lapset innostuivat leirin pääaiheeseen, satumaan vierailuun. Naantalissa he tervehtivät muumeja ja Tukholman matkan aikana tutustuivat Junibakenissa asuviin Astrid Lindgrenin hahmoihin.

Inkeriläisleiriläiset vierailivät Inkereen peruskoulussa.
Inkere –niminen paikkakunta on Salon lähellä.

Turun kiertoajelun oppaana ryhmällä oli Turkuun muuttanut Eero Pellinen, paljon apua leiriläiset saivat usealta paikalliselta järjestäjältä, mutta päävastuu leirin järjestelystä oli Irina Ostosella ja opettaja Linda Rähmösellä.

Alkuperäiskansojen päivät Laukaanjoensuussa

Leningradin aluehallituksen, paikallisten viranomaisten ja Ust-Lugan sataman tukemat alkuperäiskansojen päivät pidettiin Laukaanjoensuussa 29.-30. elokuuta. Päivien tavoitteena oli inkeroisten, vatjalaisten ja inkerinsuomalaisten kansallisidentiteetin säilymisen ongelmien käsittely tiiviimmässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tälle aiheelle oli omistettu pyöreän pöydän keskustelu avajais-päivänä 29.8. Mielipiteitä saivat esittää niin kansallisliikkeen aktivistit ja perinnekulttuurin harrastajat kuin tavalliset inkeroiset ja inkerinsuomalaiset.

Alkuperäiskansojen päivien aktivistit. Nämä ihmiset uskovat inkeroisten ja vatjalaisten tulevaisuuteen ja tekevät työtä sen hyväksi.
Valok. Kirill Ivatsov

Tilaisuuden ohjelma oli todella monipuolinen. Ensimmäisenä päivänä mm. heitettiin saapasta, tansittiin ja pidettiin iso konsertti, johon osallistuivat Inkerin Liiton perinneyhtye Korpi, vatjalainen lapsiyhtye Linnud Joenperän koulusta, kaksi inkeroisyhtyettä Šoikulan laulud ja Kalastajatar Soikkolan Vistinästä, virolainen Kuldjala lauluselts Tallinnasta ja Bestiari –niminen kansanmusiikkia harrastava yhtye Pietarista. Illalla kansanmusiikin taitajat vaihtoivat kokemuksia ja opettivat omia kappaleita toisilleen ystävällisessä ilmapiirissä.

Lintujen johtaja M.Petrova (oikealla) ja Toivo Tupin Inkerin kulttuuriseurasta (keskellä) laulamassa Korven kanssa Laukaanjoen rannassa. Valok. Kirill Ivantsov.

Korpi –yhtyeellä ja sen johtaja Olga Konkovalla oli erikoisen tärkeä rooli koko tilaisuuden järjestelyssä ja menossa. 29. elokuuta Korpi juhlallisesti esitti uuden CD-levynsä Päivä Joenperäs. Siinä on Korven laulamia vatjalaisia, inkeroisia ja inkerinsuomalaisia kansanlauluja. Lintujen ja Kuldjala lauluseltsin kanssa sunnuntaina 30. elokuuta Korpi vieraili Kosemkinassa ja Vipiässä. Kosemkinan luterilaisessa kirkossa ensimmäistä kertaa soivat Viljo Tormisin Inkerinmaan illat.

Inkerinmaan alkuperäiskansojen edustajia vatjalaisia ja inkeroisia on yhä vähemmän ja vähemmän, mutta kun maailmalla asuu niin paljon kotiseutua rakastavia ihmisiä ja kun kansallistyötä tehdään yhdessä niiden perinnekulttuuri ei katoa koskaan.

Irina Golysheva

Yhden rivin uutiset

• 6. elokuuta 15 hengen vanhusryhmä Liteinin palvelukeskuksesta kävi kiertoajelulla Vanhassa Laatokassa.

• Isona ryhmänä Pärnun inkerinsuomalaisten seuran jäsenet vierailivat 20.-23. elokuuta Inkerinmaalla ja Pietarissa. Monille nuorille se oli ensimmäinen tutustumismatka esi-isien kotiseudulle.

• 26. elokuuta Inkeri ja Suomi luentosarjan puitteissa Wladimir Kokko kertoi IL:n toimistossa Pushkinskajalla inkerinsuomalaisten kansanlauluista. Esimerkkeinä soivat Arvi Kempin ja Röntysköjen äänitteet.

Wladimir Kokko,
Pietari, 1.09.2009

INKERIN LIITON 20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ