Tervetuloa

UUTISIA INKERISTA 09/03

Arkisto: 08/03, 06/03

Halukkaita osata kielta viela paljon

'Tuntuu silta, etta kaikki ovat jo kayneet kurssillamme. En tieda, tuleeko ihmisia...'- kielikursseista vastaava Nadja Osmak IL:n Pietarin toimistosta epaili 2.9 huomispaivaa. Kolmantena syyskuuta Pushkinskajalla 15 kuten hyvin ajoissa oli ilmoitettu yhdistyksen jasenet kirjoittautuivat kielikursseille. Ja taas oli jonoja, eika paikkoja riittanyt kaikille.

Talla lukukaudella Inkerin Liitto jarjestaa suomen opetusta kolmella tasolla ja muodostaa yhteensa 20 kieliryhmaa. Puolet ryhmista ovat Pietarissa ja tunnit pidetaan lahikoulun vuokratuissa tiloissa, puolet ovat eri puolilla Inkerinmaata. Hatsinan suomalaisessa monitoimikeskuksessa opiskelee 2 ryhmaa, mutta 2 ryhmaa ryhtyy opiskeluun myos aktiivisessa ja kielitaitohaluisessa Sosonovy Borin jarjestossa. Joka ryhmassa meilla on tavallaan 20 oppijaa, eli 15.9. penkille istuu noin 400 kielitaidosta kiinnostunutta.

Suomen paakonsulaatin ja tyoministerion toimin jarjestetaan paluumuutto-valmennus. Naita ryhmia on talla kertaa yhteensa 7, ne toimivat Pietarissa, Hatsinassa ja ensimmaista kertaa Kakisalmessa. Tahan pitkaan Kakisalmen matkaan opettaja Valeri Koivanen uhraa 8,5 tuntia kerran viikossa.

Vipian kylanjuhlat

Ala-Laukaalla toimii Inkerin Liiton paikallisosasto, sen toimeliaimpia jasenia on Vipian kulttuuritalon johtaja Etla Lukka. Etla on Kosemkinan Vipian kanta-asukas ja juuri hanen aloitteestaan 6. syyskuuta tassa ensimmaisen kerran pidettiin kylanpaivajuhlat. Kaikesta huolimatta Vipia on pysynyt vakavasti suomalaisena kylana, jossa ainakin viisikymppiset puhuvat keskenaan pelkkaa suomea.

Juhlien alussa oli tietenkin tervehdyspuheenvuoroja mm. Jaaman piirikunnan johdon puolesta. Paikalliset viranomaiset ovat tukeneet tilaisuutta rahallisesti. Muuten juhlat perustuivat perinteelliseen talkkooperiaatteeseen. Juhlakentalla oli kasityonayttely ja parhaat kasityolaiset palkattiin. Palkintoja oli ylipaatansa paljon, siisteimman talouden omistajalle, kylan vanhimmille asukkaalle ja jopa suurimman kesakurpitsan kasvattaneelle... Juhlallista melialaa kohensivat Soikulan laulud-yhtye Soikkolan Loankylasta, Pietarin Inkerinsuomalaisten kuoro seka muutama kylan oma laulajansa. Juhliin tuli osallistumaan lastenryhma Pietarin koulusta 200. ja IL:n suomi-koulusta.

Tuutari: 10 vuotta elpymistyota

Syksylla 1993 Tuutarin maella Arvo Survon toimittaman jumalanpalveluksen jalkeen paatettiin elvyttaa paikallisen seurakunnan, joka on Inkerinmaan vanhimpia. Ensimmaiseksi seurakunnan puheenjohtajaksi valittiin Nikolai Peikolainen ja samana vuonna Kouvolan seurakunnasta tuli elpyvalle Tuutarille ystavyysseurakunta seka uskollinen tukija.

7.9. pieni seurakunta (siihen kuuluu alle 100 jasenta) juhli elpymistyon 10. vuotisjuhlaa. Juhliin saapui piispa Aarre Kuukauppi niin kuin moni seurakunnan ystava Suomesta. Puheenvuorossaan pastori Yrjo Trygg kertoi Tuutarin historiasta ja korosti sen monien tyontekijoiden panosta seurakunnan uudelleenrakentamiseen. Todella paljon ovat tehneet seurakunnan elpymisen hyvaksi lasnaolleet Olga Bardukova ja Elsa Pitka. Tilaisuus pidettiin rakentamisen alla olevassa kirkossa. Vaikka harjannostajaiset pidettiinkin viime vuonna tyomaa on viela kesken, varoista on kova pula ja tyot etenevat hitaasti. Kirkko, johon on suunniteltu myos seuratilat, pappila seka jopa sauna ja varasto, valmistunee ensi kevaana. 'Mutta meilla ei ole kiire,'- kertoi talkoolainen Unto Tammi Kouvolasta nayttaen pienta kodikkasta kirkkohuonetta - 'tassa on noin 15 istumapaikkaa ja seurakunta voi elaa siis normaalia elamaa'.

Suomen viikon monipuolisuutta

ћ Paaministeri Matti Vanhasen vierailu Pietarissa Suomen viikolla oli lyhyt. Han osallistui suuren kulttuuritilaisuuden avajaisiin, kavi Kronstadtin satamassa ja eraassa sairaalassa. Kunniaosoituksena pidamme sita, etta viikon ensimmaisena paivana 8.9. paaministeri vaimoineen kavi Pyhan Marinan kirkossa, jossa mm. han tapasi piispa Kuukaupin ja kirkon uuden talouspaallikon Mirja Vypiralenkon.

ћ Maanantai-iltana Rumjantsevin palatsissa Suomen viikko juhlallisesti avattiin. Ruuhka oli kauhea palatsin pihoihin kokoontui vahintaan puolitoista tuhatta kutsuvierasta. Musiikin soidessa ja shown mennessa paaministeri piti toisen kerroksen ikkunasta puheensa, josta melun takia juhlavaki sai ymmartaa hyvin vahan. Tekniikka petti taysin kun mikrofoonin eteen astui kuvernoorin virkkaa tayttava Aleksandr Beglov. Samana iltana palatsissa alkoi toimia suomalais-venalainen nykytaiteen nayttely, joka vaikuttaa aivan jarjettomalta. Mutta hauskaa pidettiin ja joukossa kulkivat kaasunaamarienkelit sita edesauttoivat.

ћ Keskiviikkona 10.9. loistavissa Etnografian muoseon tiloissa oli suomalais-venalainen tyohallintojen seminaari, johon osallistui mm. IL:n tyollistamiskeskus. Wladimir Kokko kertoi siina Inkerin Liiton yhteistyosta Suomen tyoministerion kanssa.

ћ Torstaina 11.9. Pietarin kuoro esiintyi turkulaisen Sateenkaari yhtyeen kanssa koulussa 214. Seuraavana paivana turkulaiset esittivat Appelsiinipuu-nimista projektiansa IL:n toimistossa.

ћ Yhteensa Suomen viikon puitteissa Pietarissa jarjestettiin satoja tilaisuuksia ja viikko todella heratti pietarilaisten kiinnostusta pohjoista naapurimaata kohtaan.

Luterilaiset ja ortodoksit kohtasivat Pietarissa

Lauantaina 13.9. Pyhan Marian kirkossa pidettiin kirkkokuntien valinen seminaari, jonka paatarkoituksena oli eri kirkkojen valisen yhteistyon vahvistaminen. Suomesta seminaariin tulivat molemmat arkkipiispat luterilainen Jukka Paarma ja ortodoksinen Leo. Seminaarin avasivat Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi ja arkkipiispa Jukka Paarma. Paivan aikana puheenvuorot pitivat Pietarin ja Laatokan ortodoksimetropoliitta Valdimir, Mikkelin piispa Voitto Huotari seka tutkijat IVY:n maissa toimivasta saksalaisperaisesta luterilaisesta kirkosta, Helsingin yliopistosta ja Suomen Pietarin instituutista. Puheenvuorossaan paasihteeri Aleksandr Prilutski Inkerin kirkosta kiinnitti huomiota siihen, etta viime vuosina viisumin saanti ulkomaalaisille on vaikeuttunut ja humanitaarinen avustuklsen toimittaminen on tullut lahes mahdottomaksi. Tohtori Tama Tatshenko korosti, etta kirkko ei ole kansallinen yhteiso, se on kaikille avoin ja nain ajatellen luterilaiset kirkkokunnat Pietarissa ovat viime vuosina paljon edistyneet. Pidetty seminaari totesi viela kerran, etta kasvavalla Inkerin kirkolla ei ole Venajalla ongelmia suhteissa muihin kirkkokuntiin ja myos sita, etta kirkkomme pyrkii kristittyjen valisteen yhteistoimintaan seka keskusteluihin, joiden avulla voidaan poistaa vaarinkasityksia.

Kirkkosali ollen tapo taynna vakea Suomen luterilaisen kirkon johtaja toimitti yhdessa piispa Kuukaupin kanssa sunnuntaina 14.9. jumalanpalveluksen Inkerin kirkon tuomiokirkossa. Mukana jumalanpalveluksessa oli mm. Suomen Pietarin paakonsuli Kauko Jamsen.

Siperian suomalaisten asemaa tutkitaan

Helsinkilainen Raili Parviainen Voluntate ry:sta on tutkinut inkerinsuomalaisten asemaa ex-Neuvostoliitossa jo usean vuoden. Tana vuonna jo toisen kerran han paasi Helsingin yliopiston lahettina tutkimusmatkalle Siperiaan, hanen ryhmaansa kuuluivat myos Maaretta Pukkio Voluntateesta ja tulkkina Linda Rahmonen IL:sta.

Jannittava matka kesti kuukauden (16.8.-17.9.), se alkoi Omskista ja paattyi Irkutskiin. Joka paikkakunnassa vieraita ystavallisesti ottivat vastaan paikalliset suomalaisjarjestot. Kaikkien Omskin alueelle karkotettujen suomalaisten nimilistat ryhma havaitsi olevan paikallisen suomalaiseuran hallussa (seura toimii taysin itsenaisesti eika kuulu IL:oon), niita tutkijoille naytti Irina Suomalainen. Krasnojarskista ryhma teki sivumatkan Verhni Suitukin kylaan, jonka vaeston enemmistona ovat edelleenkin olleet virolaiset. Heidan isovanhempansa karkotettiin Siperiaan 40-luvun loppupuolella. Yllattavaa, mutta kylan raitilla sujuva viro kuuluu hyvin tanakin paivana. Matkan aikana Raili Parvianen haastatteli noin 30 ihmista yrittaen selvittaa, mika on Siperian inkerilaisyys. Kaikissa kaupungeissa ryhma totesi, etta suomalainen syntypera kiinnostaa Siperiassa asuvia inkerinsuomaisia yha enemman, myos hyvinkin nuoria ihmisia. Kaikilla heilla on iso tarve historia- ja kansantietellisesta aineistosta. Monet haluaisivat opiskella suomea Inkerissa tai vaikka kayda Inkerinmaalla katsomassa esi-isien kylia. Ryhman mukaan paluumuuttoaikomus Siperian suomalaisten keskuudessa ei ole iso.

Suomalais-ugrilaisten kulttuurifestivaalit

18.-20.9. pidettiin 10. suomalais-ugrilaisten kansojen folkloorifestivaalit, joihin inkerinsuomalaisten edustajana osallistui Pietarin kuoron 13 hengen lauluryhma. 'Tutustumiskonsertin' jalkeen osallistujat eri Venajan suomalais-ugrilaisista autonomioista, Leningradin alueelta (paitsi meikalaisia taalta mukana oli myos vepsalainen Armas-niminen folklooriyhtye), Virosta ja Suomesta lahtivat Tverin alueen piirikuntien kyliin tapaamaan paikallisia karjalaisia. Pietarin kuoro kavi Maksatiha-kylassa, missa tutustuminen Tverin karjalaisten elinoloihin seka moniin hyviin ihmisiin oli todella liikuttava. Naiden karjalaisten esi-isat tulivat 1600-luvulla uuteen kotimaahan Inkerista ja Laatokan Karjalasta, tamahan muistuttaa meidankin kansamme kohtaloa. Se on jotain, kun keskella Venajaa Moskovasta 150 km:n paasta kuuluu ihan ymmarrettava karjala!

Paattajaiskonsertissa Tverissa festivaalien viimeisena paivana esiintyi yli 20 musiikkiyhtyetta. Varikkaat kansanpuvut ja monien kansojen omituiset savelet muodostuivat kaupungin suureen kulttuuritilaisuuteen. Inkerinsuomalainen kuoro Pietarista (joht. Olga Konkova) sai yleisolta hyvin lampiman vastaanoton ja jarjestajilta kunniakirjan.

Teologisella instituutilla uudet tilat

Ristikulkueella sunnuntaina 21. syyskuuta alkoi Keltossa puolipaivan aikaan Inkerin kirkon teologisen instituutin uuden rakennuksen avajaiset. Uuden talon vihkimisen toimitti piispa Aarre Kuukauppi pastori Aleksandr Prilutskin ja pastori Ivan Hutterin avustuksella. Juhliin osallistui paljon kutsuvieraita Venajalta, Suomesta ja Yhdysvalloista.

Uusi tyylikas rakennus sijaitsee samalla seurakunnan omistamalla maatontilla Kolppinan kylassa, jossa on vanhusten palvelutalo ja v. 1995 avattu kirkon koulutuskeskus (myohemmin tama on saanut S.J.Laurikkalan teologisen instituutin nimen). Noin 80 seurakuntaa yhdistavalla kirkolla on iso tarve patevista tyontekijoista, sen koulutustoiminta ei mahdu enaa kahteen pieneen vanhaan rakennukseen. Uudessa kolmikerroksessa paarakennuksessa on yhteensa 1500 m? tilaa, siina on luokkahuoneet, kirjasto, valoisa lukusali, mukavat toimistohuoneet seka opiskelijoiden majoitustilat. Sokkelikerrokseen tulevat arkisto, kuntosali ja saunat. Rakennus-kustannukset ovat kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa, joista 950 000 hankkeeseen on myontanyt Suomen Lahetysseura. Rahatukea myonsivat myos Luterilainen maailmanliitto, USA:n luterilaiset kirkkokunnat, Kirkon Ulkomaanapu ja monet muut jarjestot seka yksityishenkilot. Varoista on n. 200 000 euron vajetta edelleenkin, sen takia avajaispaivana jotkut tyot olivat viela tekematta eika tiloissa ollut kalusteita. Kuitenkin rakennusurakoitsijan Interstroi Plusin toimitusjohtaja Igor Tammi on varma, etta rahoitus jarjestyy ja urakoitsija luovuttaa rakennuksen valmiina kahden-kolmen viikon kuluttua.

Virkaa tayttavan rehtori Tapio Karjalaisen mukaan instituutilla eri linjoilla opiskelee vuosittain 150 opiskelijaa. Taalla koulutetaan pastoreiksi, diakoniatyontekijoiksi, kanttoreiksi yms. Uuden rakennuksen kayttoonotto korottaa Inkerin kirkon koulutustoiminnan uudelle tasolle. Teologisella instituutilla on nyt mahdollisuus hankea seka Venajan virallista korkeakoulun lisensiota, etta Luterilaisen maailmanliiton sertifikaattia. Lahitulevaisuudessa instutuutin antama teologinen koulutus tulee vastaamaan maailman teologisen kandidaatin kriteereihin.

Wladimir Kokko, Pietari

8.10.2003