Nouse, Inkeri!

Dm.Guitorї 2004

24.09.03 lähtien:

Työllistämis-
keskus:

Arkisto:

Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:

•http://www.inkeri.fi/

•Suomen Inkerin
kulttuuriseura

•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

•inkerikeskus.fi

•Ruotsin Inkeri-liitto

•Virossa


•Pietarin Inkerin Liitton lehti

•Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

•Venjoen inkerin Liiton osasto


•Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

•Tverinkarjalaisten ystavat ry

• Suomen Yleisradio

Arvo Survo
50-vuotias
21.08.04

Arvo Survo
50-vuotias
21.08.04

Arvo Survo
50-vuotias
21.08.04

Arvo Survo
50-vuotias
21.08.04

Design: Dm.Guitorї2004

UUTISIA INKERISTÄ 09/04

Suomen kursseja jonotetaan

Tällaista ei ole nähty useaan vuoteen, 7. syyskuuta Inkerin Liiton toimistoon jonotettiin Pushkinskaja katua pitkin. Meillä oli suomen kurssien ilmoittautumispäivä. Ensimmäiset kielitaitonälkäiset tulivat ovelle 2 tuntia ennen sen avaamista ja väki ryntäsi toimistoon kuuteen saakka illalla. Kurssisihteeri Nadja Osmaki selittää innokkuutta sillä, että Suomen Pietarin pääkonsulaatti vakavasti suosittelee paluumuuttajaksi aikoville IL:n kielikurssien käyntiä ennen pakollista paluumuutto-valmennusta.

Uutta lukuvuotta 13.9. alkaa 22 aikuisten kieliryhmää, niistä 12 on Pietarissa, 2 Hatsinassa ja 2 Sosnovy Borissa. Suomea opiskellaan myös IL:n Viipurin, Toksovan, Kelton, Tyrön, Taaitsan ja Jaaman osastoissa. Muodostetaan myös lasten ja nuorten kieliryhmiä, niitä perustetaan Pietariin, Hatsinaan ja Taaitsaan. Yhteensä tällä lukukaudella suomea yhdistyksen kahden tason kurseilla opiskelee noin 500 hekilöä.

Opettajia paluumuuttovalmennuskursseille valitsi tällä kertaa kilpailupohjalla tamperelainen Onnenkieli (tj Õnne Kankainen). Viidessä paluumuuttovalmen-nusryhmässä suomea opettavat Olga Glebova, Julia Gordina, Wladimir Kokko, Nina Miroshnikova ja Alla Sadovnikova.

Samaan aikaan uusi lukuvuosi alkaa myös suomen opettajien kahden vuoden täydennyskurssilla, jota Inkerin Liitto järjestää suomalaisen Opintotoiminnan keskusliiton OK:n (tj Ahti Valke) kanssa.

Huolehtiminen suomenkielitaidon säilymisestä Inkerinmaalla on Inkerin Liiton päätehtäviä. Voi todeta, että kielen opetus meillä kehittyy nykyään tyydyttävällä tavalla.

'Olen kaverin kanssa muuttanut Inkeriin palatakseni sukujuurilleni' - kertoo nelikymppinen Ljudmila Luminen. 'Isoäitini oli inkerinsuomalainen ja isäni on Tverin karjalaisia, pienenä kuulin paljon suomea, mutta aikuiset eivät uskalleet puhua sitä lapsille. Pelossa elettiin...' - Ljudmila jatkaa. Hän on kasvanut Uralilla Zlatoustin kaupungissa ja on kauan opettanut siellä korkeakoulussa. 'Kun viime keväänä opiskelijaryhmän kanssa astuin Pyhän Marian korkkoholviin, niin heti tuntui olevani kotona. Se oli salaman kirkas tunne. Kaikki ympärilläni olleet olivat kuin omaisia. Olen päättänyt oppia suomea ja mahdollisesti muuttaa Inkeriin pysyvästi'. Ljudmila vuokraa nyt asunnon Systärpekissä ja käy opiskelemassa suomea Valeri Koivasen ryhmässä. Sitä, mitä Luminen oppii Inkerissä, hän tahtoo levittää Zlatoustissa, jossa toimii hänen perustamansa suomalaisseura. Kysymykset 'Millä elät? Miten olet uskaltanut jättää lehtorin viran?' jäivät kysymättä, niin innostuneeltä Ljudmila Luminen näytti.

Matkailulle uusi potku Hatsinassa

Matkailualan edistämisseminaari pidettiin Hatsinan suomalaisessa monitoimi-keskuksessa 8. syyskuuta. Mukana olivat Venäjän matkailufoorumi-hankkeen edustajat Suomesta, paikallisviranomaiset sekä alan yrittäjät. Jälkimmäisten joukossa myös inkerinliittolaisia. Puheenjohtajana toimi Pellervo Kokkonen Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksesta.

Seminaarin aiheena oli Leningradin alueen matkailun potentiaali, jota paikallis-viranomaset haluavat korottaa. Esimerkiksi Hatsinan mukava sijainti Pietarin ja sen lentokentän läheisyydessä, seudun luonnon arteet, palatsit ja museot, kehittyvät palvelut voivat houkutella paljon turisteja jo lähivuosina. Tasokkaita hotelleja ei riitä, mutta niitäkin rakennetaan. Inkeriläisyrittäjät kertoivat siitä, että suomalainen Inkeri on myös näkemisen arvoinen ja Inkerin Liitto tarjoaa kiinnostuneille valmiita kierrospaketteja. Yhdistyksen palvelut matkailijoille on tarkoitus kehittää mm. Suomen työministeriön rahoittaman matkailun kehittämishankkeen (projektipäällikkö Tarja Rantala) avulla.

MIETTEITÄ ÄÄNEEN

Terrorisodan hinta

Terrorisota on julistettu Venäjää vastaan. Jätetään sen syyt käsittelemättä, vaan katsotaan kansalaisten maksamaa hintaa. Parisataa lapsia kuoli Beslanin koulussa, 94 kahdessa räjähtyneessä lentokoneessa näin sisäministeriön tehottomuudesta me kansalaiset maksamme ihmisten hengillä. Ylläpidämme tuota ministeriötä niin kuin federaation turvallisuuspalveluakin (FSB:ta) maksamillamme veroilla. Maksamme siis terrorisodan hintaa myös rahalla. 13.9. presidentti Putin ilmoitti valtiovallan elinten rakenteen uusimisesta, jotka käytännössä tarkoittavat federaatiovaltion lopettamista. Täällä ei eipäillä, että Kremlille kuuliainen parlamentti hyväksyy kaikki presidentin ehdotukset. Venäjän tasavalloilta ja alueilta faktisesti otetaan pois niiden paikallinen itsehallinta, mistä federaatiosta voidaan sitten puhua? Vaalijärjestelmä tulee muuttumaan niin, että ehdokkaita saavat nimeä vain puolueet. Yksikään Venäjän puolue ei ole puolue länsimmäisessä mielessä, niiltä puuttuvat kokonaan poliittiset periaatteet ja vastuu. Terrorisodasta maksamme kansanvallan menettämisellä. Tuntuu rasittavalta, olisipa hyvä jos terroristit itse joutuisivat maksamaan rikoksistaan jotakin.

Ja vielä yksi seikka. Kansallisuusasioita Venäjällä jatkossa tulee käsittelemään aluepolitiikkaministeriö. Huomatkaa, ei federaatioasioiden eikä kansallisuusasioiden, vaan aluepolitiikkaministeriö! Ministeri tehdään Pietarin ex-kuvernöörista Vladimir Jakovlevista, joka on koulutukseltaan lvi-insinööri. Mutta osaahan tuo suhtautua hienosti kansallisuusasioihin jääden kaupungin johtavuuskaudellaan julkisesti paljastamatta 7,5 vuoteen edes omaa syntyperäänsä!

Vatjanmaa valokuvissa

Vatjanmaa-niminen valokuvanäyttely avattiin 15. syyskuuta Suomen Pietarin instituutissa. Tuntemuksella ja rakkaudella Sergei Lotov ja Jekaterina Kuznetsova esittävät valokuvissaan Ala-Laukan maisemia. Paitsi tekijät ja instituutti näyttelyn valmisteluun osallistuivat Venäjän kansantieteellinen museo (osastonjohtaja Olga Fishman) ja Luutsan kylässä sijaitseva vatjalaisten kansanmuseo (johtaja Tatjana Jefimova) sekä muutama vatjalaiskulttuurista kiinnostunut. Avajaisissa pidettiin Vaðða kaazgõt -nimisen vatjankielisen satukirjan presentaatio, sen toimittivat vatjalaisfolkloorin asiantuntijat Mehmet Muslimov ja Jekaterina Kuznetsova.

Toive konsertoi Pietarissa

Kahdenkymmenenkahden vuoden uransa aikana Petroskoin yliopiston musiikkiyhtye Toive (johtaja Genrih Turovski) on esiintynyt Pohjoismaissa, Puolassa, Yhdysvalloissa ja jopa Irakissa. Se on tehnyt huomattavan panoksen inkerinsuomalaisten kulttuurin säilyttämiseen ja levittämiseen, mm. levyttämällä vuonna 1998 USA:ssa inkeriläiskansanlaulujen CD:n.

Syyskuussa Pietarin teknillisen meriyliopiston kutsumana Toive konsertoi viikon Pietarissa. Kaikkialla, missä yhtye esiintyi - kansantieteellisessä museosa tai meriylipiston klubissa, Pietarin kapellan pihassa tai Palatsiaukiolla, se sai yleisön lämpimän vastaanoton. Toiveen ohjelmassa oli niin suomalaisia kuin muitakin kappaleita, mutta aina korkealla taidetasolla esitettyjä. Yksi asia vain petti meitä inkerinliittolaisia, Toiveen konsertiin 22.9. koluluun 214., jossa IL pitää kielikursseja, tuli vain 15 katsojaa...

Wladimir Kokko, Pietari

02.10.2004