inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Uutisia Inkeristä 09/07:

Suomenkielinen FM-radio Pietariin

Ulkosuomalaisparlamentin 5. varsinainen istunto

Inkeriläiset Hatsinan syysmaratonin järjestäjinä

Suomen opetuksen lukuvuosi alkanut

Retkeilypäivät Kiviniemellä

Vuotisjuhla Keltossa

Yhden rivin uutinen

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin puheenvuoro ulkosuomalaisparlamentin 5:ssa varsinaisessa istunnossa

Suomenkielinen FM-radio Pietariin

Arvoisa puhemies! Hyvät ulkosuomalaisparlamentin edustajat!

Olen inkerinsuomalainen Venäjältä, mutten aio puhua Suomen hallituksen ehdotuksesta inkeriläispaluumuuttojonon sulkemisesta, toivottavasti tämän asian ottaa esille alueemme varapuhemies.

Minä haluaisin palata ikuiseen puheaiheeseen – suomenkielisiin radiolähetyksiin. Ymmärrän, että asia on ulkosuomalaisia kohtaan melkein loppuun käsitelty ja lähetysmaasto Porissa on purettu, mutta, mutta...

Maailmassa on maat esim. Saksa, Venäjä, Ranska, jotka harrastavat kielensä ekspansiota ymmärtäen oman kielen kansainvälistä merkitystä. Vaatimattomat suomalaiset ilmeisesti pitävät kieltänsä vain omaisten tunnusmerkkinä. Yleisradion miehet eivät halua ajatella globaalisti, sille ei voi mitään, mutta voisivatko suomalaiset radiomiehet ajatella alueellisesti?

Kun käyn autollani Suomessa, niin jo puolimatkalla rajalle jossain Kivennavalla alkaa kuulua FM-radiolähetyksiä Lappeenrannasta. En ole tekniikkaihmisiä, mutta minusta tuntuu, että vielä «tshut-tshut», vielä vähän ja suomenkieliset FM-lähetykset kuuluisivat Pietarissa.

Se olisikin tarpeellista, kuuntelijoita riittää. Pietarin alueella asuu 15 000 inkerinsuomalaista, pari tuhatta suomensuomalaista (pääosin diplomaatteja perheineen - Pietarissahan toimii maailman suurin Suomen edustusto – ja liikemiehiä perheineen). Sen lisäksi on kymmenisen tuhatta suomea osaavaa venäläistä tuhansista suomalaisista turisteista puhumatta.

Suomenkielisistä radiolälehtyksistä kiinnostuneita on siis yhtä paljon kuin venäjänkielisiä Suomessa. Suomen venäjänkielisiä on jo muutaman vuoden palvellut Suomeen perustettu venäjänkielinen FM-radio Spuntik. Miksi meillä Pietarissa ei ole vastaavaa?

Jos Lappeenrannan radiolähetyksiä on teknisesti mahdotonta vahvistaa, niin radiomiehet tervetuloa Pietariin! Pietarista teille löytyy kuuntelijoita, ilmoitusten ja mainosten antajia, kielitaitoisia työntekijöitä sekä turisti-infoa kaipaavia. Suomalaisille tärkeitä uutisia ja tapahtumia on miljoonakaupungissa yllin kyllin.

Noin kahden vuoden kuluttua kaupungin yhdinkeskustassa luterilaisen Pyhän Marian kirkon vieressä avataan isohko Suomi-keskus, miksei sen katon alla voisi olla suomenkielistä FM-radioasemaa?

Ja lopuksi vielä kerran – suomalaiset radiomiehet, tervetuloa Pietariin! Kiitos.

Ulkosuomalaisparlamentin 5. varsinainen istunto

Mikä on ulkosuomalaisparlamentti?

Ulkosuomalaisparlamentti on vuonna 1997 perustettu Suomen ulkopuolella asuvan noin 1,3 miljoonan ulkosuomalaisen yhteistyöfoorumi. Se toimii heidän suorana linkkinä Suomen valtionelimiin.

Mikä on usp:n rakenne?

Ulkosuomalaisparlamenttiin kuuluvat ulkosuomalaisyhteisöt, jotka ovat ratifioineet usp:n säännöt. Niitä on nykyään noin 450 kolmestakymmenestä eri maasta. Joka ulkosuomalaisyhteisö voi suuruudestaan riippuen lähettää varsinaiseen istuntoon 1-3 edustajaa. Varsinaisissa istunnoissa valitaan usp:n puhemiehistö (puhemies ja 8 varapuhemiestä). Usp:n sihteeristönä toimii Suomi-Seuran sihteeristö.

Kuuluvatko inkerinsuomalaiset ulkosuomalaisparlamenttiin?

Kyllä. Inkeriläisliitot Venäjältä, Virosta ja Ruotsista ovat usp:n perustajajäseniä. Myös moni liittoihin kuuluvat paikallisjärjestö sekä muutama oikein pieni liittoihin kuulumaton inkeriläisyhdistys ovat ratifioineet usp:n säännöt. 10.-11. syyskuuta 2007 pidettyyn varsinaiseen istuntoon osallistui 21 inkerinsuomalaista edustajaa ja 7 tarkkailijaa.

Mitä inkerinsuomalaisten asioita käsiteltiin tällä kertaa Helsingissä?

Inkerin Liiton Pietarin ja Kingisepin osastot ovat esittäneet usp:n istuntoon 3 aloitetta, jotka koskivat oleskeluluvan A-statuksen saamisen helpotusta, erikoisopinto-ohjelmia nuorille sekä Kingisepin vanhain kodin rakentamisen rahoitusta. Kaikki esittämänne aloitteet saivat usp:n kannatusta.

Mikä hyväksytyille aloitteille tehdään?

Ne menevät suoraan vastaavien ministeriöiden pöydille ja niihin on pakko vastata. Valitettavasti vastaukset eivät ole aina myönteisiä. Mutta on jo kokemusta, kun Suomen laitkin muutettiin usp:n aloitteista.

Onko inkerinsuomalaisilla edustaja usp:n puhemiehistössä?

Ulkosuomalaismaailma on jaettu 8 maantieteelliseen alueeseen, inkerinsuomalaiset kuuluvat Itä-Eurooppaan. Joka alueelta puhe-miehistöön valitaan yksi usp:n varapuhemies. Viidennessä istunnossa usp:n varapuhemieheksi valittiin Vadim Byrkland Petroskoista, hän on Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtaja.

Mikä mies on Vadim Byrkland?

Vadim Byrkland. Valok. V.Uzhvijev

Vadim Byrkland on 40 vuotta vanha, hän on syntynyt Petroskoissa. Valmistui Petroskoin valtionyliopistosta, erikoistumisalallaan oli suomen kieli. Byrklandin ensimmäinen luottamustehtävä oli puheenjohtajan virka Karjalan tasavallan Punaisessa ristissä. KSIL:n puheenjohtajaksi hänet valittiin Juha Mullosen jälkeen vuonna 2001. Vadim on naimisissa ja hänellä on kouluikäinen tytär.

Ketkä Suomen viranomaisista puhuivat istunnoissa?

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sekä maa hanmuutto– ja eurooppaministeri Astrid Thors, jälkimmäinen ei sanonut mitään inkeriläispaluumuuttojonon sulkemisesta, päin vastoin ministerin mukaan pitää poistaa esteet inkerinsuomalaisten paluumuuttotieltä ja paluumuuttojono on purettava mahdollisimman pian.

Menikö usp:n 5. varsinainen istunto hyvin?

Meni oikein hyvin. Usp:n linkkiasema Suomen vairanomaisten ja ulkosuomalaisten välillä on vakiintunut ja sen arvovalta on kasvamassa. Inkerinsuomalaisten ääni kuuluu niin Suomen viranomaisille kuin ulkosuomalaismaailmassa.

Inkeriläiset Hatsinan syysmaratonin järjestäjinä

Satasen vuotta sitten urheilu oli yksi tärkeimmistä kansamme yhdistävistä tekijöistä, raittuis– ja urheuluseurat olivat silloin ensimmäisiä vapaaehtoisia inkerinsuomalaisten kansallisyhdistyksiä. Urheilunystäviä on meillä nykyäänkin paljon.

2. syyskuuta Hatsinan hallinnon aloitteesta kaupungissa pidettiin jo perinteiseksi tullut syysmaratoni. Sen ohjelmaan kuuluu ei ainoastaan maratonijuoksu, vaan monta joka osallistujalle kelpaavaa urheilulajia. Tällä kertaa ne olivat venäläinen ja suomalainen kyykät, ranskalainen petanque, saappaanheitto sekä englantilainen tikkapeli. Kyykkäkilpailut juonsi Viljo Ostonen, petanquekisat Slava Väisänen ja saappaanheittoa MM:n pronssin Berliinissä voittanut Valeri Koivanen. He kaikki ovat Inkerin Liiton neuvoston jäseniä.

Halukkaita kokeilla joka urheililajia oli oikein paljon, jollekin urheilukentälle jonotettiin. Paikallinen televisio valmisti syysmaratonin tilaisuuksista reportaasin, jonka keskeinen osa omistettiin hauskalle saappaanheitolle. Valeri Koivasen haastattelu pääsi alueen tv-uutisiin.

Suomen opetuksen lukuvuosi alkanut

Joka vuosi syyskuun alussa Inkerin Liiton toimistoon jonotetaan, kurssille ilmoittautuminen aina pidetään siihen aikaan. 3. ja 4. syyskuuta opiskelijoista täyttyi 13 yhdistyksen vapaaehtoista kieliryhmää. Kahdessa tammikuussa opiskelunsa alkaneessa kieliryhmässä lukuvuosi oli syyskuussa kesken, eli yhteensä 15 kieliryhmässä suomea IL:n yhteydessä tulee opiskelemaan noin 300 aikuista. Suomen opetus järjestetään tänä lukuvuonna paitsi Pietarissa myös Hatsinassa (2 ryhmää), Jaamassa, Systärpekissä ja Käkisalmessa. Tätä työtä tekee 14 suomen opettajaa.

5. ja 6. syyskuuta ilmoitauduttiin paluumuuttovalmennuksen kurssille. Suomen työministeriön tilauksesta sellaisia ryhmiä perustettiin seitsemän, kuusi Pietariin ja yksi Hatsinaan. Paluumuuttovalmennuksen uutena vastuullisena kouluttajana lukuvuonna 2007-08 tulee toimimaan Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kotkasta. Tämä oppilaitos on palkannut työhön 6 IL:n suomen opettajaa.

Opettaen suomea reilusti yli 400 ihmiselle Inkerin Liitto pysyy Luoteis-Venäjän suurimpana suomen aikuiskouluttajana.

Retkeilypäivät Kiviniemellä

Inkerin Liiton Pietarin osaston yhteydessä toimiva Vaeltaja nuorisoklubi (pj Andrei Kuznetsov) osallistui 7.-8. syyskuuta Pietarin kaupungin retkeily-yhdistysten retkeilypäiviin.

Kisat pidettiin Vuoksenjoen rannassa Kiviniemellä (ven. Losevo), niiden ohjelma oli hyvin monipuolinen. Eri yhdistysten joukkueet laskivat jokea kilpaa, suunnistivat ja osoittivat maastoretkeilytaitoja. Tuomaristo antoi pisteitä jopa joukkueiden valmistamista ruoista. 8 Inkerin Liittoa edustanutta nuorta oli muiden tasolla vaikkei Vaeltaja olekaan retkeilyyn erikoistunut ryhmä.

Andrei Kuznetsov mainitsee tilaisuuden olleen hyvin organisoitu, hänen mukaan sen aikana saatiin monta uutta ystävää. Meillä on syntynyt idea järjestää kansallisuusyhdistyksien nuorten retkeilykisat, hän sanoo. Aktiivisesta osallistumisesta Kiviniemen retkeilypäiviin Vaeltaja on ansainnut kunniakirjan.

Vuotisjuhla Keltossa

16. syyskuuta Kelton seurakunnassa juhlittiin kirkkorakennuksen 15. vuotisjuhla. Pentti Kärjen suunnittelema kirkko on epäilemättä historiallinen. Se oli aikanaan ensimmäiseksi Venäjälle kommunismin kaatumisen jälkeen uusirakennettu luterilainen kirkko, joka käytännössä on toiminut Inkerin kirkon tuomiokirkkona ennen Pietarin Pyhän Marian vihkimistä.

Kelton kirkko. Arkistokuva Wladimir Kokko.

Juhlapäivänä kirkkosali oli täynnä, vieraita saapui Karjalasta, Suomesta ja jopa Yhdysvalloista. Jumalanpalveluksen toimitti kirkkokylässä asuva piispa Aarre Kuukauppi pastori Ivan Hutterin avustamana. Jumalanpalvelusta seurasivat onnittelut, mm. teologisen instituutin puolesta (vt rehtori Tapio Karjalainen) ja vanhusten palvelutalon henkilökunnalta (johtaja Natalja Väisä). Sen jälkeen pidettiin pieni konsertti. Konserttiohjelmassa loistavasti esiintyi Kelton musiikkikoulun selloyhtye ja sitten lauloivat seurakunnan lasten ja aikuisten kuorot. Juhla-ateria kruunasi lämpimässä ilmapiirissä menneen vuotisjuhlan.

Yhden rivin uutinen

• Inkerin Liiton jäsenkortin nro 9000 sai 26. syyskuuta Kupanitsan Pessetassa asuva Viktor Pugatshov. Kummallista, mutta IL:n säännöissä ei määrätty miten jäsenyydestä pääsee pois. Virallisesti yhdistyksessä on siis 9000 jäsentä, suurin osa heistä on valitettavasti vain «paperijäseniä», jäsenmaksun viime vuonna maksoi Pietarissa vajaa tuhat ihmistä.