inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2013:
08/13, 07/13, 06/13, 05/13, 04/13, 03/13, 02/13, 01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009
Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

Puna-armeijan kuoro "On hetki" (1971). Arvi Kemppi näkyy alkupuolella (aika 1:40)
Arvi Kemppi. 1971

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Paavo Suomalainen

(24.1.4428.7.13)

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10





-

     

Uutisia Inkeristä 09/13:

Viranomaisten huomaamina. 2003-2008

Kieliopetuksen uusi lukuvuosi

Tuutarin seurakunnan uuden historian 20 vuotta

Lemmenlaulut Pietarista Vuoksen yllä

Suomeen muuttamattomat inkeriläiset tutkimuksen kohderyhmänä

Inkerin edustajat Venäjän suomalais-ugralaisten kansojen yleiskokouksessa Saranskissa

Uusi dokumentti inkeroisista

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Viranomaisten huomaamina
2003-2008

Suomen valtion rahoittama inkerinsuomalaisten tukiprojekti päättyi vuonna 2003, mutta muutama sen aikana tehty hyvä aloite jäi kesken. Suomen lähialueyhteistyöbudjetista löytyi varoja jatkotoimintaan. Uuden vuonna 2004 alkaneen hankkeen nimi oli Inkerinsuomalaisten yrittäjyyden ja matkailun kehittäminen -projekti. Sen sivutoiminnalliseksi projektipääliköksi nimitettiin Tarja Rantala työministeriöstä.

Yrittäjien koulutustilaisuuksia ja neuvonta järjestettiin Hatsinan monitoimikeskuksessa, IL:n työllistämiskeskuksen kautta ja yhteistyössä Pietarissa toimineiden suomalaisten oopilaitoisten kanssa. Projektin varoilla koulutettiin suomenkielisiä Inkeri-oppaita, tutkittiin Inkerinmaan matkailumahdollisuuksia sekä julkaistiin Tutustu Inkeriin esite kahdella kielellä. Projektin pitkäaikainen vaikutus näkyy nykyäänkin. Kymmeniä matkailijaryhmiä vuodessa otetaan Inkerissä vastaan seurakuntien, Sampo-keskuksen tai Inkerin Liiton voimin.

Omaa yrittäjyyttä ei kuitenkaan riittänyt Hatsinan Inkeri-seuralle. Se ei pystynyt ylläpitämään monitoimikeskusta Suomen rahatuen vähettyä. Vuonna 2005 Hatsinan monitoimikeskus lakkautettiin. Jonkin verran projektivaroilla tuettiin myös IL:n tiedotustoimintaa. Mutta tämäkin hanke päättyi vuonna 2007. Sen jäkeen meille ilmoitettiin, ettei jatkossa Suomesta tueta sellaisia hankkeitta, jotka tavoittelevat vain tietyn kohderyhmän intressejä vaan niillä on oltava yleisyhteiskunnallinen merkitys.

Samaan aikaan Pietarin Inkerin Liitto onnistui voittamaan kaupungin hallituksen projektitukea isohkoon hankkeeseensa. Varoja saatiin siirtyvän museon perustamiseen. Valokuva- ja karttaständeistä, vanhoista työkaluista, kansanpukunukeista ja oikeista kansanpuvuista koostuva kokoelma saatiin aikaan vuonna 2006. Sen on suunnitellut kansantieteilijä Olga Konkova. Siirtyvän museon ensimmäisenä esittelypaikkana oli kuuluisa Pietarin Etnografia- ja antropologiamuseo (Kunstkamera). PIL:n näyttelystä tykättiin niin, että se jäi Kunstkameraan puoleksitoista vuodeksi. Museon valmistelu yhdisti PIL:n nuoria ja heistä muodostui perinneryhmä Korpi, joka jatkossa esiintyi eri puolilla Inkeriä kulttuurimaihin-nousujoukkona.

Wladimir Kokko Projektivaroja PIL sai myös vuosina 2007 ja 2008. Konkovan johtamat Pietarin kuoro ja perinneyhtye Korpi myös tekivät Inkerin Liitton näkyvämmäksi. Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen viranomaiset selvästi havaitsivat inkerinsuomalaiset ja heidän luovaa kulttuuritoimintaa. Siitä ajasta alkaen meidän osallistuminen on ollut tervetullut kaikkiin vähemmistökulttuurien tilaisuuksiin.

Valeri Koivasen ja Viljo Ostosen ansiosta Inkerin Liitossa aloitettiin saappaan-heiton ja hiihtämisen kehittämistä. Näiden urheilulajien kilpailut ovat juurtuneet meidän kansanjuhlien pitämisperinteisiin. Jopa saappaanheiton maailmanmestaruuden ensimmäiset mitalit löysivät omistajansa Venäjältä.

Kiitettävästi Inkerin Liitto edusti inkerinsuomalaisia kansainvälisella tasolla, sen puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen valittiin suomalais-ugrilaisten kansojen koordinaatiokomitean jäseneksi.

Inkerinsuomalaisten kansallisliikkeen 20. vuosijuhlat juhlittiin yhdessä muiden inkeriläisliittojen kanssa heinäkuussa 2008 Tartossa. Se oli nykyajan inkeriläisyyden huippuhetkejä. VIL:n puheenjohtaja Toivo Kabasen ansiosta pystyttiin järjestämään kolmen päivän mahtavat juhlimiset, joita kruunasi koskettava pääkonsertti Raekojalla. Tartossa tavattiin paljon Suomessa asuvia inkerinsuomalaisia, paluumuuttohan Suomeen vain jatkui.

Kieliopetuksen uusi lukuvuosi

Inkerin Liitolla ei ole tärkeämpää tehtävää kuin suomen opetus. Tämä toiminta aloitettiin heti yhdistyksen perustamisen jälkeen. Noista ajoista alkaen joka syyskuu tarkoittaa meillä uutta lukuvuotta.

Parityo paluumuuttovalmennuskurssin Elena Sokolovan ryhmassa Tällä lukuvuodella on selvästi kaksi uutta erikoispiirrettä. Toinen on se, että aikuissia halukkaita opiskella kieltä on entistä vähemmän, joko suomalaiset ovat Inkerissä lopussa tai sitten kaikki olemassa olleet ovat jo käyneet meidän kurssejamme. Joka perustetussa ryhmässäkin on tavallista vähemmän kurssilaisia. Toinen trendi on se, että alkeiskurssiltamme valmistuneet vakavasti aikovat jatkokurssille. Kysyntä kuten tiedetään synnyttää tarjontaa ja tänä vuonna viidestä PIL:n perustamasta kieliryhmästä kolme on jatkoryhmiä. Lisäksi 1 aikuisten kieli ryhmä on Hatsinassa.

Kuvassa: Parityö paluumuuttovalmennuskurssin Elena Sokolovan ryhmässä. Kuva W.Kokko

Myös paluumuuttovalmennuksessa on alkanut uusi lukuvuosi. Ilmoittautuneita oli tavattoman vähän, alle 80 henkilöä. Silti perustettiin 7 suhteellisen pientä ryhmää, 6 Pietariin ja yksi Hatsinaan.

Suomea opetetaan myös Pyhän Marian kirkon tiloissa toimivan PIL:n vanhustyöryhmän mummoille. Tämä erikoiskurssi on jatkunut jo kolmetta vuotta.

Tuutarin seurakunnan uuden historian 20 vuotta

Juhlavaki Tuutarissa 15.9.2013 Juhlatunnelma hallitsi kirkkotontilla Tuutarin Pikkolassa 15. syyskuuta kun paikallinen luterilainen seurakunta vietti oman elpymisensä 20-vuotisjuhlaa. 1600-luvulla perustetulla Tuutarin seurakunnalla on pitkä ja mutkikas historia. Joskus se omisti Inkerinmaan suuren kivikirkon, jossa oli 2200 istumapaikkaa. Mainio kirkko tuhoutui sotaan ja sen jälkeisiin sortotoimenpiteisiin. 1990-luvun alussa elpynyt seurakunta rekisteröitiin uudestaan 26. elokuuta 1993. Uusi arkkitehti Pentti Kärjen suunnittelema kirkkorakennus vihittiin käyttöön vuonna 2006 piispa Aarre Kuukaupin läsnäollessa. Rakennus on hyvin käytännöllinen, ulkopuolelta pieneltä näyttävä se oikeastaan yhdistää saman katon alle varsinaisen kirkon, pappilan ja seurakuntatalon.

Kuvassa: Juhlaväki Tuutarissa 15.9.2013. Kuva W.Kokko

Pastori Arvo Survo ja Tynkkysen perhe laulamassa Tuutarin seurakunnan vuosijuhlassa Juhlajumalanpalveluksen toimitti kirkkoherra Viktor Vorotsov, saarnasi pastori Keijo Gärdström Kouvolan ystävyysseurakunnasta. Kouvolasta tuli myös seurakunnan kuoro, joka lauloi niin palveluksen aikana kuin juhlakonsertissa. Aurikoisessa ilmassa kirkon pihalla juhlaväki nautti yhteisestä ateriasta ja sitten taas täytti pienen kirkkosalin. Alussa katsottiin koskettava videoesitemä, joka sen jälkeisessä onnittelu-puheenvuorossa oli paljon muistelmia seurakunnan uudelleennousun vaiheista. Muisteltiin mm. seurakunnan innokkaita jo menneitä toimijoita kuten ensimmäistä kirkkoherraa Yrjä Tryggiä ja seurakunnan vanhinta Olga Bardukovaa.

Kuvassa: Pastori Arvo Survo ja Tynkkysen perhe laulamassa Tuutarin seurakunnan vuosijuhlassa. Kuva W.Kokko

Paitsi Kouvolan kuorolaiset musikaaliset onnittelut toivat Arvo Survo, pastori Pavel Krylovin johtamat naapurit Skuoritsan seurakunnasta sekä Tuutarin pyhäkoulun lapset, heitä pienessä seurakunnassa on tällä hetkellä vain kolme.

Lemmenlaulut Pietarista Vuoksen yllä

Lemmenlaulut niminen musiikki-festivaalit pidettin 14. syyskuuta Imatran Putikon hovissa. Kulttuuritapahtuman järjestäjä on Pietarista muuttanuit muusikko Natalja Orlova siksi osallistujat olivat molemmista maista ja laulettiin niin suomeksi kuin venäjäksikin.

Talomerkit Kansanmusiikilla festivaaleissa oli oma osuus ja pietarilainen Talomerkit yhtye sai monta uutta tuttavaa eri puolilta Itä-Suomea. Tapaamisissa syntyi yhteisteistyöideoitakin. Ja tietenkin Talomerkit lauloivat paljon vanhoista runoista haukoihin kansanlauluihin.

Putikon hovi on vanha luonnonkaunis kartano. Iltanuotio siinä niinkuin monipuolinen kulttuuriohjelma, joka sisälsi mm. käynti Savonlinnassa, täydensivat kulttuuri-tapahtuman hienoa tunnelmaa.

Svetlana Tregub
Valokuva Juri Tregub

Suomeen muuttamattomat inkeriläiset tutkimuksen kohderyhmänä

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineissa titeutettiin vuosina 2008-11 INPRES-tutkimushanke, jossa seurattiin suomalaistaustaisten maahanmuuttoprosessia Venäjältä Suomeen aina maahanmuuttoa edeltävästä vaiheesta alkaen. Hanke jatkuu toisessa Suomen Akatemian rahoittamassa LADA-projektissa, jossa samoja paluumuuttajia tutkittiin vielä kertaalleen: nyt koossa neljästä vaiheesta koostuva seuranta-aineisto, joka kattaa esimerkiksi muttajien kulttuuriseen identitettieihin, asenteisiin, elämäntilanteeseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Hankkeissa on kerätty kyselylomakeaineistom lisäksi myös haastattelumateriaalia.

Syyskuun lopulla tutkijat Tuuli Anna Mähönen ja Inga Jasinskaja-Lahti suuntasivat Petroskoihin ja Pietariin haastattelemaan suomen kielen opettajia, opiskelijoita sekä muita suomalaistaustaisia henkilöitä, jotka asuvat edelleen Venäjällä. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat päätökseen jäädä Venäjälle, millaisia ajatuksia paluumuutto ja sen päättyminen herättävävt, ja miten suomenkielisen yhteisön tulevaisuus Venäjällä nähdään. Yksi ryhmähaastatteluista titetettiin myös Pietarin Inkerin Liitossa, joka ystävällisesti auttoi haastattelun järjestämisessä ja tutkittavien tavoittamisessa. Aineistonkeruumatka sujui hienosti, ja odotettavissa on kiinnostavaa uutta tutkimustietoa paitsi Suomeen muuttaneiden, myös Venäjälle jääneiden suomalaistaustaisten tilanteesta.

Tuuli Anna Mähönen

Inkerin edustajat Venäjän suomalais-ugralaisten kansojen yleiskokouksessa Saranskissa

26.-28. syyskuuta 2013 Mordvan tasavallan pääkaupungissa Saranskissa pidettiin Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen 5. yleiskokous. Inkerin vähemmistö-kansat oli siinä hyvin edustettu.

Inkeroisia edustanut Olga Konkova puheenvuorossaan kertoi Leningradin kantakansojen keskuksen toiminnasta. Vatjalaisedustajan Andrei Turovin sanat, että virallisen tilaston mukaan maailmalla on jäljellä vain 64 vatjalaista tekivät kokousväkeen shokin kaltaisen vaikutuksen. Inkerin Liiton puheenjohtaja Kirjanen korosti suomen opetuksen ongelmia Venäjällä. Vaalien tuloksena Olga Konkova pääsi valituksi Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen yhdistyksen johtokuntaan.

Inkerinmaan edustajat suomalais-ugrilaisten kansojen yleiskokouksessa Yhtä tärkeitä olivat pyöreän pöydän keskustelut ja edustajien epäviralliset kontaktit. Yleiskokoukseen osallistui innokkaita oman kielensä ja kulttuurinsa puolestapuhujia. Kokemuksia vaihdeltavaksi oli tarpeeksi jokaisella. Usein sovittiin yhteistyöstä ja kylässäkäynneistä. Samoin korostettiin, että Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyö perustuu myös venäjän kielitaitoon, joka on tärkeä yhdistävä tekijä ja koko valtakunnan perustuskiviä.

Kuvassa: Inkerinmaan edustajat suomalais-ugrilaisten kansojen yleiskokouksessa.

Järjestäjät valmistivat yleiskokouksen edustajille ja tarkkailijoille mielenkiintoisen kulttuuriohjelman. Kokouksen ensimmäisen työpäivän lopussa esitettiin mordvalainen baletti Arzamasin Aljona ja sen toisena päivänä nautittiin isosta konsertissa, jossa esiintyi eri kansojen folklooriyhtyeet ja vieraat Virosta. Oli madollista käydä maakuntamuseossa, Saranskin kaupunginkierroksella ja yliopiston kirjastossa.

Kuva ja teksti Andrei Turov

Uusi dokumentti inkeroisista

Venäjän kaapelitelevision kanavien valikoimasta löytyy myös Nasha planeta (Meidän planeettamme) niminen. Siinä on vain matkustamista kuvaavat ohjelmat. Yksi esitettävistä sarjoista on Redkie ljudi (Harvinaisia ihmisiä) sarja, joka kertoo Venäjän vähälukuisista kansoista.

29. syyskuuta sain katsoa kanavan uutta tuotetta Izhora: Narod ovsjanogo medvedja (Inkeroiset: Kagrakarun kansa) filmia. Puolen tunnin dokumentin pääsankari on nuori inkerikko Nikita Djatshkov, Vistinän kylässä sijaitsevan kansanmuseon johtaja. Vanhempien kotiseudulle muuttanut akatemisesti koulutettu pietarilainen symbolisoi inkeroiskansan uutta nousua. Asiantuntijana filmissä puhuu paljon kansantieteilijä Olga Konkova, joka on merkitty myös inkeroiseksi. Folkloorivärejä lisää nuorten Kagrakaru nukketeatteri Pietarista, joka dokumentissa kiertelee Soikkolan inkeroiskyliä (kameralle ei ole väliä jos se esiintyy vaikka Luutsan vatjalaisjuhlissa vatjan kielellä).

Olen varma, että 99% filmin katsoneista venäläisistä sai tietää inkeroisten olemassaolosta ensimmäistä kertaa. Suositun tv-kanavan kautta Inkeri-tietoa saa tällä tavalla levittää todella tehokkaasti. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 264 inkeroista.

Yhden rivin uutisia

12. syyskuutta YLE:n uusi perusteellinen dokumentti inkerinsuomalaisista oli katsottavana Suomen televisiossa.

14. syyskuuta Pyhän Marian tiloissa avattiin SVET nimisen valokuvausryhmän näyttely. Luontokuvista koostuva Maailma on ihanaa niminen näyttely on omistettu ryhmän viime vuonna poismenneen jäsenen Viktor Uzhvijevin muistolle. Se on auki 15. lokakuuta asti.

Wladimir Kokko,
2.10.2013, Pietari


E T S I :