Tervetuloa

UUTISIA INKERISTA 10/03

Arkisto: 09/03, 08/03, 06/03

Paluumuuttokriteerit taas kiristyvat

1.10. muutos ulkomaalaislakiin, joka kiristaa kielitaitokriteerit ex-Neuvostoliiton alueelta Suomeen paluumuuttajaksi aikoville, on astunut voimaan. Uusi laki pakottaa Suomeen aikovia osallistumaan 'lahtomaassa jarjestettyyn paluumuuttovalmen-nukseen' seka edellyttaa, etta heilla 'on sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, joka vastaa Euroopan neuvoston yleiseurooppalaisen viitekehyksen mukaisen kieleitaidon arviointiasteikon taitotasoa A2'. Arviointiasteikko on kuusiasteinen eli vaadittava kielitaitotaso ei oli ihan alkeellinen, ajatellaan, etta talla kielitaidolla Suomeen muuttanut inkerilainen parjaa tavallisissa kaytantotilanteissa. Aiemmin lain mukaan piti vain kayda Suomen viranomaisten jarjestamalla tai hyvaksymalla kurssilla eika esitetty erikoisia kielitaitokriteereja. Se on jo toinen paluumuuttoehtojen kiristyminen vuodesta 1990.

Laki koskee nimenomaan inkeriaissyntyperaa olevia, koska Suomen kansalaisten jalkelaisilta ei vaadita mitaan suomen taitoa (tavallisesti jo kolmannen sukupolven ulkosuomalainen ei hallitse suomea). Siksi Viro liittyy ensi vuonna EU:hun ja paluumuutto sen nykyisessa muodossa tietenkin silloin paattyy, laki koskee kaytannossa vain Venajalla asuvia inkerilaisia (nelikymppiset inkerilaiset edustavat nykyaan noin 14.-15. sukupolvea ulkosuomalaisia). Laki koskee vain inkerilaissyntyisia ns. paahakijoita, eika heidan perhejasentensa kielitaitoa testata. Laki koskee siis murto-osaa venajankielisista maahanmuuttajista, heidan suurin joukkonsa tilaston mukaan on Suomeen avioituneita venalaisia naisia.

On hyva kysya, mita Suomen ongelmia uusi laki ratkaisee? Jatkossakin Suomi tulee saamaan suurin maarin venajankielisia maahanmuuttajia (venalaisvaimoja, suomensuomalaisten jalkelaisia ja paluumuuttajien perhejasenia). Arvioidaan, etta suurin osa IL:n vapaaehtoisella ja pakollisella lahtovalmennuskurssilla (se on yhteensa vah. 480 oppituntia) kayneista paasee kielitestin lapi, niin kuin se olikin viime vuosina paluumuuttovalmennuksessa. Paluumuuttojono ei lyhene, asuntojono puretaan hitaasti. Siis kaikki meilla pysyy entisellaan, ei vaan - suomalainen veronmaksaja joutuu maksamaan tasta enemman! Valmennuskurssien seka usean kerran vuodessa vakavien testien pitaminen ulkomailla tulee Suomen valtiolle kalliiksi. Mutta budjettivarojen kaytosta kaikessa viisaudessaan paattaa eduskunta, sama, mika on hyvaksynyt taman lainmuutoksen.

Skuoritsa: jumalanpalvelus vanhan kirkon uuden katon alla

Sunnuntaina 5. lokakuuta ensimmaisen kerran viime vajaa 60 vuoteen jumalanpalvelus vanhassa Skuoritsan kirkossa pidettiin katon alla. Harjannostajaisiin kokontui yli 300 ihmista Inkerista ja Suomesta. Lampimasti otettiin vastaan mm. vieraita Orivedelta ja Pieksamaen rovastikunnasta. Nama ovat avustaneet skuoritsalaisia peruskorjaustoissa jo monta vuotta. Juhlallisen jumalanpalveluksen toimittivat Raimo Jalkanen ja Sergei Vaher, saarnasi rovasti Juhani Kopposela.

Vaikka komean nakoinen Skuoritsan kirkko on Leningradin alueen arkkiteknonisten muistomerkkien listoilla valtion puolelta ei ole tullut kopekkaakaan edes raunioiden yllapitoon kirkon kunnostamisesta puhumatta. Monen insinoorin mielesta kirkkoa ei voitukaan kunnostaa, silla sen perustukset olivat olleet vinossa. Mutta rohkeammat pitivat tehtavaa mahdollisena ja, kun seurakunnan tahto laittaa esi-isien kirkkon kuntoon oli niin suuri, rakennushanke on hiljaittain lahtenyt liikkeelle. Ystavyysseurakunnat Suomesta perustivat rahaston, varoja alkoi tulla myos monilta eri maissa asuvilta skuoritsalaisilta. Omaperaisen rakennussuunnitelman mukaan vanhan kirkon etupuolesta tulee sisapiha, toisen puolen ylla rakennetaan katto ja siita tulee mukava lammitetty kirkkosali. Tyomaata johtaa rakennusinsinoori Taisto Matilainen Rautalammilta. Tyontekijoina ovat jaksoittain suomalaiset talkoolaiset ja pysyvasti paikallinen rakennusporukka. Rakennuskohteen kaikkien asioiden etenemisesta vastaa seurakunnan valtuuston puheenjohtaja Aleksanteri Saveljev. Hanen mukaan, jos rahoitus jarjestyy samaan malliin, niin uusittu kirkko valmistuu vuonna 2005.

Inkerin Liitto: 15 vuotta

11. lokakuuta Inkerin Liitto juhli Pietarissa yhdistyksen 15. vuosijuhlat. Yhdistys syntyi 15.10.1988 Taaitsassa pidetyssa perustamiskokouksessa. Koulun 214. salissa ei riittanyt istumapaikkoja, tilaisuuteen kokoontui noin 300 ihmista. Juhlat alkoivat puheenjohtaja Aleksanteri Kirjasen tervehdyspuheella ja yhteisella Nouse Inkeri-laulun laulamisella. Pitkan esitelman IL:n historian vaiheista teki varapuheenjohtaja Wladimir Kokko. Puheenvuorossaan han korosti, etta kaikista ongelmista huolimatta yhdistyksen toiminta on huomattavasti parantanut inkerinsuomalaisten tilannetta kotimaalla. Nykytilannetta ei voitu edes haaveilla 15 vuotta sitten. Liiton johdon puolesta han kiitti kaikkia, jotka olivat ja ovat olleet inkerilaisten kansallistyossa. Kokoontuneita tervehtivat professori Tamara Smirnova, 'Peterburg natsionalny' aikakauslehti, Pietarin virolaisten ja ukrainalaisten yhdistyksien edustajat. Tata seurannut hyva konsertti yllatti lasten ja nuorten esiintymisien paljoudella. Aivan loistavasti lauloi inkeroisnuorten Soikule-lauluyhtye Soikkolasta. Myytiin Inkeri-kirjoja ja oli todella mukava ilmapiiri tavata vanhoja heimotyokavereita.

Vuosijuhlan juhliminen oli osana Inkerin paiville omistetusta tilaisuussarjasta. Kielikursseilla luennoitiin inkerinsuomalaisten historiasta, Suomen Pietarin instituutin tiloissa 16.10. oli tohtori Vadim Musajevin luento Inkerin kirkon tuntemattomien vaiheiden historiasta. Slava Vaisasen ja Tatjana Bykovan ansiosta siella esitettiin myos IL:n historiasta kertova nayttely.

Erinomaisen lahjan teki inkerinsuomalaisille Venajan RTR tv-kanava, 11.10. se esitti puolen tunnin dokumenttifilmin Inkerinmaasta ja sen suomalaisesta vaestosta. Ohjelman nimi oli 'Paikka historissa', onhan meidan tarkeinta sailyttaa inkerilaisille oman paikkansa historissa ja maan paalla.

Liteinin palvelupiste taytti 5 vuotta

Lokakuussa 1998 on alkanut toimintansa Liteinilla 11 sijaitseva vanhusten palvelupiste (johtaja Nina Nizova). Ihmeellista, mutta sen henkilokunta pienesta palkasta huolimatta on sailynyt siita ajasta muuttumattomana. Vanhusten, monien yhteistyokumppaneiden ja viranomaisten lasnaollessa 23.10. laitoksessa pidettiin iloiset juhlat. IL:n puolesta palvelupisteen henkilokuntaa onnettelivat ja uhrautuvaisesta tyosta kiittivat puuheenjohtajat Aleksanteri Kirjanen ja Eero Pellinen. Seuraavana paivana pastori Aleksei Uimonen kavi talolla saarnaamassa vuosijuhlan merkeissa. Kun 2.10. taalla oli vanhusten paivalle omistettu tilaisuus, niin pieni konsertti innoitti iakkaita inkerilaisia niin, etta he itse alkoivat laulaa ja esittaa runoja, heidan paljon nahneet silmansa loistivat ja riemu taytti salin. Nuorin sieluin moni oli lahtemaisillaan tanssimaan. Mika voisi osoittaa paremmin, etta inkerilaisvanhukset pitavat Liteinin taloa omana ja saavat siita sydamellista hoitoa.

Kirkolliskokous

Inkerin kirkon korkein johtoelin kirkolliskokous kokoontui Pietarissa 17.-18. lokakuuta Pyhan Marian kirkossa. Piispa Aarre Kuukaupin johdolla pidetyssa kokouksessa mm. ilmoitettiin, etta tassa vaiheessa kirkkoon kuluu 75 seurakuntaa ja kirkon papiston lukumaara on noussut 148 henkiloon. Tana vuonna kirkolliskokoukseen osallistui 38 aanioikeutettua, mukana oli myos kutsuvieraita ja muita kiinnostuneita, kirkon ovethan olivat auki kaikille.

Kirkolliskokous 2003 kasitteli saantomaaraiset kysymykset ja teki muutaman tarkean paatoksen. Se hyvaksyi esimerkiksi kristinuskonnon tunnustuksen uusitun venajannoksen, tasta lahtien vain taman saa lausua Inkerin kirkon venajankielisissa jumalanpalveluksissa. Kirkolliskokous hyvaksyi myos Julistuksen kristittyjen perheista, joka jyrkasti tuomitsee lesbojen ja homojen parisuhteita ja puolustaa kristittyjen perinteellista perhetta.

Tukiprojektin tulokset arvioitiin

Tyoministerion koordinoiman Inkerinsuomalaisten tukiprojektin (1999-2003) tuloksien virallinen ulkopuolinen arvioija on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti. 21. lokakuuta se jarjesti Helsingissa kokouksen esittaakseen alustavan arviointiraporttinsa. Kokoukseen osallistuivat seka eri ministerioiden, etta projektin inkerilaistahojen edustajat, mm. liittojen puheenjohtajat Toivo Kabanen, Vadim Byrkland, varapuheenjohtaja Wladimir Kokko, IL:n Pietarin osaston pj Eero Pellinen, Hatsinan monitoimikeksuksen johtaja Mirja Vypiralenko ja inkerilaistyovoimatoimiston johtaja Natalja Troshina. Valitettavasti poissa oli tukiprojektin projektipaallikko Sointu Hakkinen, joka joutui edellisviikonloppuna sairauslomalle jalkansa murtumisen takia.

Alustavan arviointiraportin mukaan tukiprojekti on onnistunut ja sita voidaan pitaa tulevan yhteistyon vahvana pohjana. Huomautukset koskevat paaosin eri tahojen yhteistoimintaa, joka tietenkin voisi olla tehokkaampi. Helsingin tilaisuus antoi myos mahdollisuuden vaihtaa laajemminkin mielepiteita inkerinsuomalaisten problematiikasta ja heidan nykytarpeistaan. Tukiprojektin lopullinen arviointiraportti julkaistaan vuoden loppuun mennessa.

Palvelutalojen henkilostoille koulutusta

Suomen valtio, jonka varoilla Inkeri-projektin aikana Inkerimaalle rakennettiin 5 vanhusten palvelutaloa, on kiinostunut naiden sosiaalilaitosten toiminnasta ja niiden tulevaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministerio (STM) on myontanyt 60 tuhatta euroa palvelutalojen henkilokuntien taydennyskoulutukseen vuodelle 2003-04. Vastaavaksi kouluttajaksi on valittu taas Jyvaskylan ammattikorkeakoulu (projektipaallikko Kaija Viitala), joka on tehnyt tata tyota jo monta vuotta ja tuntee tilanteen Inkerissa varsin hyvin. Koulutustarve jouhtuu siita, etta henkiloston vaihtuvuus pienen palkan takia on laitoksissa melko korkea ja muuttuvat olosuhteet esittavat aina uusia haasteita vanhusten huoltotoiminnassa.

Torstaina 30. lokakuuta Pietarissa Liteinin palvelutalolla pidettiin uuden koulutusjakson aloittamisseminaari. Seminaarin tarkoituksena oli tulevan koulutusjakson yhteinen suunnittelu. Avauspuheenvuorossaan laitosten johtajien edessa STM:n edustaja Maire Kolimaa mainitsi sita, etta ministeriolla on aikomus hakea rahaa inkerilaispalvelutalojen tukeen seuraavallekin vuodelle.

Surullinen muistopaiva

Poliittisten vainojen uhreja muistellaan Venajalla 30. lokakuuta, se on virallinen muistopaiva. Pietarissa ja Leningradin alueella useassa paikassa pidettiin muistotilaisuuksia. Kukkia ja seppeleita laskettiin myos suomalaisten muistomerkin juurille Levassovan autiolla, siina paaosin v. 1937-38 pienehkossa metsikossa teloitettiin tuhansia inkerin- ja suomensuomalaisia.

Wladimir Kokko, Pietari

4.11.2003