Nouse, Inkeri!

Dm.Guitorї 2004

24.09.03 lähtien:

Työllistämis-
keskus:

Arkisto:

Juhannus-2004, Inkerinsuomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

Uutisia Inkeristä:

09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!.
OMAL MAAL.

Sampo Korut

Sampo Korut

Linkit:

•http://www.inkeri.fi/

•Suomen Inkerin
kulttuuriseura

•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

•inkerikeskus.fi

•Ruotsin Inkeri-liitto

•Virossa


•Pietarin Inkerin Liitton lehti

•Inkerin kirkko "Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

•Venjoen inkerin Liiton osasto


•Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

•Tverinkarjalaisten ystavat ry

• Suomen Yleisradio

Toive konsertoi
Pietarissa

Toive konsertoi
Pietarissa

Toive konsertoi
Pietarissa

Toive konsertoi
Pietarissa

Design: Dm.Guitorї2004

UUTISIA INKERISTÄ 10/04

Pääkonsulaatti uudessa rakennuksessa

Suomen Pietarin pääkonsulaatin uusi osoite on Preobrazhenskaja aukio 4. Kauan odotettu muutto uusiin tiloihin on tapahtunut ja 4. lokakuuta 2004 kaareva edustustorakennus Pietarin keskustassa avasi ovensa viisuminhakijoille. Uudessa arkkitehti Jukka Sirenin suunnittelemassa nelikerroksessa talossa on terpeeksi tiloja konsulaatin suurelle henkilöstölle. Mahtava viisumiosasto saijaitsee kahdessa ensimmaisessä kerroksessa, neljännessä on konsulien työhuoneet ja neljännessä on Helsingin Sanomien mukaan edustostosauna.

Yhteensä edustusto on saanut käyttöön 7 900 mќ uutta tilaa ja viisumiasioita hoidetaan ainakin tässä vaiheessa ilman ulkona näkyviä jonoja. Konsuli Martti Ruokokoskin johtamalla viisumiosastolla on nyt 20 asiakaspalvelupistettä (vanhassa rakennuksessa oli vain seitsemän!) ja työpaikkoja 78 hakemusten käsittelijälle. Suomen Pietarin pääkonsulaattia sanotaan viisumisavotaksi, se on Suomen ulkoasiain-ministeriön ainoa yksikkö, joka saamalla viisumimaksuja tuottaa valtiolle tuloja. Se myöntää noin puolet kaikista maailmassa myönnettävistä Suomen viisumeista. Pietarin pääkonsulaatti on Suomen suurin edustusto ulkomailla ja suurin diplomaattinen edustusto Pietarin kaupungissa.

Pääkonsuli Kauko Jämsén ei ole muuttanut kuitenkaan uuteen rakennukseen, koska Suomen valtio säilyttää Tshaikovskogo-kadulla olevan talon itselleen viralliseksi residenssiksi.

Matkalla testattiin IL:n osaamista

Suomen työministeriö on rahoittanut jo usean vuoden inkeriläisjärjestöjen tarjoamat matkailupalveluiden kehittämistä projektin muodossa (projektipäällikkö Tarja Rantala). Lokakuussa on tullut aika testata mitä on opittu ja mitä meillä osataan.

17.-19. lokakuuta työministeriön organisoima ryhmä, johon kuului matka-toimistojen omistajia, Laurea-ammattikorkeakoulun matkailualan opettajia ja opiskelijoita, YLE:n tv-porukka sekä inkerinsuomalaisten kanssa yhteistyössä olevia eri tahojen edustajia, yhteensä 27 matkailijaa. IL:ssa matkailupalveluista vastaava Nina Miroshnikovan laatima ohjelma alkoi tervetuliaisillalla Hatsinan suomalaisessa monitoimikeskuksessa. Ruoka ja juomat maistuivat kaikille ja elävä musiikki kohotti mielialaa. Seuraavana paivänä matkustettiin keski-Inkerissä reitillä Hatsina-Skuoritsa-Tyrö. Erittäin hyvin meni Skuoritsassa, jossa saatiin tavata paitsi verratonta Lilja Stepanovaa myös Tervolan Maria-kodin idean 'isää' pastori Juhani Kopposelaa ja vanhassa kirkossa sen uudistamissuunnitelman tekijää arkkitehti Wesamaa. Vilkas päivä päättyi Kikkerissä Villa Inkerin järjestämään illalliseen saunoineen. Paikan päällä vieraita tervehtivät pj Raija Juvonen ja projektipäällikkö Pentti Kärki. Tiistaipäivänä ryhmä tutustui Kelttoon ja Levassovaan. Ryhmä majoittui muuten siistissä Orbita-nimisessä hotellissa Hatsinan lähellä, jonka aulassa oli remontti menossa, tämä koetteli myös suomalaisten matkailijoiden kestävyyttä ja huumorintajua. Matkaoppaina toimivat Aili Andrijenko ja Wladimir Kokko. Epäilemättä suomalaiset matkanjärjestäjät ovat saaneet monenlaisia Inkeri-matkojen vinkkejä ja Inkerin Liitto on läpäissyt kokeesta.

Inkerin nimipäivän merkeissä

Yhteistyön Vaasan ulottuvuus

Muutama vuosi sitten toteuttaessa hankkeitansa Leningradin alueella Pohjanmaan TE-keskuksen projektipäällikkö vaasalainen Matti Närhi huomasi, että inkerinsuomalaisilta on hyötyä, he toimivat tulkkeina, järjestivät tapaamisia, yhteistyökumppaneita jne. Näin hän tapasi vaikuttavia IL:laisia Eero Pellisen ja Valeri Koivasen. Vähitellen kävi ilmi, että Vaasan kaupungissa inkeriläisten asiat kiinnostavat monia ja yhteistyö on näin alkanut.

7.-10. lokakuuta iso inkeriläisporukka, Seulaskoin piirin hallinnon edustajia sekä Kuismalan musikkikoulun loistava tyttövarieteyhtye kävivät Vaasassa. Edustavaan inkeriläisdelegaatioon kuuluivat varapuheenjohtaja Wladimir Kokko, IL:n Pietarin osaston pj Eero Pellinen, IL:n työllistämiskeskuksen johtaja Natalja Troshina seka Olga Konkovan johtama Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro. Lyhyen matkan aikana ehdittiin paljon, kuoro esiintyi kolmesti Variskan koulussa, joka 8.10. Inkerin nimipäivän tuntumalla piti isot inkeriläinsuomalaisten juhlat. Puheenvuoronsa juhlissa lausuivat mm. Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Taas 'inkeriläisbyrokraatit' kävivät neuvotteluja TE-keksuksessa mahdollisista sesonkki-työpaikoista ja Suomi-Venäjän seuran kanssa yhteistyöstä humanitaarisen avun alalla. Inkerin Liitto jatkaa välittäjätoimintaa yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Seulaskoin piirin välillä. Todennäköisesti Inkerin Liitolle avautuu uusi Vaasan yhteistyöulottuvuus, jolle on jo luotu vahva pohja.

Monipuolisen ohjelman inkeriläisvaltuustolle ovat järjestäneet ja varoja matkakuluihin hankkineet Variskan koulu ja henkilökohtaisesti Vaasan valtuuston 1. varapuhemies Raimo Rauhala.

Kansanjuhlat Toksovan kirkon tontilla

Tänä vuonna kävi niin, että Inkerin Liiton johtomiehet olivat matkoilla Inkerin nimipäivän aikana, siksi myöhästyneet kansanjuhlat pidettiin vasta 30. lokakuuta Toksovan kirkon tontilla. Iltapäivän tapahtumiin kuuluivat saapanhettokilpailut ja Olga Konkovan vetämä kulttuuriohjelma. 12 parasta saapanheittäjää palkittiin kunniakirjalla. Yhdessä laulettiin ja opeteltiin tanhuja, nautittiin kahvista seurakuntatalossa. Juhlaväkeä ei ollut paljon, mutta tulleet (heidän joukossaan olivat mm. pj A.Kirjanen, pj Eero Pellinen, neuvoston jäsen Antti Syrov) näyttivät lopussa tyytyväisiltä.

Levassovassa uusi muistomerkki

Pietarista pohjoiseen noin 15 kilomertin päässä oleva Levassovan autio on Inkerinmaan surullisimpia paikkoja. Täällä suhteellisen pienellä aidatulla tontilla 30-50-luvulla teloitettiin poliittisen terrorin uhreja. KGB:sta saatujen tietojen mukaan Levassovan autiolla kuulan niskaan sai yli 40 tuhatta ihmistä, yli 38 tuhatta heistä murhattiin verillisimpinä vuosina 37-38. Pienen museon seinässä on lista, jossa on luettu kaikki NKVD:n keksimät kuolemantuomion 'syyt', niiden joukossa on mm. 'vallankuomouksenvastainen ajattelutapa', 'vakoilun epäily' ja 'kansan vihollisen perhejäsen'.

Memorial-nimisen kansalaisjärjestön ansiosta 90-luvun alussa Levassovan autiosta tehtiin muistomerkki. Tavalliset ihmiset, jotka eivät ole tietäneet omaisista mitään, pystyttivät metsikköön ristit menehtyneiden nimineen ja toivat aneistoa pikku kansanmuseoon. Yhdistykset aikoivat rakentaa isompia patsaita syyttömästi teloitettujen maamiesten muistoksi. Vaatimaton Aarre Kuukaupin suunnittelema ristimuotoinen suomalaisten muistomerkki pystytettiin ensimmäisten joukossa. 22. lokakuuta 2004 sen viereen Stalinin vainovuosina menehtyneiden suomalaisten muistoksi paljastettiin uusi graniittinen obeliski.

Hämärä taivas itki sadepisaroita kokoontuneiden sateenvarjojen päälle. Oli kylmä ja puihin kiinnitetyistä kilveistä väkeä katsoivat 'kansan vihollisiksi' julistettujen silmät... Muistomerkin paljastamiseen omistettuttua jumalanpalvelusta johti piispa A.Kuukauppi. Puheenvuorossaan paitsi tuhansia nimettömiä uhreja hän mainitsi myös Levassovassa murhattua Pekka Braxia, joka J.S.Laurikkalan karkotettua toimi Inkerin kirkon konsistorion viimeisenä johtajana 30-luvulla. Roman Svirskin tekemä muistomerkki esittää etuvinoon leikattua graniittiobeliskia, sen kaltevaan pintaan on kaiverruttu risti. Sivulla mm. lukee 'Näin sanoo herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi' (Hes.37:5). Obeliskin juurelle laskettiin seppeleitä ja pidettiin lyhyeitä puheenvuoroja. Seppeleensä laskivat muiden joukossa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pulesta piispa-emeritus Leino Hassinen, konsuli Olli Kuukasjärvi, Inkerin Liiton johdon puolesta Aleksanteri Kirjanen ja Eero Pellinen, Suomen Inkeri-liiton puolesta Toivo Iho ja Keijo Korkka.

Uuden muistomerkin pystyttämisen alunpanija oli parisen vuotta sitten Katri Kukkosen Suomessa asuva monilukuinen suku. Idea on saanut virallista tukea Inkerin kirkolta, Suomen valtiolta, Suomen Inkeri-liitolta ja Ruotsin Inkeri-liitolta. Avatulle tilille rahaa tuli myös monilta yksityisihmisiltä. Varojansa siirtyneet sekä kaikki omaisensa menettäneet inkerinsuomalaiset voivat olla tyytyväisiä, meillä kaikilla on nyt Inkerissä paikka johon syyttömien uhrien muistoksi voimme viedä palavan kynttilän.

Suomalainen Tyrö

Noin 30 ihmistä kokoontui IL:n paikallisosaston (pj Tatjana Bykova) järjestämään Suomalainen Tyrö- nimiseen kävelykierrokseen sunnuntaina 24.10. Oppaana oli kokenut seutututkija Aleksei Krjukov. Hän vei ryhmän opettaja Abram Tiisnekan talon luokse, näytti salaisuuksia täynnä olevaa vanhaa luterilaista hautausmaata, kertoi paljon mielenkiintoista kunnostetussa Pyhän Johanneksen kirkossa. Mukana oli monta paikallista inkeriläisvanhusta ja he sopivasti täydensivät oppaan kertomuksia omilla muistelmillaan.

Smolna rakentamassa suhteita

Tilaston mukaan noin 13% Pietarin väestöstä eli puolimiljoona ihmistä ei ole venäläisiä. Joka vähemmistökansallisuusryhmä on suhteellisen hyvin järjestetty. Kaupungin johdossa ei ole kuitenkaan ollut mitään elintä tai virkailijaa, joka hoitaisi suhteita näihin vähemmistöyhdistyksiin. Toisin sanoen ei-venäläisten elämä ei ole kaupungin johtoa kiinnostanut. Tilanne muuttunee lähiaikoina.

Perjantaina 29. lokakuuta kuvernööri Valentina Matvijenko piti Smolnassa kokouksen vähemmistökansallisuuksien edustajien kanssa. Kokoukseen osallistui Inkerin Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen. Hänen mukaan keskusteltiin kaksi asiaa: kansallisuusyhdistyksien konsultaatiokomitean perustamista Smolnan yhteyteen ja tilojen myöntämistä 'Kansalliskulttuurien talolle', josta Inkeri-lehtemme kirjoitti viime numerossa. Kaupunki haluaa kuitenkin rakentaa suhteita nimenomaan kansallis-kulttuurisiin autonomioihin, jotka Venäjän lain mukaan ovat kansallisvähemmistöjen virallisia edustajia. Se tarkoittaa sitä, että yhteistyökumppani kaupungille ei tulle Inkerin Liitosta vaan 'inkerinsuomalaisten kansallis-kulttuurisesta autonomiasta'. Meillä on hyvin ajoissa sellainenkin perustettu ja presidenttina toimii sama Aleksanteri Kirjanen.

Yhden rivin uutiset

• Lauanataipäivänä 9.10. Inkerin Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen kävi Moskovassa, jossa pidettiin suomalais-ugrilaisten kansojen koordinaatiokomitean kokous. Kokouksessa hyväksyttiin mm. ajatus Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen yhdistyksen perustamisesta.

• Vanhusten palvelutalojen henkilöstön täydennyskoulutuksen (projektipäällikkö Kaija Viitala) tämän lukuvuoden 2. jakso pidettiin Inkerissä 11.-15. lokakuuta.

• Inkerin kirkon kirkolliskokous pidettiin 22.-23. lokakuuta Pietarin Pyhän Marian kirkossa. Esitetyn vuosiraportin mukaan piispa Aarre Kuukaupin johtama kirkko yhdisti vuonna 2003 72 rekisteröityä seurakuntaa, sen papistoon kuului 160 henkilöä. Kirkon korkein elin käsitteli sääntömääräiset kysymykset.

• Torstaina 28.10. Suomen Pietarin pääkonsulaatin ja Exel-yhtiön väki näytti Taurian puistossa Pietarin keskustassa sauvakävelyä. Suomessa suosittu urheilulaji on Venäjällä täysin tuntematon.

• Hannu Vuorelan johtama Cantus mercurialis-niminen kuoro Turun kauppakorkea-koulusta esiintyi 29. ja 30. lokakuuta Pietarissa ensin Pyhän Marian kirkossa ja sitten Venäjän kansantieteellisessä museossa.

• Seppeleitä laskettiin Levassovan autiolla 30. lokakuuta Venäjällä pidettynä poliittisten vainojen uhrien muistopäivänä.

Wladimir Kokko, Pietari

02.11.2004