inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Toiminta-
kertomus-2006
,

Отчет за 2006 г.,

План работы на 2007 г.

Биржа труда:

Työllistämis-
keskus

Р А Б О Т А :

Приглашаются:
ГОРНИЧНЫЕ,
УБОРЩИКИ.

Для детей:

Занятия и экскурсии для ДЕТЕЙ

ОБУЧЕНИЕ:

КУРСЫ финского языка:
1. Разговорный финский язык
OSAAN ITSE – УМЕЮ САМ;

2. Специальный курс для начинающих = 120+120 часов ;
3. Курсы гидов на финском языке.
4. Курсы финского языка
для начинающих и продолжающих.

SAMPO-
KESKUS-
2008

.

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

ARKISTO:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

UUTISIA
Inkeristä:

09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

KORUT:

Sampo Korut

SampoDialogi

SampoDialogi

LINKIT:


www.inkeri.fi

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


"Inkeri" lehti

Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

Kansanlauluja Rosonajoen yllä

19.-21.09.08

advertising


11.02.08 lähtien.

Design: Dm.Guitor©2006

merkki

INKERIN LIITON
20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ

«Nouse Inkeri, jo herää työhön»

Nouse Inkeri, inkerinsuomalaisten kansallislaulu

«Inkerin Liitto on vapaaehtoinen yhdistys, jonka päämääränä on Inkerin kansan kansallisidentiteetin elvyttäminen ja sen säilyminen kansana omalla synnyinmaallaan.»

IL:n ohjesäännöt, 1. §

15. lokakuuta 1988

Taaitsassa pidettiin Inkerin Liiton perustamiskokous, siihen osallistui noin 100 henkilöä.

30. tammikuuta 1989

Leningradin alueen toimeenpaneva komitea rekisteröi IL:n kansalais-järjestöksi ja hyväksyi sen määräaikaiset säännöt.

30.4.-1.5.1989

IL:n edustajat osallistuivat ensimmäiseen inkeriläisliittojen kansainväliseen yhteistyökonferenssiin Tallinnassa.

24.-25. kesäkuuta 1989

Ensimmäiset IL:n järjestämät juhannusjuhlat Keltossa.

Kesä 1990

Vihtori Hyyrösen toimittama Omal' maal' -lehti alkoi ilmestyä.

22.-23. kesäkuuta 1991

Toksovassa pidetyille juhannusjuhlille kokoontui ennätysmäärä juhlijoita, noin 8000.

Kesäkuu 1992 – lokakuu 1998

Inkeri-projektin aika. Yhteistyöhankkeen tuloksena oli viiden vanhusten palvelutalon rakentaminen Inkeriin.

Syksy 1992– kesä 1994

Ruotsin Inkeri-liiton tukema SIDA-projekti, jonka tavoitteena oli hädässä olevien auttaminen ja Inkeriin muuton tukeminen.

24. joulukuuta 1992

Ensimmäinen Inkeri-projektin mukaan rakennettu vanhusten palvelutalo Keltossa on alkanut toimintansa.

29. kesäkuuta 1993

Venäjän federaation korkein neuvosto hyväksyi asetuksen Venäjän suomalaisten rehabilitaatiosta. IL on osallistunut sen valmisteluun.

10. joulukuuta 1993

Taaitsan vanhusten palvelutalo valmistui, tämä oli Inkeri-projektin ensimmäinen palvelulaitos, joka on saanut uuden rakennuksen.

Syksy 1994

Suomen metsä- ja maatalousministeriö on alkanut rahoittaa Aleksanteri Pylsyn perustaman maatalouslehden ja–koulutuksen.

Kevät 1996

IL liittyi suomalais-ugrilaisten kansojen liikkeeseen, samana vuonna sen edustajat olivat mukana 2. maailmankongressissa Budapestissa.

Syksy 1998

IL järjesti rahoituksen Suomen valtiolta omille suomen kielen alkeiskursseilleen.

23.-24. marraskuuta 1998

IL:n delegaatio osallistui ulkosuomalaisparlementin ensimmäiseen istuntoon. Wladimir Kokko valittiin sen varapuhemieheksi.

Tammikuu 1999 – joulukuu 2000

Ruotsin Inkeri-liiton tukema 2. SIDA-projekti. Tavoitteena IL:n koulutus- ja kulttuuritoiminnan edesauttaminen.

Syyskuu 1999 – kesäkuu 2004

Inkerinsuomalaisten tuki-projekti yhteistyössä Suomen työminis-teriön kanssa. Tavoitteena työllistymisen parantaminen.

Kesäkuu 2000

IL:n työllistämiskeskus perustettiin.

Elokuu 2000– syyskuu 2005

Hatsinan suomalaisen monitoimikeskuksen toimintavuodet. Keskus toimi tuki-projektin varoilla.

25.-26. toukokuuta 2002

Hatsinan monitoimikeskuksessa pidettiin kansainvälinen inkerinsuomalaisten kirjailijoiden kokous, ainut historiassa.

Joulukuu 2006

IL:n Pietarin osastossa Olga Konkovan johdolla valmistettiin Inkerin kantakansojen siirtyvä museo.

11.-13. heinäkuuta 2008

IL aktiivisesti osallistui Tartossa pidetyyn inkerinsuomalaisten kansainväliseen festivaaliin ja sen valmisteluun.

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 10/08:

Inkerin Liitto, 20 vuotta
Miten se alkoi meillä. Osa 4.

Levassovassa jumalanpalvelus

Toksovassa kansanjuhla

Arvi Kemppi poissa

Heimotyön ritarit juhlivat ritarisalissa

Merkkivuosi Hatsinan seurakunnassa

Opettajat opiskelivat Kotkassa

Yhden rivin uutiset

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkerin Liitto, 20 vuotta
Miten se alkoi meillä. Osa 4.

90-luvun alku Venäjällä oli hyvin dramaattinen, neuvostovalta horjui ja lopulta romahti kokonaan. Kukaan Inkerin Liitossa ei surrut kommunistisen vallan loppua, vaan kaikki tekivät innokkaasti heimotyötä. Ison historian menoa ei kuitenkaan voitu välttää, se kolkutti joka oveen.

Kun vuonna 1990 pidettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit Pietarin kaupungin neuvostoon, molemmat ehdolla olleet IL:n lähetit Aleksanteri Kirjanen ja Aarne Ritari pääsivät valituiksi. Poliittisesti Inkerin Liitto luontevasti sijoittui kansanvallan voimien puolelle. Nykyään on vaikea kuvitella, mutta maaliskuussa 1992 Inkerin Liitto järjesti lippumarssin Pietarin keskustassa ja mielenosoituksen KGB:n päämajan edessä Liteinillä 4!

Poliittista työtä silloin tehtiin meillä oikein paljon. Vaatimusten pääaiheena oli kansan poliittinen rehabilitaatio, maineen palauttaminen inkerinsuomalaisille. Siinä oli juridinen ja käytännöllinen puoli. Juridisesti tarvittiin valtiovallan laki, jotka virallisesti kumoaisi kaikki vainopäätökset ja loisi kansalle joitakin kuntoutumislinjauksia. Tämä tavoite saavutettiin 29. kesäkuuta 1993, kun Venäjän korkein neuvosto hyväksyi asetuksen «Venäjän suomalaisten rehabilitaatiosta», erittäin aktiivistesti tämän hyväksi toimivat puheenjohtaja Juho Mullonen Karjalan suomalaisten Inkeri-liitosta ja IL:n Moskovan osaston puheenjohtaja Albert Sojanen.

Mutta mitä pitäisi tehdä inkerinsuomalaisten säilyäkseen kansana? Tästä olimme eri mieltä ja kävimme kiivoja keskusteluja.

Kaikki uskoimme kuitenkin, että maailman inkerinsuomalaiset unelmoivat paaluutta koti-Inkeriin, vaatimuksissamme aina oli kohta maatonttien myöntämisestä inkeriläiskylien perustamista varten. Jotkut tahtoivat «Pikku Inkerin» autonomian jonnekin Suomen tai Viron rajaseudulle. Ison historian menolla oli tässä ratkaiseva rooli, karkotuspaikoissa asuneet menettivät rahavaransa ruplan romahduksen takia ja mielellään muuttivat Suomeen eikä epävarmaalle Inkerinmaalle. Virossa asuneet päättivät jäädä asumaan demokraattiseen Viroon eikä lähteä myrskyiselle Venäjälle.

Vielä nopeammin havaittiin, että vanha eläkejärjestelmä oli mitätöity ja vanhukset näkevät nälkää. Sekin oli ison historian kolkutus, aika pian Inkerin Liitto joutui huolehtimaan vanhuksista. Vuonna 1992 tähän työhömme liittyi Suomen Pietarin pääkonsulin vaimo Helena Lyra sosiaalityöntekijä ammatiltaansa. Hän tunsi hyvin Suomen valtiovallan koneiston ja opasti meitä. Kesäkuussa 1992 Helsingissä Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui päätös vanhusten palvelutaloverkoston luomisesta inkerinsuomalaisten asuinalueille Inkerissä, Karjalassa ja Virossa. Niin sanottu Inkeri-projekti lähti liikkeelle hyvin nopeasti ja joulukuussa 1992 ensimmäinen vanhusten palvelutalo on jo alkanut toimintansa Keltossa. Projektissa mukana oli neljä tahoa: Suomen valtio, Inkerin Liitto, Inkerin kirkko sekä paikalliset sosiaaliturvavirano-maiset. Hankkeen sihteerinä toimi Wladimir Kokko, joka keväällä 1992 valittiin Inkerin Liiton puheenjohtajaksi.

Inkerin Liitto on päässyt pitkäaikaiseen yhteistyöhön Suomen valtion kanssa, juuri projektitoiminnasta yhdistykselle on tullut jatkossa heimotyön tärkein työväline. Hyvin nuori järjestö astui näin ulos «vauvan kapaluksista».

Tunteita ja tapahtumia Inkerin päivän lähestyessä

Levassovassa jumalanpalvelus

Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi pastori Ivan Hutterin avustamana piti 4. lokakuuta Levassovan teloituspaikalla jumalanpalveluksen. Siinä mm. muisteltiin vainovuosina syyttömästi kaatuneita ja täällä teloitettuja. Koskettava oli hetki, kun rukoilleiden joukosta ihmiset astuivat eteen ja lausuivat nimet, Levassovassa teloitetut sukulaiset, joita he muistelevat.

Lilja Koskelainen muistelee isaansa, joka teloitettiin Levassovassa. Valokuva W.Kokko Muistotilaisuuteen osallistui myös Inkerin Liiton delegaatio. Tapahtuman lopussa laskettiin kukkia vainottujen suomalaisten muistomerkin juurelle.

Lilja Koskelainen muistelee isäänsä, joka teloitettiin Levassovassa. Valokuva W.Kokko

Toksovassa kansanjuhla

Jumalanpalveluksen jälkeen Inkerin Liiton delegaatio siirtyi bussilla Toksovaan, jossa Inkerin päivän johdosta olivat jo alkaneet yhdistyksen järjestämät kansanjuhlat.

Konserttiohjelma Toksovan seurakuntatalossa. Konserttiohjelma Toksovan seurakuntatalossa.

Alussa heitettiin saapas, kilpailijoita oli nelisenkymmentä ja homma kesti kauan. Sitten seurakuntatalossa Korpi perinneyhtyeen voimin pidettiin pieni konsertti, jolloin yhtyeen johtaja Olga Konkova tutustutti yleisöä Inkerinmaan historiaan ja kulttuuriin. Tarjolla oli syötävää ja juotavaa, pihassa juostiin haskoja viestejä ja opiskeltiin tanhumaan. Inkerin päivä on juhlittu taas tuttuun tapaan.

Pidetystä Inkerin päivän juhlasta kertoi Pietarin päälehti Sankt-Peterburgskie vedomosti.

Arvi Kemppi poissa

Arvi Kemppi Toksovan kirkon pihassa Arvi Kempin laulama Toksovan laulu sopisi mitä paremmin, muttei sitä laulettu. Kansanjuhlan aattona saimme tietää, että 2. lokakuuta 2008 Toksovan seudun kaikkien aikojen paras laulaja vakavan sydäntaudin murtumana nukkui ikuiseen uneen Espoossa.

Arvi Kemppi syntyi vuonna 1931 Toksovan Himakkalassa ja lapsena kokeni kaksi karkotusta, toinen sodan aikana kauas Siperiaan. Hänen selveytymistarinansa on epäilemättä muistelmaromaanin arvoinen. Arvin asevelvollisuuden suorittaessa havaittiin hänen uskomaton laulamistaitonsa ja syntyperäinen oopperaääni. Laulaen A.Kemppi sai katsoa maailmaa ja pimeinä neuvostoajan vuosina Leningradin sotilaspiirin kuoron soslistina konsertoi jopa Suomessa. Hän muutti Suomeen 90-luvun puolissavälissä, tuskin muutto on tuonut hänelle onnea, mutta uudessa kotimaassakin Arvi äänitti pari kasettia, konsertoi eri ryhmien kanssa, johti Helsingin röntyskäyhtyettä nimeltä Tuulistulla. Viimeksi Arvi Kemppi lauloi isolle yleisölle Tartossa inkeriläisfestivaalin päivinä. Hänen ei pitäisi laulaa silloin, vasta muutama viikko ennen esitystä hänelle tehtiin sydänleikkaus... Mutta laulamatta Arvi Kemppi ei osannut elää...

Heimotyön ritarit juhlivat ritarisalissa

Paakonsuli Perheentupa onnitteli Inkerin Liittoa ja myonsi pienia lahjoja. Kuva Viljo Ostonen. Inkerin Liiton heimotyön veteraanit juhlivat yhdistyksen vuotisjuhlaa vastaanotolla Hatsinassa sijatsevan Gackel-housin ravintolan ritarisalissa 18. lokakuuta. Tyylikästä salia koristelivat mahtavat kattokruunut, miekka ja kilpi takan yläpuolella ja melkein koko takaseinän kattava keisari Paavali I:n muotokuva. Paikallinen tarina kertoo muuten, että tämä tsaari ei ollutkaan Romanovin sukua, vaan prinsessa Katariinan synnyttämään kuolleeseen vauvaan vaihdettu inkeriläistalonpojan lapsi. Symbolista on sekin.

Pääkonsuli Perheentupa onnitteli Inkerin Liittoa ja myönsi pieniä lahjoja. Kuva Viljo Ostonen.

Leningradin alueen kuvernoorin apulainen Sanin Korven laulamaa Nouse Inkeri kansallislaulua seurasi juhlapuhe, jonka esittivät toinen suomeksi toinen venäjäksi puheenjohtajat Aleksanteri Kirjanen ja Wladimir Kokko. Juhlapuheessa korostettiin, että IL:n 20 vuoden toiminnan tulokset ovat ilahduttavia, vaikka ongelmiakin riittää. Niistä vaikeiksi sanottiin inkerinsuomalaisten vähenevää lukumäärää Inkerinmaalla. Vanhempi sukupolvi on menossa, nuoria muutto Suomeen tai taistelu omasta hyvinvoinnista kiinnostaa paljon enemmän, kuin inkerinsuomalaisten säilyminen kansana omalla kotimaalla. Tämä ikävä totuus iski sydämeen, kun yhdessä laulettiin Omal maal.

Leningradin alueen kuvernöörin apulainen Sanin «korpi-väen» ympäröimänä. Kuvat Viljo Ostonen.

Kansanlaulut innostavat niin vanhaa kuin nuoria. Kuvat Viljo Ostonen.

Kansanlaulut innostavat niin vanhaa kuin nuoria. Kuvat Viljo Ostonen. Syntymäpäivän johdosta Inkerin Liittoa onnittelivat Suomen Pietarin pääkonsuli Olli Perheentupa, Hatsinan piirin hallinnon johtaja Aleksanteri Hutilainen, alueen kuvernöörin apulainen Vjatsheslav Sanin. Nostalgiatunteita toivat juhliin useiden hemotyöveteraanien muistelmat. Slava Väisänen piti tärkeänä, että juhlittiin juuri Hatsinan seudulla, missä inkeriläistoiminta joskus 20 vuotta sitten alkoi. IL:n ensimmäinen puheenjohtaja Paavo Parkkinen korosti, että juuri kotimaalla demokraattisella Venäjällä inkerinsuomalaisilla on nyt kaikkien eniten mahdollisuuksia, Nina Sultsi sanoi Inkerin Liiton syntymistä uudeksi hengitykseksi elämässään. Terveisiä Siperiasta ja Norjasta toivat IL:n Novosibirskin osaston pj Anna Kambarova ja suomen opettaja Bente Imerslund. Perinneyhtye Korven laulut Nikolai Kotshetkovin säestyksellä täydensivät juhlatunnelman. Heimotyön ritareiden hienot juhlat päättyivät tanssiaisiin.

Merkkivuosi Hatsinan seurakunnassa

19. lokakuuta Hatsinan evankelis-luterilaisessa seurakunnassa vietettiin vuotisjuhlapäivää, seurakunta täytti 180 vuotta. Puheessaan kirkkoherra Andrei Tuhkanen muistutti kokoontuneille seurakunnan historiaa.

Tyylikas Hatsinan kirkko sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Tyylikäs Hatsinan kirkko sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa.

Hatsina on syntynyt hovi- ja varuskuntakaupungiksi. Varsinkin keisarillisessa armeijassa palveli paljon ulkomaalaissyntyperäisiä upsereita eli muita kuin ortodokseja. Heitä varten pääkadulle rakennettiin vuonna 1828 Pyhän Nikolaoksen kirkko, jossa alkuvaiheessa pidettiin niin luterilaiset (saksan kielellä) kuin katoliset jumalanpalvelukset. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeijasta häipyivät saksalaiset ja muut vähemmistöihin kuuluvat upseerit. Hatsinan kirkko jäi joksikin aikaa tyhjään, mutta vuonna 1921 se siirtyi Inkerin kirkon alaisuuteen ja lähellä historiallista Kolppaa Hatsinassa muodostui uusi inkerinsuomalaisista koostuva seurakunta. Joulukuussa 1938 kirkko pantiin kiinni, uuteen elämään seurakunta elpyi vasta 1990-luvun alussa ja se pystyi palauttamaan ja korjaamaan vanhan temppelin. Nykyään Hatsinan seurakunta on Inkerin kirkon suurimpia ja suomenkielisimpiä.

Opettajat opiskelivat Kotkassa

Paluumuuttovalmennuksen opettajat Pietarista ja Petroskoista kävivät 22.-25. lokakuuta Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (EKAMI:n) järjestämän tydennyskoulutuksen Kotkassa. Tämä suomalainen oppilaitos koordinoi paluumuuttoprosessiin kuuluvaa kieliopetusta Venäjällä.

Opettajaryhma EKAMI:n tiloissa. Toinen oikealta paluumuuttovalmennuksen koordinaattori Riitta Mielonen. Monipuolinen täydennyskoulutus sisälsi runsaasti asiantuntujoiden luentoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja Suomen viranomaisten toiminnasta. Opettajat kävivät Kotkan työvoimatoimistossa ja maistraatissa, seurasivat maahanmuuttajien koulutusta EKAMI:n tunneilla. Erikoisesti he pitivät harvinaisesta mahdollisuudesta jakaa kokemuksia keskenään ja kehittää omaa pedagogista taitoansa.

Opettajaryhmä EKAMI:n tiloissa. Toinen oikealta paluumuuttovalmennuksen koordinaattori Riitta Mielonen.

Yhden rivin uutiset

Vanhustenpäivää venäläisen kalenterin mukaan juhlittiin kaikissa Inkerinmaan palvelutaloissa 1. lokakuuta.

Suomalais-venäläisen nukketeatterin Merenkuninkaan lahja esityksen ensi-ilta pidettiin 5. lokakuuta Pietarin teatterikeskuksessa. Esitys pohjautuu Sakari Topeliuksen ja Aleksandr Pushkinin satuihin. Nuket valmisti ja esiintyi muiden rinnalla Turun taideakatemian 4 suomalaisopiskelijaa.

17. lokakuuta Pietarin Pyhän Marian tuomiokirkossa pidettiin Inkerin kirkon vuotuinen kirkolliskokous. Siihen osallistui noin 50 edustajaa kirkon kaikista rovastikunnista. Kirkon korkein elin käsitteli piispa A.Kuukaupin johdolla sääntömääräiset asiat.

Viipurin luterilaisen Pietarin ja Paavalin kirkon lähellä sunnuntaipäivänä 19. lokakuuta paljastettiin Mikael Agricolan patsas. Viipurin evankelis-luterilainen seurakunta kuuluu Inkerin kirkkoon.

Pertoskoilainen Sattuma musiikkiyhtye esiintyi 25. ja 28. lokakuuta Pietarissa. Lauantaina se soitti ja lauloi Revolution –nimisessä klubissa ja tiistaina esittelytilaisuudessa Suomen pääkonsulaatissa.

Maailman parhaiden kymppiin kuuluva Lahden Jukka-Pekka Sarasteen johtama sinfoniaorkesteri esiintyi Pietarin filharmoniassa 31. lokakuuta.

Wladimir Kokko, Pietari, 31.10.2008