|
inkerin-
|
"Inkerin Liitto" |
|
|||
|---|---|---|---|---|---|
|
|
Inkerin |
||||
Nouse, Inkeri!
Dm.Guitor© 2005
Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56
Биржа труда:
Р А Б О Т А :
Приглашаются:
ГОРНИЧНЫЕ,
УБОРЩИКИ.
Для детей:
Занятия и экскурсии для ДЕТЕЙ
ОБУЧЕНИЕ:
КУРСЫ финского языка:
.
Moskovan
ARKISTO:
Suomalainen Tyrö. 24.10.04,
Juhannus-2004,
Inkerin-
1. Разговорный финский язык
OSAAN ITSE – УМЕЮ САМ;
2. Специальный курс для начинающих = 120+120 часов ;
3. Курсы гидов на финском языке.
4. Курсы финского языка
для начинающих и продолжающих.
piiriosaston
«Inkerin Liitto»
suomalaisten kronikka.
"Oma maa omenakukka".
LASKIAINEN - 2004,
Otavan koulutus 2004,
LASKIAINEN - 2004,
Otavan koulutus 2004,
UUTISIA
Inkeristä:
09/08,
08/08,
07/08,
06/08,
05/08,
04/08,
03/08,
02/08,
01/08,
12/07,
11/07,
10/07,
09/07,
08/07,
07/07,
06/07,
05/07,
04/07,
03/07,
02/07,
01/07,
12/06,
11/06,
10/06,
09/06,
08/06,
07/06,
06/06,
05/06,
04/06,
03/06,
02/06,
01/06,
12/05,
11/05,
10/05,
09/05,
08/05,
07/05,
06/05,
05/05,
04/05,
03/05,
02/05,
01/05,
12/04,
11/04,
10/04,
09/04,
08/04,
07/04,
06/04,
05/04,
04/04,
03/04,
02/04,
01/04,
12/03,
11/03,
10/03,
09/03,
08/03,
06/03
Ääni-arkisto:
KORUT:
SampoDialogi
LINKIT:
•www.inkeri.fi
•Suomen Inkerin
kulttuuriseura
•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
•inkerikeskus.fi
•Ruotsin Inkeri-liitto
•Virossa
•"Inkeri" lehti
•Inkerin kirkko
"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu
•Venjoen inkerin Liiton osasto
•Tverinkarjalaisten ystavat ry
• Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
•
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry
•Villa Inkeri ry;
VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
• Suomen Yleisradio
Kansanlauluja Rosonajoen yllä
19.-21.09.08
11.02.08 lähtien.
Design: Dm.Guitor©2006
|
|
«Nouse Inkeri, jo herää työhön» Nouse Inkeri, inkerinsuomalaisten kansallislaulu «Inkerin Liitto on vapaaehtoinen yhdistys, jonka päämääränä on Inkerin kansan kansallisidentiteetin elvyttäminen ja sen säilyminen kansana omalla synnyinmaallaan.» IL:n ohjesäännöt, 1. § | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Uutisia Inkeristä
|
Heimotyön ritarit juhlivat ritarisalissa | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
Ajankohtaista inkeriläistä Uutiskolumnistin kannanotto |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
90-luvun alku Venäjällä oli hyvin dramaattinen, neuvostovalta horjui ja lopulta romahti kokonaan. Kukaan Inkerin Liitossa ei surrut kommunistisen vallan loppua, vaan kaikki tekivät innokkaasti heimotyötä. Ison historian menoa ei kuitenkaan voitu välttää, se kolkutti joka oveen. Kun vuonna 1990 pidettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit Pietarin kaupungin neuvostoon, molemmat ehdolla olleet IL:n lähetit Aleksanteri Kirjanen ja Aarne Ritari pääsivät valituiksi. Poliittisesti Inkerin Liitto luontevasti sijoittui kansanvallan voimien puolelle. Nykyään on vaikea kuvitella, mutta maaliskuussa 1992 Inkerin Liitto järjesti lippumarssin Pietarin keskustassa ja mielenosoituksen KGB:n päämajan edessä Liteinillä 4! Poliittista työtä silloin tehtiin meillä oikein paljon. Vaatimusten pääaiheena oli kansan poliittinen rehabilitaatio, maineen palauttaminen inkerinsuomalaisille. Siinä oli juridinen ja käytännöllinen puoli. Juridisesti tarvittiin valtiovallan laki, jotka virallisesti kumoaisi kaikki vainopäätökset ja loisi kansalle joitakin kuntoutumislinjauksia. Tämä tavoite saavutettiin 29. kesäkuuta 1993, kun Venäjän korkein neuvosto hyväksyi asetuksen «Venäjän suomalaisten rehabilitaatiosta», erittäin aktiivistesti tämän hyväksi toimivat puheenjohtaja Juho Mullonen Karjalan suomalaisten Inkeri-liitosta ja IL:n Moskovan osaston puheenjohtaja Albert Sojanen. Mutta mitä pitäisi tehdä inkerinsuomalaisten säilyäkseen kansana? Tästä olimme eri mieltä ja kävimme kiivoja keskusteluja. |
Kaikki uskoimme kuitenkin, että maailman inkerinsuomalaiset unelmoivat paaluutta koti-Inkeriin, vaatimuksissamme aina oli kohta maatonttien myöntämisestä inkeriläiskylien perustamista varten. Jotkut tahtoivat «Pikku Inkerin» autonomian jonnekin Suomen tai Viron rajaseudulle. Ison historian menolla oli tässä ratkaiseva rooli, karkotuspaikoissa asuneet menettivät rahavaransa ruplan romahduksen takia ja mielellään muuttivat Suomeen eikä epävarmaalle Inkerinmaalle. Virossa asuneet päättivät jäädä asumaan demokraattiseen Viroon eikä lähteä myrskyiselle Venäjälle. Vielä nopeammin havaittiin, että vanha eläkejärjestelmä oli mitätöity ja vanhukset näkevät nälkää. Sekin oli ison historian kolkutus, aika pian Inkerin Liitto joutui huolehtimaan vanhuksista. Vuonna 1992 tähän työhömme liittyi Suomen Pietarin pääkonsulin vaimo Helena Lyra sosiaalityöntekijä ammatiltaansa. Hän tunsi hyvin Suomen valtiovallan koneiston ja opasti meitä. Kesäkuussa 1992 Helsingissä Suomen sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui päätös vanhusten palvelutaloverkoston luomisesta inkerinsuomalaisten asuinalueille Inkerissä, Karjalassa ja Virossa. Niin sanottu Inkeri-projekti lähti liikkeelle hyvin nopeasti ja joulukuussa 1992 ensimmäinen vanhusten palvelutalo on jo alkanut toimintansa Keltossa. Projektissa mukana oli neljä tahoa: Suomen valtio, Inkerin Liitto, Inkerin kirkko sekä paikalliset sosiaaliturvavirano-maiset. Hankkeen sihteerinä toimi Wladimir Kokko, joka keväällä 1992 valittiin Inkerin Liiton puheenjohtajaksi.
Inkerin Liitto on päässyt pitkäaikaiseen yhteistyöhön Suomen valtion
kanssa, juuri projektitoiminnasta yhdistykselle on tullut jatkossa
heimotyön tärkein työväline. Hyvin nuori järjestö astui näin ulos
«vauvan kapaluksista».
|
||||
|
Tunteita ja tapahtumia Inkerin päivän lähestyessä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi pastori Ivan Hutterin avustamana piti 4. lokakuuta Levassovan teloituspaikalla jumalanpalveluksen. Siinä mm. muisteltiin vainovuosina syyttömästi kaatuneita ja täällä teloitettuja. Koskettava oli hetki, kun rukoilleiden joukosta ihmiset astuivat eteen ja lausuivat nimet, Levassovassa teloitetut sukulaiset, joita he muistelevat. |
Lilja Koskelainen muistelee isäänsä, joka teloitettiin Levassovassa. Valokuva W.Kokko
| ||||
)
|
Jumalanpalveluksen jälkeen Inkerin Liiton delegaatio siirtyi bussilla Toksovaan, jossa Inkerin päivän johdosta olivat jo alkaneet yhdistyksen järjestämät kansanjuhlat.
Alussa heitettiin saapas, kilpailijoita oli nelisenkymmentä ja homma kesti kauan. Sitten seurakuntatalossa Korpi perinneyhtyeen voimin pidettiin pieni konsertti, jolloin yhtyeen johtaja Olga Konkova tutustutti yleisöä Inkerinmaan historiaan ja kulttuuriin. Tarjolla oli syötävää ja juotavaa, pihassa juostiin haskoja viestejä ja opiskeltiin tanhumaan. Inkerin päivä on juhlittu taas tuttuun tapaan.
Pidetystä Inkerin päivän juhlasta kertoi Pietarin päälehti Sankt-Peterburgskie vedomosti.
|
|---|
)
|
Arvi Kemppi syntyi vuonna 1931 Toksovan Himakkalassa ja lapsena kokeni
kaksi karkotusta, toinen sodan aikana kauas Siperiaan. Hänen
selveytymistarinansa on epäilemättä muistelmaromaanin arvoinen. Arvin
asevelvollisuuden suorittaessa havaittiin hänen uskomaton
laulamistaitonsa ja syntyperäinen oopperaääni. Laulaen A.Kemppi sai
katsoa maailmaa ja pimeinä neuvostoajan vuosina Leningradin
sotilaspiirin kuoron soslistina konsertoi jopa Suomessa. Hän muutti
Suomeen 90-luvun puolissavälissä, tuskin muutto on tuonut hänelle
onnea, mutta uudessa kotimaassakin Arvi äänitti pari kasettia,
konsertoi eri ryhmien kanssa, johti Helsingin röntyskäyhtyettä nimeltä
Tuulistulla. Viimeksi Arvi Kemppi lauloi isolle yleisölle Tartossa
inkeriläisfestivaalin päivinä. Hänen ei pitäisi laulaa silloin, vasta
muutama viikko ennen esitystä hänelle tehtiin sydänleikkaus... Mutta
laulamatta Arvi Kemppi ei osannut elää...
|
|---|
)
|
Pääkonsuli Perheentupa onnitteli Inkerin Liittoa ja myönsi pieniä lahjoja. Kuva Viljo Ostonen.
Leningradin alueen kuvernöörin apulainen Sanin «korpi-väen» ympäröimänä. Kuvat Viljo Ostonen. Kansanlaulut innostavat niin vanhaa kuin nuoria. Kuvat Viljo Ostonen.
|
|---|
)
)
)
|
19. lokakuuta Hatsinan evankelis-luterilaisessa seurakunnassa vietettiin vuotisjuhlapäivää, seurakunta täytti 180 vuotta. Puheessaan kirkkoherra Andrei Tuhkanen muistutti kokoontuneille seurakunnan historiaa.
Hatsina on syntynyt hovi- ja varuskuntakaupungiksi. Varsinkin
keisarillisessa armeijassa palveli paljon ulkomaalaissyntyperäisiä
upsereita eli muita kuin ortodokseja. Heitä varten pääkadulle
rakennettiin vuonna 1828 Pyhän Nikolaoksen kirkko, jossa alkuvaiheessa
pidettiin niin luterilaiset (saksan kielellä) kuin katoliset
jumalanpalvelukset. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeijasta
häipyivät saksalaiset ja muut vähemmistöihin kuuluvat upseerit.
Hatsinan kirkko jäi joksikin aikaa tyhjään, mutta vuonna 1921 se
siirtyi Inkerin kirkon alaisuuteen ja lähellä historiallista Kolppaa
Hatsinassa muodostui uusi inkerinsuomalaisista koostuva seurakunta.
Joulukuussa 1938 kirkko pantiin kiinni, uuteen elämään seurakunta elpyi
vasta 1990-luvun alussa ja se pystyi palauttamaan ja korjaamaan vanhan
temppelin. Nykyään Hatsinan seurakunta on Inkerin kirkon suurimpia ja
suomenkielisimpiä.
|
|---|
)
|
Paluumuuttovalmennuksen opettajat Pietarista ja Petroskoista kävivät 22.-25. lokakuuta Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (EKAMI:n) järjestämän tydennyskoulutuksen Kotkassa. Tämä suomalainen oppilaitos koordinoi paluumuuttoprosessiin kuuluvaa kieliopetusta Venäjällä.
Opettajaryhmä EKAMI:n tiloissa. Toinen oikealta paluumuuttovalmennuksen koordinaattori Riitta Mielonen.
|
|---|
)
){kind=link}
|
• Vanhustenpäivää venäläisen kalenterin mukaan juhlittiin kaikissa Inkerinmaan palvelutaloissa 1. lokakuuta. • Suomalais-venäläisen nukketeatterin Merenkuninkaan lahja esityksen ensi-ilta pidettiin 5. lokakuuta Pietarin teatterikeskuksessa. Esitys pohjautuu Sakari Topeliuksen ja Aleksandr Pushkinin satuihin. Nuket valmisti ja esiintyi muiden rinnalla Turun taideakatemian 4 suomalaisopiskelijaa. •17. lokakuuta Pietarin Pyhän Marian tuomiokirkossa pidettiin Inkerin kirkon vuotuinen kirkolliskokous. Siihen osallistui noin 50 edustajaa kirkon kaikista rovastikunnista. Kirkon korkein elin käsitteli piispa A.Kuukaupin johdolla sääntömääräiset asiat. •Viipurin luterilaisen Pietarin ja Paavalin kirkon lähellä sunnuntaipäivänä 19. lokakuuta paljastettiin Mikael Agricolan patsas. Viipurin evankelis-luterilainen seurakunta kuuluu Inkerin kirkkoon. • Pertoskoilainen Sattuma musiikkiyhtye esiintyi 25. ja 28. lokakuuta Pietarissa. Lauantaina se soitti ja lauloi Revolution –nimisessä klubissa ja tiistaina esittelytilaisuudessa Suomen pääkonsulaatissa. •Maailman parhaiden kymppiin kuuluva Lahden Jukka-Pekka Sarasteen johtama sinfoniaorkesteri esiintyi Pietarin filharmoniassa 31. lokakuuta.
Wladimir Kokko, Pietari, 31.10.2008 |
|---|