inkerin-
suomalaisten etujärjestö

общество
ингерманландских
финнов

Tutustu Inkeriin

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Kartta
Historia
Symbolit

Uutisia Inkeristä 10/11:

• Mikä on IPAKI?

• Opettajat koolla Kotkassa

• Flinkin uusi kirja esiteltiin pääkonsulaatissa

• Kantakansojen päivät Ust-Lugassa

• Kirkolliskokous juhlavuoden merkeissä

• Inkerin päivä juhlittiin myöhässä

• Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Mikä on IPAKI?

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto eli IPAKI on Suomen lain edellyttämä kielitaitotesti, joka on inkerinsuomalaisten suorittettava saadakseen paluumuuttajan status. Se on tullut pakolliseksi vuonna 2004 ulkomaalaislain muututtua. Ennen sitä tulevan paluumuuttajan oli pakko «osallistua paluumuuttovalmennukseen» ja inkeriläispaluumuuton historian alussa ei sitäkään tarvittu, vaan riitti vain yhden isovanhemmista olleen suomalaiseksi merkittyneenä asiapapereissa.

Tulevalta paluumuuttajalta vaaditaan kielitaitotaso 2 EU-maissa käytetyn kuuden asteisen arviointisysteemin mukaan. Se on sellainen selviytymistaso, joka kelpaa pääosin arjen tavallisimmassa asioinnissa mutta tavallaan sitä pidetään riittämättömänä työnteossa. Sen takia Suomeen muutettuaan moni inkerinsuomalainen joutuu taas kielikurssille.

Nykyään IPAKI suoritetaan tietokoneen edessä ja se koostuu neljästä osasta. Ensimmäisessä, joka kestää 20 minuuttia, testataan puhumisen taito. Ruudussa oleva «täti» esittää kysymyksiä, johon testattava vastaa esim. 15 sekunnin sisällä. Testattava puhuu mikrofoniin ja vastaukset säilyvät hänen tiedostossa. Seuraavaksi testataan puhumisen ymmärtäminen. Testattava kuuntelee 2 kertaa elävän suomen 3 kappaletta ja vastaa kysymyksiin klikkaamalla oikein tai väärin ruutua. Samalla tavalla mutta kappaleiden luettua vastataan tekstin ymmärtämisen osiossa. Loppuosassa testataan kirjoittamistaito, siinä täytyy kirjoittaa esim. lyhyt ilmoitus tai postikortti. Saa kirjoittaa niin koneella kuin kynällä tavalliseen paperiin (jälkimmäisessä tapauksessa kirjoitettu skannataan ja lähetetään testattavan tiedostoon). Koko tutkinto kestää 50 minuuttia.

Iäkkäille testattaville tietokoneen välitys voi aiheuttaa vaikeuksia, mutta testitilaisuudessa on aina apulainen mukana, hän auttaa jos esim. hiiren käyttö tuntuu vaikealta. Jos terveydentila estää kielitestin suorittamisen kokonaan (tuleva paluumuuttaja on esim. kuuro tai sokea) hänet vapautetaan siitä. Suomessa evakossa v. 1943-44 olleiden myös ei tarvitse suorittaa IPAKI:a.

Ennen 1. heinäkuuta 2011 IPAKI pidettiin vain kerran vuodessa kesäkuussa Pietarissa ja Petroskoissa. Nykyään se järjestetään useammin ja 3. lokakuuta Pietarissa pidettiin ensimmäinen kielitesti, johon vapaasti voi ilmoittautua kuka tahansa paluu-muuttojonossa oleva. Pietarissa testiin oli 27 ilmoittautunutta ja Petroskoissa 60. Myös Suomen Moskovan suurlähetystössä kielitestin voi suorittaa.

Arvosanan «hyväksytty» saa, jos puhumisen ja vaikka yksi muu tutkinnon osio on suoritettu. Osio on hyväksytysti suoritettu jos oikeita vastauksia on enemmän kuin 50%. Kesäkuussa 2011 suoritusprosentti Pietarissa oli 85%, mikä kuvaa hyvin niin jonottavien motivaatiota kuin IL:n tarjoamien suomen opettajien pätevyyttä.

Vuodessa Suomeen muuttaa noin 18 tuhatta ihmistä. Kielitato muuttoehtona on vain yhdellä maahanmuuttajien kohderyhmällä inkerinsuomalaisilla. Kielitaitoa ei vaaditaan edes Suomen kansalaisten jälkiläisiltä muista puhumatta. Onko se oikeudenmukaista? Vastaisin kyllä, koska inkerinsuomalaiset ovat ainot, jotka muuttavat Suomeen oman suomalaisuutensa perusteella. Koska muita suomalaisuuden ominaisuuksia on mahdotonta testata osatkoot he vaikka vähän suomea!

Opettajat koolla Kotkassa

Paluumuuttovalmennuksen opettajat käyvät joka vuosi täydennyskoulutus-kurssilla Suomessa. Koska vastuukouluttajana paluumuuttovalmennuksessa viime muutaman vuoden on ollut kotkalainen Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI), niin opettajat Pietarista, Hatsinasta ja Petroskoista tapaavat toisiansa Kotkassa.

Suomen opettajien ryhmä täydennyskoulutuksessa Kotkassa. Valok. W.Kokko

3.-7. lokakuuta he taas olivat yhdessä opiskelemassa uutta koko ajan muuttuvasta suomen kielestä, perusteellisesti tutustuivat Suomen terveydenhuollon järjestelmään ja nauttivat järjestäjien valmistamasta kulttuuriohjelmasta. Oli todella mielenkiintoista nähdä ja saada tietää mitä tapahtuu Karhulan terveydenasemalla, miten koulutetaan hoiva-alan työntekijöitä ja hoidetaan diabetekseen sairastuneita lapsia. Näistä asioistahan opettajilta jatkuvasti kysytään paluumuuttovalmennuskurssilla.

Vuosien varrella EKAMI:n ja Venäjällä toimivien opettajien välillä ovat muodostuneet hyvät suhteet. Heidän oli tärkeä vaihtaa opetuskokemuksia mutta myös hauska olla yhdessä rapujuhlapöydässä ja Kotkan tunnetuimmassa Kairo ravintolassa katsomassa Cabare-musikkalia.

Flinkin uusi kirja esiteltiin pääkonsulaatissa

6. lokakuuta Suomen Pietarin pääkonsulaatissa filosofian tohtori Toivo Flink esitteli vasta ilmestyneen venäjänkielisen kirjansa «Kotiin karkotettavaksi. Inkeriläisten siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944-1955». Kirja perustuu Flinkin v. 2007-09 tekemään arkistotutkimukseen, jonka rahoittajana oli Suomen akatemia.

29.3.1943 ja 17.6.1944 välisenä aikana Inkeristä Suomeen Viron kautta evakuoitiin 61 163 henkilöä, sen lisäksi Saksan pakkotöistä Suomeen siirrettiin vielä 2 042 inkerinsuomalaista. Heistä Moskovan välirauhasopimuksen 10. artiklan nojalla 5.12.1944-15.1.1945 Neuvostoliittoon palautettiin 56 030 henkilöä. Noin 2000 palautettiin myöhemmin ja viimeiset inkerinsuomalaisten palautukset olivat tammikuussa 1955. Flinkin mukaan inkerinsuomalaiset tulivat kokoontumispisteisiin pääosin omalla tahdollaan neuvostoupseerien propagandan vaikutuksessa. Ei heille tietenkään sanottu, etteivät he pääse kotikyliin vaan heidät karkotetaan Keski-Venäjälle. Palaamattomista inkeriläisistä suurin osa pakeni Ruotsiin.

Kirjassaan tekijä esittää monta kysymystä: 1) mitkä olivat ne syyt, jotka johtivat Suomen huippujohto päätökseen, että Inkerin suomensukuisten väestö on siirrettävä Suomeen; 2) miksi evakuointi jatkui jopa kesällä 1944 puna-armeijan suurhyökkäyksen aikanakin; 3) miten Neuvostoliiton valvontakomissio vaikutti palautuksiin? Tutkija ei pysty vastaamaan tyhjentävästi näihin kysymyksiin mm. sen takia, että Venäjältä paljon arkistoainestoa ei ole saatavana.

Historioitsijan mielestä Inkerinsuomalaisten evakuoinnilla Suomeen ja heidän sodanjälkisillä palautuksilla on nykyäänkin merkitystä. Tämä tutkimus olisi mahdoton, jollei olisi presidentti Koiviston päätöstä huhtikuussa 1990, hän sanoi. Vaikka kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia tri Flink korosti joka ihmisen vastuuta historiamuistista, hän pyysi läsnäolleitakin pitämään arvossa joka perheen vanhat asiapaperit ja valokuvat, joiden kopiot on ehdottomasti arkistoitava.

Lilja-Elisaveta Aleksandrova

Kantakansojen päivät Ust-Lugassa

Leningradin alueella vähälukuisten kantakansojen listoilla ovat vepsäläiset, inkeroiset ja vatjalaiset. Alueen hallituksen aloitteesta ja sen rahoituksella 8.-10. lokakuuta Jaaman piirikunnan Ust-Lugassa pidettiin kantakansojen päivät. Satoja inkeroisia Soikkolasta ja Kurkkulasta sekä muutama vatjalainen Joenperältä ja Luutsasta tulivat juhlimaan ja näyttämään käsityötaitojansa.

Lauantaiaamupäivältä alkaen oli mahdollisuus maistaa perinteisiä inkeroisia kalaruokia sekä maukkaita vatjalaisia suolaisia. Ohjelma jatkui kansan-musiikkikonsertilla, jossa huomiota kiinnitivät tutut yhtyeet Kalastajatar ja Šoikulan laulut, Linnud ja pietarilainen Korpi. Korpi opetti myös juhlaväkeä tanssimaan inkerinsuomalaisia tanhuja. Musiikkiosion jälkeen pidettiin pyöreäpöydän keskustelu vähälukuisten kansojen ongelmista. Ajatus vähälukuisen kantakansan statuksen myöntämisestä inkerinsuomalaisille sai keskustelun osallistujien kannatusta.

Inkeroisten kansallisliikkeen puuhamiehet ja -naiset sini-keltaisen kansallislippunsa alla. Valok. Ksenia Kanevskaja.

Sunnuntaipäivänä kokoontuneet tutustuivat suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurin inspiroimaan nykymusiikkiin, jota esittivät rockbändi Petroskoista Noid sekä pietarilaiset yhtyeet Miinus treli ja Konets leta.

10. lokakuuta oli opetuspäivänä. Inkerin historia ja kulttuuri aiheen puitteissa kiinnostuneille kerrottiin kansanpuvuista (Natalja Romanova), Inkerin vähälukuisten kansojen kulttuurista ja juhlatavoista (Olga Konkova) ja heidän laulamiskulttuurista (Jelena Zavrazhina ja Andrei Turov). Tämä ”siirtyvä koulu” jatkoi opetustansa seuraavankin päivänä Joenperän peruskoulussa.

Kaikkien mielestä niin mittaavaa ja monipuolista kantakansojen tapahtumaa aikaisemmin ei ole pidetty koskaan. Ne, jotka ovat tehneet päivien järjestelyyn merkittävän panoksen, kuten esim. Narvusin kansanmuseon perustanut kirjastonhoitaja Valentina Pilli ja IL:n neuvoston jäsen Olga Konkova ansaitsivat siitä alueen kuvernöörin kiitoskirjeen.

Ksenia Kanevskaja

Kirkolliskokous juhlavuoden merkeissä

Inkerin kirkon korkein elin on vuosittain koolle kutsuttu kirkolliskokous. Siihen osallistuvat kaikkien rovastikuntien valtuutetut. Tänä vuonna kirkolliskokous pidettiin 14. lokakuuta Pyhän Marian kirkon tiloissa.

Kansanpukumatuskat. Valokuva Tatjana Bykova-Soittu.

Paitsi sääntömääräisten asioiden käsittelyä kokoukseen päiväjärjestykseen kuuluivat monien tahojen onnittelut kirkon 400. vuosijulhan johdosta. Niiden joukossa oli Sampo-keskus, jonka johtaja Tatjana Bykova-Soittu mm. lahjoitti Inkerin kirkolle keskuksen valmistaman matuska-nuken. Sen viisi osa oli maalattu karjalaisten, inkerinsuomalaisten, vepsäläisten, inkeroisten ja vatjalaisten kansanpukuihin!

Inkerin päivä juhlittiin myöhässä

Eri syistä perinteinen Inkerin päivän vietto venyi Pietarissa tänä vuonna. Se järjestettiin Kansallisuuksien talossa vasta 24. lokakuuta Inkerinsuomalaisten kansanperinteiden seminaarin muodossa. Sellasia eri kansallisuuksien kansankulttuuriin omistettuja seminaareja, joihin osallistuu mm. koulujen opettajia, pidetään talolla säännöllisesti.

Luennoiden Olga Konkova tarvitsi nukkeapulaisia. Valok. Svetlana Tregub.

Alussa Pietarin Taimi koulun lapset näyttivät hauskan suomen tunnin. Koululaisia seurasi kansantieteilijä Olga Konkovan luento Inkerin suomalais-ugrilaisten kansojen juhlakalenterista. Niin kuin aina hän puhui pätevänä tutkijana mutta selkeästi ja kovalla innolla, siksi kuulijat pystyivät tuntemaan maan kantakansojen kulttuurin. Kotikontu kuoron sekä Svetlana Tregub ja Aino Jaakkolan dueton kansanlaulut sopivasti täydensivät luentoa. IL:n varapuheenjohtaja Viljo Ostonen kertoi tavallisen inkerinsuopmalaisen kohtalosta ja kansanpeleistä, jota yhdistyksemme kehittää nykyäänkin.

Tilaisuudessa myytiin Konkovan ja Kokon kirja Ingermalandskie finny sekä Talomerkit yhtyeen ensimmäinen CD-levy. Juhlailta päättyi kansanlauluihin ja tanssimisiin.

Lilja-Elisaveta Aleksandrova

Yhden rivin uutiset

• 8. lokakuuta Pyhän Marian kirkossa avattiin kirjanäyttely. Siinä on esitetty muutama kymmenen inkeriläisaiheista kirjaa toimittaja Tuulikki Vilhusen omasta kirjakokoelmastaan.

• Inkerin päivän merkeissä Wladimir Kokko luennoi 12.10. IL:n toimistossa inkerin-suomalaisten syntyperästä ja heidän häviämisen syistä.

• Kahden nuoren ranskalaisen Simon Brunelin ja Nicolas Pannetierin kuvaama dokumentti Kiertotie esiteltiin Pietarin kansallisuuksien talossa 19.10. ja seuraavana päivänä Keltossa teologisessa instituutissa. Se kertoo ihmisistä, joiden elämä kuuluu ainakin kahteen Suomenlahden maahan ja näin valaisee alueen historiaa ja nykypäivää.

• Venäjän aluekehitysministeriön kirjanäyttelyssä 24.-25.10. Olga Konkova kirja Länsi-Inkerin inkeroisten ja suomalaisten ornamentit valittiin kansallisuus-kysymyksiä käsittelevien kirjojen parhaiden kymppiin.

Wladimir Kokko
3.11.2011, Pietari

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
на мастер-классы и обучение на курсах: •Вышивание; •Батик; •Войлок (фильцевание); •Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); •Вырезание из дерева; •Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00.
Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

• Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко «Ингерманландские финны», обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...

E T S I :