inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12, 12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Kelton kirkko täyttänyt 20 vuotta

1992-2012

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki


04/01/10




     

Uutisia Inkeristä 10/12:

Suomivastaisuus Venäjän huippujohdossa?

Ei pelkkiä Afrikan ja Intian rytmejä

Vanhusten matkalla muisteltiin ja tutustuttiin uuteen

Inkerin päivää juhlittiin Suomenlahden etelärannikolla

Katri Puukkonen 90

Perinteisestä kulttuurista nyky-taiteeseen
Inkeriläisten näyttely Helsingissä

Inkerin kansojen kansanpukunäyttely Pietarhovissa

Ulkosuomalaisparlamentin 7. varsinainen istunto

In memoriam: Hän muutti elämää ympärillään paremmaksi

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Suomivastaisuus Venäjän huippujohdossa?

Wladimir Kokko Lokakuun alussa paluu­muutto­valmennus­kurssilla ihan opetus­suunnite­man mukaan käsittelin perhettä puheenaiheena. Kerroin kurssilaisille mm., että joka maassa perhe-käsite on erilainen, esim. Suomessa avioliitto ja avoliitto ovat tasa-arvoisia ja siellä saa rekiströidä maistratissa parisuhteen.

Uutta sanastoa opiskellessamme kerroin, että Suomessa ei ole orpoja eikä orpokoteja. Päin vastoin siellä on pitkä jono halukkaita saada adoptilapsen. Lapsista huolehditaan ja heitä suojellaan.

Pari päivää sitten Venäjän televisiossa olikin taas «kauhu-uutinen» siitä, että joltakin suomalais-venäläiseltä perheeltä Suomessa huostaanotettiin lapsi. Kyseessä oli tietenkin väkivalta perheessä, mutta uutisessa asia oli esitetty niin, että pahat Suomen viranomaiset jatkuvasti toimivat venäläisperheitä vastaisesti.

Siitä, että maassa vuodessa vanhemmilta äidinkielestä huolimatta väliaikaisesti erotetaan kolmisensataa lasta ei mainita, eikä siitä miksi viranomaiset lakia noudattaen toimivat näin Suomessa. Ei kerrota myös miten ylipäätänsä lapsia suojellaan maassa, missä ei ole orpoja eikä orpokoteja. Lukijalle tiedoksi: Venäjällä yli 100 tuhatta lasta asuu orpokodeissa, suurin osa heistä ei ole vanhemmiltaan eristettyjä vaan ovat vanhempien hylkäämiä. Mediamme tiedottaa Venäjällä äitien tappavansa vasta syntyneen vauvansa, täällä raiskatuista ja murhatuista alaikäisistä, mutta nämä faktat eivät nosta venäläisviranomaisia toimeenpiteisiin, vaan ne reagoivat juurin Suomessa tapahtuviin huostaanottoihin.

Media varsinkin televisio Venäjällä innolla tuo esille kaikkea negatiivista Suomesta, sen sosiaalipolitiikkaa mustamaalataan usein kuuloisan «antifasistin» Johan Bäckmanin suin. Vain ohimennen täällä mainitaan, että Savonlinnan ooppeera on täyttänyt tänä vuonna sata vuotta, että Helsinki on tänä vuonna maailman design-pääkaupunkina ja on muuten mainiosti hoitanut valtakunnan pääkaupungin tehtävät tasan kaksisataa vuotta. Meillä keskustellaan paljon peruskoulun modernisoinnista muttei puhuta ollenkaan Suomen kokemuksesta, vaikka kaikkialla tiedetään suomalaisen koulujärjestelmän kuuluvan maailman parhaimpien joukkoon. Ei televisiosta saa kuulla, miten Suomessa suojellaan luontoa tai otetaan käyttöön uusia teknologioita.

Vaikka tavallisilla pietarilaisilla on hyvin positiivinen Suomi-kuva, muuten he eivät esim. ostaisi kiinteistöä tästä naapurimaasta, media yrittää tuhottaa sitä kaikin voimin.

Se tehdään selvästi Moskovasta käsin, koska Venäjän television pääkanavat ovat täysin valtiovallan kontrollissa. Olen varma, ettei kenraali Makarov omasta aloitteestaan neuvoisi niin suorasanaisesti Suomelle «oikeata puolustuspolitiikkaa», jollei Kremlistä olisi tästä käskyä. Siis jotkut vakavat vaikuttajat Moskovassa eivät halua hyviä suhteita maitemme ja kansojemme välillä.

En vain pysty ymmärtämään miksi niin systemaattisesti Venäjällä halutaan luoda Suomesta kauhu-kuva. Miljoonia Venäjän kansalaisia käy Suomessa ja saa nähdä millaista maa on. Jokainenhan ymmärtää, että jos pientä Suomea kuvataan uhaksi Venäjän turvallisuudelle, niin se on skitsofrenian oire. Pitää muistaa, että negatiivinen propaganda usein johtaa tavoitteen vastaiseen tulokseen.

Ei pelkkiä Afrikan ja Intian rytmejä

kuva Jekaterina Bredis Lokakuun 1:nä päivänä päättyivät Pietarin 2. etnokulttuurimarkkinat nimeltä CasaCasa. Pietarilaiset etnokulttuurin harrastajat järjestivät laajan konserttiohjelman ja pitivät musiikkipajat. Osallistumaan tapahtumaan kutsuttiin myös perinneyhtye Korpi (johtaja Olga Konkova), jonka esitys ja nuorten voimin pidetty tanssipaja saivat niin järjestäjien kuin yleisön erittäin lämpimän vastaanoton.

Etnokulttuurimarkkinat kiinnittivät yhteensä noin kahden tuhannen pietarilaisen huomiota.

Teksti ja kuva Jekaterina Bredis

Vanhusten matkalla muisteltiin ja tutustuttiin uuteen

Vanhusryha ja projektiporukka Hietamaen kirkon edessa. Olipas Pietarin Inkerin Liiton tukemalla vanhuusryhmällä syitä lähteä matkaan 3. lokakuuta, siksi 1.10. Venäjällä juhlitaan vanhustenpäivää ja 5.10. on Inkerin päivä. Kielikylpymatka järjestyi Inkerin kulttuuriseuran suomen opetusta tukevan projektin rahoituksella, projektipäällikkö Helena Miettinen oli matkalla mukana.

Vanhusryhmä ja projektiporukka Hietämäen kirkon edessä. Valokuva Wladimir Kokko.

Mukavalla linja-autolla ryhmä vanhuksia ja projektin toimijoita lähti Pyhän Marian kirkon edestä etelään Hietamäelle. Matkaoppaana tietenkin suomen kielellä toimi Wladimir Kokko. Mutta Innalan kirkkokylään tultuaan ryhmä kuunteli jo kaunista inkerinmurretta puhuvan Helmi Jelovan muistelmia ja kertomuksia pienen seurakunnan nykyelämästä. Helmi on synytynyt Hietämäen Kemppilässä ja on elpyneen seurakunnan jäsen.

Matka sitten jatkui Kiovan maatietä Vuiriin. Vuirissa on postiasemamuseo. Venäläisellä klassikolla Aleksandr Pushkinilla on novelli postiaseman valvoja Samson Vyrinista ja hänen upseerin kanssa Pietariin paenneesta tytöstään. Sukunimi Vyrin johtuu ilmeisesti juuri tämän postiaseman nimestä, venäjäksi se on Vyra. Vuirin kylän kokoon verrattuna museo oli yllättävän iso ja mielen­kiintoi­nen. Venäjän­kileisen oppaan selitykset siinä tulkattiin suomeen.

Matkailijoiden isohkon nälän sammutti hyvä lounas museon viereisessä ravintolassa. Sen maukkaita piirakoita ostettiin paluumatkaankin.

Inkerin päivää juhlittiin Suomenlahden etelärannikolla

Inkerin päivää nykyään usein juhlitaan Inkerissä muiden kuin inkerin-suomalaisten aloitteesta. Päivä on esim. merkitty kouluille tarkoitettuun seinäkalenteriin. Niin tällä kertaa Inkerin päivän suurimmat juhlimiset pidettiin 5.-7. lokakuuta Rampoossa, Strelnassa ja Pietarhovissa paikallisten kunta­vira­nomai­sten halusta.

Rampoossa 5.10. Inkerin päivän vietto alkoi Olga Konkovan pitämälla tietoiskulla, noin 3 tuntia hän luennoi ja vastasi kysymyksiin Inkerinmaan historiasta. Viihdeohjelmaan sisältyi Korpi yhtyeen konsertti ja inkeriläisaiheisten elokuva-dokumenttien esitys. 6. lokakuuta juhlakulkueen jälkeen pidettiin konsertti, johon osallistui suomalainen Pieni polku lauluyhtye Sosnovy Borista.

Samana päivänä Pietarhovin kirjastossa kerrottiin Inkerinmaan historiasta ja Anatoli Dridzo lausui omia runoja ja uskalsi laulaa suomalaisia lauluja.

Taas Strelnassa juhlinnan painopiste oli urhelussa. Viljo Ostosen ja Konstantin Uljanotshkinin voimin järjestettiin saappaanheitto-, kyykkä- ja jalkapallokilpailut. Saappaanheitossa voiton vei Aleksanteri Sokko ja kyykän voittajana oli Viljo Ostonen itse. Sitten osallistujat siirtyivät Strelnan kirjastoon, jossa oli pieni Inkeri-näyttely, pidettiin puheenvuorot (IL:n puolesta Pietarin osaston johtoon kuuluva Alla Sadovnikova) ja kanteleen säestyksellä lauloi pastori Pavel Krylov.

Viljo Ostonen ja Konstantin Uljanotshkin Viljo Ostonen ja Konstantin Uljanotshkin, IL:n urheilupuuhamiehet. Kuva Viljo Ostonen

Kunnanjohtaja Sergei Krjukov korosti, että paikallisten vähemmistökansojen juhlat ovat aina tervetulleita Strelnaan. Viikko aikaisemmin Strelnan Neudorfissa juhlittiin saksalaisten Oktoberfestiä!

Alla Bondareva,
Alla Sadovnikova

Katri Puukkonen 90

Perhepiirissä juhlittiin Kelton Rosmittalassa 13. lokakuuta Katri Perevalovan (o.s. Puukkosen) synttärit. Päivän sankari on täyttänyt 90 vuotta!

Kaksi Jakutiaan karkotettua 'kansanvihollista' toissa Zhiganskin kaupassa vuonna 1945. Katri Puukkosen oikealla puolella on Vladimir Laula Katri Puukkonen on syntynyt 13.10.1922 Kelton Vanhassakylässä ja jo ennen sotaa pääsi myyjän työhön kyläkauppaan. Iästään huolimatta Katrilla on tänäänkin hyvä muisti ja selkeä puhe. Monta kertaa hän on muistellut 23. maaliskuuta 1942, kun ison (vanhemmat ja neljä lasta) suomalaisperheen karkotusmatka Laatokan yli Siperiaan oli alkanut.

Kaksi Jakutiaan karkotettua «kansanvihollista» töissä Zhiganskin kaupassa vuonna 1945. Katri Puukkosen oikealla puolella on Vladimir Laula. Arkistokuva K.Puukkosen perhealbumista.

Katri Puukkonen 90-vuotiaana omakotitalossa Kelton Rosmittalassa Matka kesti parisen kuukautta, siksi Puukkoset vietiin Jakutiaan asti. Kun tultiin perille, niin paikalla ei ollut edes parakkeja, ne piti rakentaa itse. Mutta pikku hiljaa sielläkin elämä järjestyi. Zhigansk-nimisessä paikkakunnassa Katrista taas tuli myyjä, työntekijän taitoja ja ahkeruutta huomattiin ja sodan jälkeen Katri sai kirjanpitäjän koulutusta. Työuransa huipentui vuosina 1959-1976, kun Katri Perevalova toimi Jakutian ammattiyhdistyksien neuvoston pääkirjanpitäjänä.

Katri Puukkonen 90-vuotiaana omakotitalossa Kelton Rosmittalassa. Valok. Nadezhda Osmak.

Vuonna 1948 Katri Puukkonen meni naimisiin, perheeseen syntyivät poika ja tyttö. Vasta vuonna 1976 perhe lähti pois Jakutiasta, mutta ensin Katrin miehen kotikaupunkiin Länsi-Siperiaan. Vasta kun Katri oli jäänyt leskeksi ja lapset olivat kasvaneet, hän päätti palata koti-Inkeriin. Kelton Rosmittalaan hän muutti vuonna 1998, siellä hän sai tavata kaksi siskoansa Ainon ja Lyytin, hekin ovat selviytyneet kaikista karkotuksen kauhuista.

Perinteisestä kulttuurista nyky-taiteeseen
Inkeriläisten näyttely Helsingissä

Oksa-nimistä muotoiluryhmää johtavat Olga Konkova ja Leontina Saksa avasivat 20. lokakuuta Helsingin kulttuurien museossa ryhmän valmistaman tekstiilinäyttelyn. Teokset perustuvat Inkerinmaan kansanperinteisiin, sen myytteihin ja luomumateriaalien käyttöön, mutta kuvaavat tekijöiden nykyajan katsomuksia. Vahvana tukena on se, että muotoilijat ovat tutkineet Inkerinmaan kansanpukuja useassa museossa ja arkistossa Venäjällä, Suomessa ja Virossa.

Leontina Saksa esittelemassa kokoelmaa Leontina Saksa esittelemässä kokoelmaa. Valokuva Julia Veselova.

Inspiraatiota on saatu kahdestä Inkerin myytistä, toinen on taivaanvalon ja toinen tulen syntymisestä. «Työssäni olen käyttänyt vain kirkkaita värejä. Maailma on vastasynytynyt, se on puhdas ja kirkas» – kommentoi omaa muotailutyötänsä Leontina Saksa. Hän pitää olennaisena sitä, että ompeleminen tehdään vain käsityönä ja kankaat ovat vain luonnonperäisiä.

Näyttelyyn voi tutustua Helsingin kulttuurien museossa marraskuun loppuun saakka.

Leontina Saksa, Julia Veselova

Inkerin kansojen kansanpukunäyttely Pietarhovissa

Omaa vain Inkerin kantakansojen kansanpuvuille omistettua näyttelyä ei ole koskaan aikaisemmin Pietarissa pidetty. 23. lokakuuta sellainen PIL:n yhteydessä toimivan kansanpukukerhon (johtajat Olga Konkova ja Natalja Romanova) valmistamista puvuista koostuva näyttely avattiin Pietarhovin kirjaston tiloissa.

Se, että vatjalaisten, inkeroisten ja inkerinsuomalaisten kansanpuvut olivat hyvin hienoja ja värikkäitä olivat monesti todenneet Inkerinmaalla käyneet kansantieteilijät. Nyt niiden kauneutta voi ihailla kuka tahansa Pietarhovin Shahmatovan kadulla kävelevä.

Voidaan sanoa, että tähän näyttelyyn on keskettynyt kerhon 10 vuoden tutkimus- ja luomustyö. Meillä on tarkoitus pitää kirjaston tiloissa luentoja, työpajoja ja Korpi yhtyeen esityksiä.

Olga Konkova

Ulkosuomalaisparlamentin 7. varsinainen istunto

Tavallista vähemmän osallistujia oli 26.-27. lokakuuta Helsingissä pidetyssä ulkosuomalaisparlamentin (usp:n) 7. varsinaisessa istunnossa. Siihen lienee vaikuttanut maailman talouskriisi, eikä esim. Latinalaisesta Amerikasta tällä kertaa istunnossa ollut yhtäkään edustajaa.

Itä-Euroopan usp:n edustajat ja tarkkailijat kokoontuivat aluekokoukseen jo 25. lokakuuta Inkerikeskuksessa. Kokouksen asialistassa oli aluekatsaus ja toimintaraportti, tulevan istunnon järjestely ja Itä-Euroopasta tulleet aloitteet sekä ehdokkaiden nimeäminen usp:n puhemiehistöön.

Varsinainen istunto Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheella. Siinä hän sanoi usp:n löytäneensä yhteyslinkin aseman Suomen ja maan ulkopuolella asuvien suomalaisten välillä. Presidentti korosti ulkosuomalaisten kasvavaa roolia Suomi-kuvan luomisessa ulkomailla.

Lyhyeessä puheenvuorossa Itä-Euroopan ulkosuomalaisten puolesta usp:n varapuhemies Wladimir Kokko mainitsi inkerilästoiminnan Venäjällä ja Virossa olevan vilkasta, muuta viitaten heidän vähenevään lukumäärään totesi, ettei tätä suomalaistyön tasoa ole helppo ylläpitää jatkossa. Samoin hän huomasi suomensuomalaisten järjestöjen kasvavaa aktivisuutta varsinkin Virossa.

Ulkosuomalaisparlamentin edustajat Ulko­suomalais­parlamentin edustajat. Kahdessa ensi­mmäise­ssä rivissä puhe­miehistön jäsenet. Valokuva Svetlana Tregub.

Yhteistyöhengessä usp:n valiokunnissa käsiteltiin yhteensä 35 aloitetta. Keskustelujen pääaiheina olivat kirjeäänestys ja suomi-koulujen rahoitus. Parlamentin hyväksymistä aloitteista ainakin kaksi suoraan koskevat inkerinsuomalaisia, toinen Inkeri-arkiston perustamisesta toimivaksi tietopalveluksi, toinen yleisten kielitutkintojen (YKI:n) pitämisen mahdollisuudesta Suomen ulkopuolella.

Itä-Euroopan edustajaksi usp:n puhemiehistöön valittiin Wladimir Kokko Pietarista ja hänen varahenkilöksi Markku Lehtonen Viron Haapsalusta. Varsinaisen istunnon lopussa ulkosuomalaisparamentaarikoit saivat vielä kuulla eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman puheenvuoron. Ulkosuomalaisparlamentin seuraava varsinainen istunto pidetään vuonna 2015.

 

In memoriam

Hän muutti elämää ympärillään paremmaksi

Valokuva Wladimir Kokko.

Alina Otti

Alina Otti syntyi 8. joulukuuta 1962 Skuoritsan Peussalassa. Lapsuudesta asti äidin kanssa hän oli puhunut suomea eikä viron kieli ollut hänelle aivan vierasta, siksi jonkin aikaa hän kävi koulua Virossa. Korkeakoulututkinnon Alina Otti suoritti kuitenkin Pietarissa.

Nuori ja toimelias Alina liittyi Inkerin Liiton toimintaan järjestömme alkuvaiheessa. Hän oli liiton kulttuuritoiminnan alunpanijoita ja opetti suomea paljon. Hänen opettajataitonsa vahvistuivat Pietarin suomi-koulussa 200., jossa hän oli töissä muutaman vuoden.

Alina aina pyrki muuttamaan elämää ympärillään paremmaksi. Usein hänen ei edes tarvinnut tehdä tätä varten mitään. Hän vain hymyili säteillen hyvyyttä ja me lähellä olleet aloimme työskennellä tehokkaammin.

Mutta hän tekikin paljon, opetti kieltä, opasti kulttuurimatkoja ja järjesti lasten kielileirejä Suomessa. Jopa vakavasti sairastuneena hän jatkoi suomen opettamista skypellä ja tallensi eremitaasin ekskursioitansa sanelukoneeseen.

Pitkäaikaisen taudin murtamana Alina Otti nukkui pois 11. lokakuuta 2012 Pietarissa. 13.10. hänen ruumis siunattiin ikuiseen lepoon Skuoritsan kirkossa ja haudattiin paikallisella hautausmaalla. Alinan hyvä tahto ja ilomieli ovat jääneet kanssamme. Vaimoa Jurille ja äitiä Tanjalle ei voi korvata mikään.

Yhden rivin uutiset

Koko maailman liettulaiset juhlivat 6. lokakuuta jotain kansallista yleisjuhlaa. Pietarissa Kotikontu kuoro esiintyi kutsuvieraana liettualaisten tilaisuudessa Venäjän etnograafisessa museossa.

Pietarin vuoden paras lähiöpoliisi on eräs Maksim Jakonen kaupungin 29. poliisiosastosta, tiedottaa kaupungin viranomaisten sivusto gov.spb.ru.

Paljon uutta kotiseudun historiasta ennen Pietarin kaupungin perustamista saivat tietää paikalliset lehtimiehet vuotuisessa Luoteis-Venäjän mediakokouksessa Olga Konkovan esitelmästä kokouksen avajaispäivänä.

25. lokakuuta liikenne Pietarin keskustassa oli täysin jumissa muslimien Eid al-Adha eli uhrijuhlan takia, kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäröi kaupungin päämoskejaa. Koska rituelliteurastus on kielletty julkipaikoista se tehtiin esim. Keltossa! Inkerihän on muuttunut, siellä asuu nykyään puoli miljoonaa muslimia ja vain 8 tuhatta suomalaista.

Turun suomenkielisessä työväenopistossa 31.10. paikallisen Pietari-Seuran aloitteesta järjestettiin Inkeri-ilta, jossa luennoivat Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling, tri Toivo Flink, Mirja Kemppinen ja Wladimir Kokko.

Wladimir Kokko,
2.11.2012, Pietari


E T S I :