|
inkerin- |
"Inkerin Liitto" |
 |
|||
|---|---|---|---|---|---|
|
|
Inkerin |
||||
Nouse, Inkeri!
Dm.Guitor© 2005
Inkerinsuomalaisten
yhdistys
"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja,
15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56
Áèðæà òðóäà:
Ð À Á Î Ò À :
Ïðèãëàøàþòñÿ:
ÃÎÐÍÈ×ÍÛÅ,
ÓÁÎÐÙÈÊÈ.
Äëÿ äåòåé:
ÎÁÓ×ÅÍÈÅ:
ÊÓÐÑÛ ôèíñêîãî ÿçûêà:
1.
Ðàçãîâîðíûé ôèíñêèé ÿçûê
OSAAN ITSE – ÓÌÅÞ ÑÀÌ;
2.
Ñïåöèàëüíûé êóðñ äëÿ íà÷èíàþùèõ = 120+120 ÷àñîâ ;
3. Êóðñû
ãèäîâ íà ôèíñêîì ÿçûêå.
4. Êóðñû ôèíñêîãî
ÿçûêà
äëÿ íà÷èíàþùèõ è ïðîäîëæàþùèõ.
.
Moskovan
piiriosaston
«Inkerin
Liitto»
ARKISTO:
Suomalainen Tyrö.
24.10.04, Juhannus-2004,
Inkerin-
suomalaisten
kronikka.
"Oma maa omenakukka".
LASKIAINEN - 2004, Otavan
koulutus 2004,
LASKIAINEN - 2004, Otavan
koulutus 2004,
LASKIAINEN - 2004, Otavan
koulutus 2004,
UUTISIA
Inkeristä:
10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
Ääni-arkisto:
KORUT:
SampoDialogi
LINKIT:
•http://www.inkeri.fi/
•Suomen
Inkerin
kulttuuriseura
•Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
•inkerikeskus.fi
•Ruotsin
Inkeri-liitto
•Virossa
•"Inkeri" lehti
•Inkerin kirkko
"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen
kirkon julkaisu
•Venjoen
inkerin Liiton osasto
•Tverinkarjalaisten ystavat ry
• Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
Suomen Pietarin instituutin ohjelma.
• 
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry
•Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen
avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
• Suomen Yleisradio
Toksovassa 
kansanjuhla 10.2008
Design: Dm.Guitor©2006
Uutisia Inkeristä
|
Ajankohtaista inkeriläistä Uutiskolumnistin kannanotto | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
Ihan sen syntymävaiheessa inkerin- suomalaisten kansallisliike törmäsi Venäjän viranomaisten epäymmärryyteen, Paavo Räikkönenhän karkotettiin Suomen rajan toiselle puolelle liian rohkeista sanoistaan. Vuonna 1937-38 «suomalaisia porvarillisnationalisteja» karkotettiin paljon kauemmaksi Siperiaan tai teloitettiin Levassovassa. Inkerinsuomalaisten sisukkuus kuitenkin koko ajan kiusannut viranomaisia. Vuonna 1920 rauhasopimuksen liitteessä inkeriläisten aktivistien takia Neuvosto-Venäjä joutui turvaamaan inkerinsuomalaisten kulttuurioikeudet Pietarin kuvernementissa, siitä se allekirjoitti vastaavan julistuksen. Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka kääntyi vuonna 1935, kun rajavyöhykkeeltä suomalaisia alettiin karkoittaa juuri heidän suomalaisuutensa takia. Sortotoimeenpiteet valtiovallan puolelta jatkuivat vuosina 1937-39, 1942, 1944-45, 1947-1953 ja ne perustuivat nimenomaan sorettujen kansallisuuteen. Inkerinsuomalaisia ei tuhottu silloin kokonaan ehkä sen takia, että heitä tarvittiin jonkin verran Kuusisen armeijaan, raskaisiin töihin Kohtla-Järven kaivoksiin ja Karjalan hakkuutyömaille sekä ylipäätänsä näkyviin Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa. «Kansan vihollisten» listoilta putosimme vasta vuonna 1953, mutta suomalaisten kansalliselämän uudelleen rakentamista Inkerissä neuvostojohto ei edes ajatellut. Kansallisidentiteetin liekki paloi silloin kovemmin uskovaisten sieluissa, heistä muodostui niinkuin henkinen vastarinta. Vuonna 1964 viranomaiset joutuivat suostumaan suomalaisen luterilaisen seurakunnan perustamiseen Pertoskoissa. 70-luvun puolissavälissä sallittiin jopa Inkeri sanan käyttö. |
Perestroikavuosina Venäjän valtiovalta on lailistanut Inkerin Liiton toiminnan. Muistan kuinka tuikassa KGB:n valvonnassa 90-luvun alussa olivat niin vasta syntynyt Inkerin Liitto kuin uudestaan elpyneet inkerinsuomalaisten seurakunnat. Ilmeisesti tämä virasto havaitsi pian, etteivät inkerinsuomalaiset aio kapinallisiksi, vaan he korjaavat kirkkoja, opettavat suomea ja järjestävät kansallisjuhlia. Meidät jätettiin onneksi rauhaan ja saimme tehdä vapaasti heimotyötä. Työtämme ei estetty ja joskus viranomaisilta saatiin pientä tukeakin juhannusjuhlien valmisteluun. Ajan mittaan hyvät suhteet viranomaisiin rakentuivat meillä paikallistasolla, kun vanhusten palvelutalot valmistuivat ja rauniokirkot kunnostettiin. Inkerinsuomalaisten rakentavaista roolia ja positiivista potentiaalia Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä ei kuitenkaan huomattu vielä kauan. Ehkä se johtui siitä, että Venäjällä oli paljon muita kipeämpiä ongelmia ja 40 tuhannen vähemmistökansan pulmia ei nähty. Tilanne muuttui taas
vuonna 2006, silloin IL:n Pietarin osasto sai kaupungin
hallitukselta projektirahoitusta ja huomasimme yhtäkkiä, että media
muuttui meistä kiinostuneeksi. Nykyään niin Pietarin kuin
Leningradin alueen viranomaiset luottavat Inkerin Liittoon ja
suostuvat yhteistyöhön sen kanssa. Ne merkitsevät mm. yhdistyksemme
panosta kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen sekä liiton
mahdollisuutta auttaa vatjalaisia ja inkeroisia säilyttämään
kansallisidentitettiä. Riippumattomana kansalaisjärjestönä Inkerin
Liitto on valmis tämän yhteistoiminnan uuteen vaiheesen. | ||||
|
Vähälukuinen kantakansa – sellainen käsite on Venäjän lainsäädännössä, tämän statuksen saanut vähemmistökansa on oikeutettu valtion erikoiseen taloudelliseen tukeen ja sen kieli ja kulttuuri on erikoisesti suojeltu. Tästä statuksesta ovat moneen vuoteen nauttineet esimerkiksi Venäjän pohjolan ja Siperian alkuperäiset vähälukuiset kansat. Kantakansalain nojalla eskimot voivat mm. vapaasti saalistaa hylkeitä Tyyny valtameressä... 13. lokakuuta 2008 Moskovassa kantakansan status virallisesti myönnettiin vatjalaisille. Kolmessa Laukaanjoen joensuussa sijaitsevassa kylässä asuu muutama kymmenen henkilöä, jotka sanovat itsensä vatjalaisiksi, heistä kai toistakymmentä osaa vielä äidinkieltä. Better late, than never sanotaan englanniksi... |
Suunniteilla on häipyvän kansan museo ja muuta tukitoimintaa. Ainakin rahoitus tähän työhön uusissa oloissa varmasti järjestyy. Päätöksentekoa Moskovassa nopeutti hälinä, joka nousi Ust-Lugan suursataman rakentamisen takia. Satama, jonka vuoden rahtimäärä tulee rikkomaan 100 miljoonan tonnin rajan, kehittyy juuri siellä, missä ovat viimeiset vatjalais- ja inkeroiskylät. Aikaisemmin
vähälukuisen kantakansan statuksen ovat saaneet vepsäläiset ja
inkeroiset. Molempien kansojen tilannetta ei voi sanoa helpoksi.
Inkerin Liitolla keskustellaan tarvitsisivatko inkerinsuomalaiset
sellaisen erikoisstatuksen Leningradin alueella. | ||||
|---|---|---|---|---|---|
|
3. ja 4. marraskuuta Laukajoen joensuussa sijaitsevassa kylässä, joka on neuvostoajalta kantanut «runollisen» Lenryba nimen (venäjänkielinen lyhennös: Leningradin kala, eli ryba), Olga Konkovan johdolla pidettiin ensimmäinen Siirtyvä kansalliskoulu-hankkeen koulutustilaisuus. Vuoden pituinen hanke on saanut rahoitusta Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultointikomitealta ja tavoittelee inkeroisten ja vatjalaisten kansallisidentiteetin elvyttämistä sekä näiden kansojen tutuiksi tekemistä. Koskettavan
avajaispuheen piti Vipiän kunnan kuntapäällikkö inkerinsuomalainen
Eino Säkki. Asiantuntijat kertoivat inkeroisten ja vatjalaisten
historiasta ja kulttuurista, esiintyivät IL:n perinneyhtye
Korpi ja vatjalainen lapsiyhtye Linnud. Tärkeintä,
että tilaisuudessa läsnä oli «oikeita vatjalaisia», joilla
valitettavasti ei ole omaa kansalais-yhdistystä. |
|---|
|
Voi varmasti todeta, ettei koskaan Inkerin Liiton historiassa venäläinen media ole ollut niin kiinnostuneena IL:n toiminnasta ja sen aktiiveista kuin marraskuussa 2008. Tietysti taustalla on vatjalaisten saama erikoisstatus, mutta mutta... Kaikkien eniten haastateltiin Olga Konkovaa, joka edustaa suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomiteassa vatjalaisia ja inkeroisia. Hän tuntee näiden vähälukuisten kansojen tilanteen hyvin ja hänellä on selkeitä suunnitelmia, miten tätä tilannetta voidaan parantaa. Mutta myös
Aleksanteri Kirjasta ja Wladimir Kokkoa haastateltiin usean kerran
lehdistössä, televisiossa ja radiossa. Kiinnostus paikallisia
suomalais-ugrilaisia kansoja kohtaan on Pietarissa ja Leningradin
alueella selvästi kasvanut Hanty-Mansiiskin maailmankongressin
jälkeen. |
|---|
|
20.-21. marraskuuta Pietarissa Leningradin aluehallituksen rakennuksessa pidettiin iso konferenssi, jota alustavasti suunniteltiin Inkerin Liitossa yhdistyksen merkkivuoden kokoukseksi. Käytännössä se muuttui isoksi aluehallituksen rahoittamaksi tilaisuudeksi, jonka aiheena oli suomalais-ugrilaisten kansojen liike Luoteis-Venäjällä. Siihen saapuivat suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatio-komitean pj Valeri Markov Syktyvkarista, saman komitean toimitussihteeri Merja Hannus Helsingistä, osastonjohtaja A.Kalabanov Venäjän aluepolitiikkaministeriöstä, osastonjohtaja V.Birin Karjalan tasavallan kansallisuusministeriöstä, vepsäläisten liikkeen puheenjohtaja Zinaida Strogalshtshikova Petroskoista ja muut korkeatasoiset vaikuttajat. Avajaisistunnon 20. marraskuuta avasi alueen varakuvernööri Aleksandr Kuznetsov. Puheenvuorossaan hän mm. onnitteli vatjalaisia uuden statuksen saamisesta ja Inkerin Liittoa merkkivuoden johdosta. Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean jäsen Olga Konkovan mielestä vaikein ongelma vatjalaisten, inkeroisten ja inkerinsuomalaisten tulevaisuuden turvaamisessa on heidän heikko kansallinen identiteetti. -Sen elvyttämiseksi tarvitaan monipuolinen koulutustoiminta – hän sanoi. «Vain sivistynyt kansa selviytyy» – ehdotti Konkova heimotyön slooganiksi. Konsultaatiokomitean jäsen Aleksanteri Kirjanen puheenvuorossaan keskiyttyi inkeriläisliikkeen juridisiin kysymyksiin. |
Aluehallituksen osastonjohtaja Vladimir Ugrjumov esitti toimintaohjelman luonnosta aluehallinnon näkökulmasta. Se ylitti osallistujien odotuksia koska sisälsi mm. suomalais-ugrilaisten kansojen suojelevan paikallislain hyväksymisen, kantakansojen keskuksen filiaaleineen perustamisen, hallituksen ylläpitämän nettisivuston, tukea kansallislehdistölle ja musiikkiyhdistyksille, kielitoimintatukea ynnä muuta. Aluehallitus on valmis aloittamaan ohjelman toteuttamista jo ensi vuonna. Konferenssin ensimmäisen päivän lopussa järjestettiin Katsaus Inkerille –nimisen näyttelyn avajaiset ja Korven toteuttama pieni konserttiohjelma. Toisena päivänä työ jatkui kansalaisjärjestöjen pyöreän pöydän keskusteluissa. Yksimielisesti hyväksytyssä yhteenvedossa oli selvästi osoitettu aikomus yhteistyöhön aluehallituksen kanssa ja kipeä huoli paikallisten suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja identiteetin säilymisestä.
Inkerin Liitto on
päässyt niin korkean tason yhteistoimintaan aluen viranomaisten
kanssa ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna pidettyjen neuvottelujen ja
marraskuun konferenssin tulokset ovat todella lupaavia.
Aluehallitukselle olisi nostettava hattu jos vaikka neljäs osa
luvatusta toteuttuu. | ||||
|---|---|---|---|---|---|
)
)
|
Suomalainen kulttuuri oli hyvinkin näkyvissä Pietarin marraskuun kulttuuriohjelmistossa. Kaksi kertaa teatteriakatemian opiskelijateatterissa meni venäjänkielinen Kalevala näytelmä, joka pohjautuu eepoksen ensimmäisiin runoihin. 28. marraskuuta
alkoi perinteinen Suomen elokuvaviikko. Viiden päivän aikana
esitetään 7 elokuvaa, niistä kaksi A.Louhimiehen Kasky ja
L.Törhösen Raja 1918 kertoivat kansalaissodan dramaattisesta
ajasta. Allekirjoittanut katsoi maailmassa hyviä palautteitta
saaneen Petri Kotwican Mustan jään ja oli ihastunut, miten
rakkauskolmion dramaattinen jännite filmissa kasvaa koko ajan ihan
sen loppuun saakka. |
|---|
|
Usean vuoden on toiminut Tverissä suomalainen kansalaisjärjestö, johon kuuluvat tässä Volgan kaupungissa asuvat inkerinsuomalaiset. Järjestö ei ole kovin iso, mutta erittäin aktiivinen pääosin sen puheenjohtaja Marina Kirpun ansiosta. Muun muuassa Marina laulaa perheyhtyeessä Sateenkaari. Kulttuuriviranomaisilta tukea saava Sateenkaari tunnetaan hyvin Tverissä, se on konsertoinut Inkerissä, Suomessa ja Virossa. 22. marraskuuta sillä oli oma konserttinsa Proletarka kulttuuritalossa. Paikallinen
suomalainen yhdistys on valmistanut myös venäjänkielisen kirjan,
joka kertoo Tverin alueelle joutuneiden inkeriläisperheiden
historiasta. 6. joulukuuta Gorki-kirjastossa pidetään kirjan
esittelytilaisuus. |
|---|
|
•
Marraskuussa Toksovan Miinan kylässä avattiin suomalainen Prisma
marketti. Miina on ainoa kylä Inkerissä, johon pääsee metrolla,
metroasema Novodevajtkino sijatsee Pietarin kaupungin rajojen
ulkopuolella. Wladimir Kokko, Pietari, 1.12.2008 |
|---|
|
|
«Nouse Inkeri, jo herää työhön» Nouse Inkeri, inkerinsuomalaisten kansallislaulu «Inkerin Liitto on vapaaehtoinen yhdistys, jonka päämääränä on Inkerin kansan kansallisidentiteetin elvyttäminen ja sen säilyminen kansana omalla synnyinmaallaan.» IL:n ohjesäännöt, 1. § | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
){kind=link}