inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

program

TUTUSTU

Kartta
Historia
Symbolit

tyollistamiskeskus

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

INKERIIN

Nouse, Inkeri!

Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Toiminta-
kertomus-2006
,

2006 .,

2007 .

:

Työllistämis-
keskus

:

:
,
.

:


:

:
1.
OSAAN ITSE ;

2. = 120+120 ;
3. .
4.
.

SAMPO-
KESKUS-
2008

.

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

ARKISTO:

Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

LASKIAINEN - 2004, Otavan koulutus 2004,

UUTISIA
Inkeristä:

10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

merkki

Ääni-arkisto:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

KORUT:

Sampo Korut

SampoDialogi

SampoDialogi

LINKIT:


http://www.inkeri.fi/

Suomen Inkerin
kulttuuriseura


Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto

inkerikeskus.fi

Ruotsin Inkeri-liitto

Virossa


"Inkeri" lehti

Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

     Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.


IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla

Suomen Yleisradio

Toksovassa

kansanjuhla 10.2008

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 11/08:

Inkeriläisliike ja
Venäjän viranomaiset

Vatjalaisilla erikoisstatus

Tukea vatjalaisille ja inkeroisille IL:n toimesta

Media yllättävän kiinnostunut

Merkkivuoden konferenssin lupaavat tulokset

Kulttuurimarraskuu

Kuulumisia Tveristä

Yhden rivin uutinen

Ajankohtaista inkeriläistä

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkeriläisliike ja Venäjän viranomaiset

Ihan sen syntymävaiheessa inkerin- suomalaisten kansallisliike törmäsi Venäjän viranomaisten epäymmärryyteen, Paavo Räikkönenhän karkotettiin Suomen rajan toiselle puolelle liian rohkeista sanoistaan. Vuonna 1937-38 suomalaisia porvarillisnationalisteja karkotettiin paljon kauemmaksi Siperiaan tai teloitettiin Levassovassa.

Inkerinsuomalaisten sisukkuus kuitenkin koko ajan kiusannut viranomaisia. Vuonna 1920 rauhasopimuksen liitteessä inkeriläisten aktivistien takia Neuvosto-Venäjä joutui turvaamaan inkerinsuomalaisten kulttuurioikeudet Pietarin kuvernementissa, siitä se allekirjoitti vastaavan julistuksen. Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka kääntyi vuonna 1935, kun rajavyöhykkeeltä suomalaisia alettiin karkoittaa juuri heidän suomalaisuutensa takia. Sortotoimeenpiteet valtiovallan puolelta jatkuivat vuosina 1937-39, 1942, 1944-45, 1947-1953 ja ne perustuivat nimenomaan sorettujen kansallisuuteen. Inkerinsuomalaisia ei tuhottu silloin kokonaan ehkä sen takia, että heitä tarvittiin jonkin verran Kuusisen armeijaan, raskaisiin töihin Kohtla-Järven kaivoksiin ja Karjalan hakkuutyömaille sekä ylipäätänsä näkyviin Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa.

Kansan vihollisten listoilta putosimme vasta vuonna 1953, mutta suomalaisten kansalliselämän uudelleen rakentamista Inkerissä neuvostojohto ei edes ajatellut. Kansallisidentiteetin liekki paloi silloin kovemmin uskovaisten sieluissa, heistä muodostui niinkuin henkinen vastarinta. Vuonna 1964 viranomaiset joutuivat suostumaan suomalaisen luterilaisen seurakunnan perustamiseen Pertoskoissa. 70-luvun puolissavälissä sallittiin jopa Inkeri sanan käyttö.

Perestroikavuosina Venäjän valtiovalta on lailistanut Inkerin Liiton toiminnan. Muistan kuinka tuikassa KGB:n valvonnassa 90-luvun alussa olivat niin vasta syntynyt Inkerin Liitto kuin uudestaan elpyneet inkerinsuomalaisten seurakunnat. Ilmeisesti tämä virasto havaitsi pian, etteivät inkerinsuomalaiset aio kapinallisiksi, vaan he korjaavat kirkkoja, opettavat suomea ja järjestävät kansallisjuhlia. Meidät jätettiin onneksi rauhaan ja saimme tehdä vapaasti heimotyötä. Työtämme ei estetty ja joskus viranomaisilta saatiin pientä tukeakin juhannusjuhlien valmisteluun.

Ajan mittaan hyvät suhteet viranomaisiin rakentuivat meillä paikallistasolla, kun vanhusten palvelutalot valmistuivat ja rauniokirkot kunnostettiin. Inkerinsuomalaisten rakentavaista roolia ja positiivista potentiaalia Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä ei kuitenkaan huomattu vielä kauan. Ehkä se johtui siitä, että Venäjällä oli paljon muita kipeämpiä ongelmia ja 40 tuhannen vähemmistökansan pulmia ei nähty.

Tilanne muuttui taas vuonna 2006, silloin IL:n Pietarin osasto sai kaupungin hallitukselta projektirahoitusta ja huomasimme yhtäkkiä, että media muuttui meistä kiinostuneeksi. Nykyään niin Pietarin kuin Leningradin alueen viranomaiset luottavat Inkerin Liittoon ja suostuvat yhteistyöhön sen kanssa. Ne merkitsevät mm. yhdistyksemme panosta kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen sekä liiton mahdollisuutta auttaa vatjalaisia ja inkeroisia säilyttämään kansallisidentitettiä. Riippumattomana kansalaisjärjestönä Inkerin Liitto on valmis tämän yhteistoiminnan uuteen vaiheesen.

Vatjalaisilla erikoisstatus

Vähälukuinen kantakansa sellainen käsite on Venäjän lainsäädännössä, tämän statuksen saanut vähemmistökansa on oikeutettu valtion erikoiseen taloudelliseen tukeen ja sen kieli ja kulttuuri on erikoisesti suojeltu. Tästä statuksesta ovat moneen vuoteen nauttineet esimerkiksi Venäjän pohjolan ja Siperian alkuperäiset vähälukuiset kansat. Kantakansalain nojalla eskimot voivat mm. vapaasti saalistaa hylkeitä Tyyny valtameressä...

13. lokakuuta 2008 Moskovassa kantakansan status virallisesti myönnettiin vatjalaisille. Kolmessa Laukaanjoen joensuussa sijaitsevassa kylässä asuu muutama kymmenen henkilöä, jotka sanovat itsensä vatjalaisiksi, heistä kai toistakymmentä osaa vielä äidinkieltä. Better late, than never sanotaan englanniksi...

Suunniteilla on häipyvän kansan museo ja muuta tukitoimintaa. Ainakin rahoitus tähän työhön uusissa oloissa varmasti järjestyy. Päätöksentekoa Moskovassa nopeutti hälinä, joka nousi Ust-Lugan suursataman rakentamisen takia. Satama, jonka vuoden rahtimäärä tulee rikkomaan 100 miljoonan tonnin rajan, kehittyy juuri siellä, missä ovat viimeiset vatjalais- ja inkeroiskylät.

Aikaisemmin vähälukuisen kantakansan statuksen ovat saaneet vepsäläiset ja inkeroiset. Molempien kansojen tilannetta ei voi sanoa helpoksi. Inkerin Liitolla keskustellaan tarvitsisivatko inkerinsuomalaiset sellaisen erikoisstatuksen Leningradin alueella.

Tukea vatjalaisille ja inkeroisille IL:n toimesta

3. ja 4. marraskuuta Laukajoen joensuussa sijaitsevassa kylässä, joka on neuvostoajalta kantanut runollisen Lenryba nimen (venäjänkielinen lyhennös: Leningradin kala, eli ryba), Olga Konkovan johdolla pidettiin ensimmäinen Siirtyvä kansalliskoulu-hankkeen koulutustilaisuus. Vuoden pituinen hanke on saanut rahoitusta Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultointikomitealta ja tavoittelee inkeroisten ja vatjalaisten kansallisidentiteetin elvyttämistä sekä näiden kansojen tutuiksi tekemistä.

Koskettavan avajaispuheen piti Vipiän kunnan kuntapäällikkö inkerinsuomalainen Eino Säkki. Asiantuntijat kertoivat inkeroisten ja vatjalaisten historiasta ja kulttuurista, esiintyivät IL:n perinneyhtye Korpi ja vatjalainen lapsiyhtye Linnud. Tärkeintä, että tilaisuudessa läsnä oli oikeita vatjalaisia, joilla valitettavasti ei ole omaa kansalais-yhdistystä.

Media yllättävän kiinnostunut

Voi varmasti todeta, ettei koskaan Inkerin Liiton historiassa venäläinen media ole ollut niin kiinnostuneena IL:n toiminnasta ja sen aktiiveista kuin marraskuussa 2008. Tietysti taustalla on vatjalaisten saama erikoisstatus, mutta mutta...

Kaikkien eniten haastateltiin Olga Konkovaa, joka edustaa suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomiteassa vatjalaisia ja inkeroisia. Hän tuntee näiden vähälukuisten kansojen tilanteen hyvin ja hänellä on selkeitä suunnitelmia, miten tätä tilannetta voidaan parantaa.

Mutta myös Aleksanteri Kirjasta ja Wladimir Kokkoa haastateltiin usean kerran lehdistössä, televisiossa ja radiossa. Kiinnostus paikallisia suomalais-ugrilaisia kansoja kohtaan on Pietarissa ja Leningradin alueella selvästi kasvanut Hanty-Mansiiskin maailmankongressin jälkeen.

Merkkivuoden konferenssin lupaavat tulokset

20.-21. marraskuuta Pietarissa Leningradin aluehallituksen rakennuksessa pidettiin iso konferenssi, jota alustavasti suunniteltiin Inkerin Liitossa yhdistyksen merkkivuoden kokoukseksi. Käytännössä se muuttui isoksi aluehallituksen rahoittamaksi tilaisuudeksi, jonka aiheena oli suomalais-ugrilaisten kansojen liike Luoteis-Venäjällä. Siihen saapuivat suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatio-komitean pj Valeri Markov Syktyvkarista, saman komitean toimitussihteeri Merja Hannus Helsingistä, osastonjohtaja A.Kalabanov Venäjän aluepolitiikkaministeriöstä, osastonjohtaja V.Birin Karjalan tasavallan kansallisuusministeriöstä, vepsäläisten liikkeen puheenjohtaja Zinaida Strogalshtshikova Petroskoista ja muut korkeatasoiset vaikuttajat.

Avajaisistunnon 20. marraskuuta avasi alueen varakuvernööri Aleksandr Kuznetsov. Puheenvuorossaan hän mm. onnitteli vatjalaisia uuden statuksen saamisesta ja Inkerin Liittoa merkkivuoden johdosta.

Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean jäsen Olga Konkovan mielestä vaikein ongelma vatjalaisten, inkeroisten ja inkerinsuomalaisten tulevaisuuden turvaamisessa on heidän heikko kansallinen identiteetti. -Sen elvyttämiseksi tarvitaan monipuolinen koulutustoiminta hän sanoi. Vain sivistynyt kansa selviytyy ehdotti Konkova heimotyön slooganiksi. Konsultaatiokomitean jäsen Aleksanteri Kirjanen puheenvuorossaan keskiyttyi inkeriläisliikkeen juridisiin kysymyksiin.

Vladimir Ugrjumov aluehallituksesta esitti viranomaisten kannanoton tulevasta yhteistyosta. Vladimir Ugrjumov aluehallituksesta esitti viranomaisten kannanoton tulevasta yhteistyöstä.

Aluehallituksen osastonjohtaja Vladimir Ugrjumov esitti toimintaohjelman luonnosta aluehallinnon näkökulmasta. Se ylitti osallistujien odotuksia koska sisälsi mm. suomalais-ugrilaisten kansojen suojelevan paikallislain hyväksymisen, kantakansojen keskuksen filiaaleineen perustamisen, hallituksen ylläpitämän nettisivuston, tukea kansallislehdistölle ja musiikkiyhdistyksille, kielitoimintatukea ynnä muuta. Aluehallitus on valmis aloittamaan ohjelman toteuttamista jo ensi vuonna.

Konferenssin ensimmäisen päivän lopussa järjestettiin Katsaus Inkerille nimisen näyttelyn avajaiset ja Korven toteuttama pieni konserttiohjelma. Toisena päivänä työ jatkui kansalaisjärjestöjen pyöreän pöydän keskusteluissa. Yksimielisesti hyväksytyssä yhteenvedossa oli selvästi osoitettu aikomus yhteistyöhön aluehallituksen kanssa ja kipeä huoli paikallisten suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja identiteetin säilymisestä.

Pyorean poydan keskustelut konferenssin toisena paivana sujuivat vilkkaasti. Pyöreän pöydän keskustelut konferenssin toisena päivänä sujuivat vilkkaasti.

Inkerin Liitto on päässyt niin korkean tason yhteistoimintaan aluen viranomaisten kanssa ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna pidettyjen neuvottelujen ja marraskuun konferenssin tulokset ovat todella lupaavia. Aluehallitukselle olisi nostettava hattu jos vaikka neljäs osa luvatusta toteuttuu.

Kulttuurimarraskuu

Suomalainen kulttuuri oli hyvinkin näkyvissä Pietarin marraskuun kulttuuriohjelmistossa. Kaksi kertaa teatteriakatemian opiskelijateatterissa meni venäjänkielinen Kalevala näytelmä, joka pohjautuu eepoksen ensimmäisiin runoihin.

28. marraskuuta alkoi perinteinen Suomen elokuvaviikko. Viiden päivän aikana esitetään 7 elokuvaa, niistä kaksi A.Louhimiehen Kasky ja L.Törhösen Raja 1918 kertoivat kansalaissodan dramaattisesta ajasta. Allekirjoittanut katsoi maailmassa hyviä palautteitta saaneen Petri Kotwican Mustan jään ja oli ihastunut, miten rakkauskolmion dramaattinen jännite filmissa kasvaa koko ajan ihan sen loppuun saakka.

Kuulumisia Tveristä

Usean vuoden on toiminut Tverissä suomalainen kansalaisjärjestö, johon kuuluvat tässä Volgan kaupungissa asuvat inkerinsuomalaiset. Järjestö ei ole kovin iso, mutta erittäin aktiivinen pääosin sen puheenjohtaja Marina Kirpun ansiosta. Muun muuassa Marina laulaa perheyhtyeessä Sateenkaari. Kulttuuriviranomaisilta tukea saava Sateenkaari tunnetaan hyvin Tverissä, se on konsertoinut Inkerissä, Suomessa ja Virossa. 22. marraskuuta sillä oli oma konserttinsa Proletarka kulttuuritalossa.

Paikallinen suomalainen yhdistys on valmistanut myös venäjänkielisen kirjan, joka kertoo Tverin alueelle joutuneiden inkeriläisperheiden historiasta. 6. joulukuuta Gorki-kirjastossa pidetään kirjan esittelytilaisuus.

Yhden rivin uutinen

Marraskuussa Toksovan Miinan kylässä avattiin suomalainen Prisma marketti. Miina on ainoa kylä Inkerissä, johon pääsee metrolla, metroasema Novodevajtkino sijatsee Pietarin kaupungin rajojen ulkopuolella.

Wladimir Kokko, Pietari, 1.12.2008

INKERIN LIITON
20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ

Nouse Inkeri, jo herää työhön

Nouse Inkeri, inkerinsuomalaisten kansallislaulu

Inkerin Liitto on vapaaehtoinen yhdistys, jonka päämääränä on Inkerin kansan kansallisidentiteetin elvyttäminen ja sen säilyminen kansana omalla synnyinmaallaan.

IL:n ohjesäännöt, 1.

15. lokakuuta 1988

Taaitsassa pidettiin Inkerin Liiton perustamiskokous, siihen osallistui noin 100 henkilöä.

30. tammikuuta 1989

Leningradin alueen toimeenpaneva komitea rekisteröi IL:n kansalais-järjestöksi ja hyväksyi sen määräaikaiset säännöt.

30.4.-1.5.1989

IL:n edustajat osallistuivat ensimmäiseen inkeriläisliittojen kansainväliseen yhteistyökonferenssiin Tallinnassa.

24.-25. kesäkuuta 1989

Ensimmäiset IL:n järjestämät juhannusjuhlat Keltossa.

Kesä 1990

Vihtori Hyyrösen toimittama Omal' maal' -lehti alkoi ilmestyä.

22.-23. kesäkuuta 1991

Toksovassa pidetyille juhannusjuhlille kokoontui ennätysmäärä juhlijoita, noin 8000.

Kesäkuu 1992 lokakuu 1998

Inkeri-projektin aika. Yhteistyöhankkeen tuloksena oli viiden vanhusten palvelutalon rakentaminen Inkeriin.

Syksy 1992 kesä 1994

Ruotsin Inkeri-liiton tukema SIDA-projekti, jonka tavoitteena oli hädässä olevien auttaminen ja Inkeriin muuton tukeminen.

24. joulukuuta 1992

Ensimmäinen Inkeri-projektin mukaan rakennettu vanhusten palvelutalo Keltossa on alkanut toimintansa.

29. kesäkuuta 1993

Venäjän federaation korkein neuvosto hyväksyi asetuksen Venäjän suomalaisten rehabilitaatiosta. IL on osallistunut sen valmisteluun.

10. joulukuuta 1993

Taaitsan vanhusten palvelutalo valmistui, tämä oli Inkeri-projektin ensimmäinen palvelulaitos, joka on saanut uuden rakennuksen.

Syksy 1994

Suomen metsä- ja maatalousministeriö on alkanut rahoittaa Aleksanteri Pylsyn perustaman maatalouslehden jakoulutuksen.

Kevät 1996

IL liittyi suomalais-ugrilaisten kansojen liikkeeseen, samana vuonna sen edustajat olivat mukana 2. maailmankongressissa Budapestissa.

Syksy 1998

IL järjesti rahoituksen Suomen valtiolta omille suomen kielen alkeiskursseilleen.

23.-24. marraskuuta 1998

IL:n delegaatio osallistui ulkosuomalaisparlementin ensimmäiseen istuntoon. Wladimir Kokko valittiin sen varapuhemieheksi.

Tammikuu 1999 joulukuu 2000

Ruotsin Inkeri-liiton tukema 2. SIDA-projekti. Tavoitteena IL:n koulutus- ja kulttuuritoiminnan edesauttaminen.

Syyskuu 1999 kesäkuu 2004

Inkerinsuomalaisten tuki-projekti yhteistyössä Suomen työminis-teriön kanssa. Tavoitteena työllistymisen parantaminen.

Kesäkuu 2000

IL:n työllistämiskeskus perustettiin.

Elokuu 2000 syyskuu 2005

Hatsinan suomalaisen monitoimikeskuksen toimintavuodet. Keskus toimi tuki-projektin varoilla.

25.-26. toukokuuta 2002

Hatsinan monitoimikeskuksessa pidettiin kansainvälinen inkerinsuomalaisten kirjailijoiden kokous, ainut historiassa.

Joulukuu 2006

IL:n Pietarin osastossa Olga Konkovan johdolla valmistettiin Inkerin kantakansojen siirtyvä museo.

11.-13. heinäkuuta 2008

IL aktiivisesti osallistui Tartossa pidetyyn inkerinsuomalaisten kansainväliseen festivaaliin ja sen valmisteluun.