inkerin-
suomalaisten etujärjestö

"Inkerin Liitto"

Kartta
Historia
Symbolit

Inkerin
Liiton:

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

Uutisia Inkeristä 11/09:

• Tuomo Pekkasen suomennos Anders Buren Tabula Cosmographica Regnorum Septentrionalium kirjasta, v. 1626.

• Hakkapeliitta on kylän nimi nyky-Rääpyvällä

• Korven toinen CD-levy

• Sampo-keskus juhli vuosiansa

• Uniikki vatjalaispuku aarteenlöydöstä

• Uuden perinneryhmän ensiesitys

• Inkeri soi kirkon holvissa

• Suvaitsevaisuuspäivä toi kansallisyhdistykset koolle

• Kimalteleva risti taas Skuoritsan kirkon yllä

• Yhden rivin uutiset

Oi niitä aikoja

Tuomo Pekkasen suomennos Anders Buren Tabula Cosmographica Regnorum Septentrionalium kirjasta, v. 1626.

Pohjoismaiden kuvaus. Inkeri .

Karjalan jälkeen on sijaintinsa puolesta ja luonnollisen järjestyksen mukaan vuorossa Inkeri, venäjäksi Isera, joka liitettiin hiljattain Ruotsin valtakuntaan, kuten edellä on kerrottu. Siellä maaperä on viljava ja joet hyvin kalaisia. Myös kaikenlaiseen metsästykseen ja linnustukseen on mahdollisuus. Huomattavin riistaeläin on hirvi, ruotsiksi elgh, saksaksi Elent, joita kahdesti vuodessa kulkee suurina laumoina Nevan yli. Alkukesästä ne näet siirtyvät joukoittain Venäjältä Karjalaan ja palaavat syksyllä Venäjälle. Kummallakin matkalla niitä pyydetään suuria määriä.

Inkerinmaalla on vahvoja linnoja, jotka hyvällä syyllä ovat tähän asti olleet Venäjän valtakunnan salpana jo joihin verrattavia tsareilla ei ole koko valtakunnassaan. Pähkinälinna – venäjäksi Oreska, mikä tarkoittaa pähkinää – sijaitsee vuolaan Nevajoen suulla pienessä saaressa. Joen leveyden vuoksi siihen ei voi osua eikä sitä vahingoittaa minkäänlaisilla kanuunoilla. Siksi se pysyi meidän aikoihimme asti voittamattomana, kunnes – kuten edellä on mainittu – sen Ruotsin kuninkaan Kustaa Aadolfin sitä piirtäessä oli pakko antautua, ei nälänhädän vaan ennenkuulumattoman, taivaasta maan päälle lähetetyn nälkäkuoleman takia. Piiritetyiltä ei näet puuttunut ruokatarvikkeita, joilla he olisivat pysyneet hengissä, mutta heidän suuhunsa ja kurkkuunsa syntyi paiseita, jotka estivät heitä syömästä ja nielaisemasta.

Iivannalinna vastapäätä Narvaa on vahva linnoitus, joka on rakennettu vuolaan virran ympäröimällä niemellä olevalle kalliolle. Se on suojattu vahvalla muurilla ja torneilla, ja vaikka sen länsipuolta, joka on Narvaan päin, voidaan ammuksin pommittaa, niin lähestyminen etelästä, lännestä ja pohjoisesta estää vuolas joki, joka virtaa Narvan ja linnoituksen välissä. Itäpuolelle luonto on kaivanut kukkulaan leveän ja syvän laakson, jonka pohjalla alempana sijaitsevan kaupungin asukkaat asuvat. Linnoituksen ulkopuolella maa on niin tasaista ja niin alhaalla, että kanuunoilla voidaan osua vain tornien huippuihin niinden alaosien pysyessä vahingoittumattomina. Maanalaisia salakäytäviäkään ei voida kaivaa, sillä maapohja on pelkkää kiveä.

Lisäksi tässä maakunnassa ovat Kaprion ja Jaaman linnoitukset, jotka sekä ihmiskäsi että luonto on hyvin suojannut.

Hakkapeliitta on kylän nimi nyky-Rääpyvällä

Kymlenon jälkeen toinen suomalaisten rakentama asuinalue avattiin Seuluskoin piirissä. Rumpalin mäellä tulee rakennetuksi 7 Jukka Tikkasen suunnittelemaa kerrostaloa, joiden asunnot myydään Nokian Renkaat –tehtaan työntekijöille. Seuluskoissa sijaitsevan tehtaan omistava suomalaisyritys esiintyy myös hankkeen rahoittajana. Neliömetri Hakkapeliitta -nimisessä kylässä maksaa tavallista vähemmän, mutta asuntolainan saanut sitoutuu olemaan Nokian Renkaiden palveluksessa vähintään 7 vuotta.

Korven toinen CD-levy

Päivä Joenperäs –nimisen CD-levyn on äänettänyt perinneryhmä Korpi. Yhtyeen johtaja Olga Konkova kertoi, että tässä äänitteessä oli tarkoitus esittää Laukaanjoensuun arkipäivä noin sata vuotta sitten. Tällä Inkerin alueella vierekkäin asuivat vatjalaiset, inkeroiset ja inkerinsuomalaiset, siksi levyn laulut ovat kolmella kielellä. 15 laulua lisäksi luoden perinteistä äänimaisemaa äänitteeltä kuuluvat lehmien ammuunta, paimenen huudot, kyläläisten puheet ja vitsit eri kielillä.

Levyjä on valmistettu 1000 kappa–letta, tuotteen rahallisesti ovat tukeneet Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurikeskus (Syktyvkar) ja Pietarin Inkerin Liitto.

Sampo-keskus juhli vuosiansa

Tatjana Bykova-Soitun perustama Sampo-keskus on täyttänyt 5 vuotta. Lyhyessä ajassa se on kehittynyt monipuoliseksi yritykseksi. Siinä valmistetaan Sampo-koruja, tuohi-, nahka– ja tekstiilituotteita, pidetään käsityöpajoja, opetetaan suomen kieltä ja harrastetaan matkailupalveluita. Viime kesänä yhteistyössä Pyhän Marian seurakunnan kanssa Sampo-keskus avasi oikean taidegalerian kirkon naapuritalossa.

Omia vuosijuhliansa Sampo-keskus vietti Pyhän Marian kirkon kryptassa 3. marraskuuta poikkeuksellisen juhlallisesti. Runsaat vieraat saivat tutustua keskuksen videoesitelmään ja sen myymiin taidetuotteisiin, heidän onnitelessa toimitusjohtaja Tatjana Bykova-Soittua isommat ja pienemmät lahjat kulkivat suuntaan ja toiseen. Illanviettoaikana Sampo-keskus on varmasti saanut monta uutta ystävää.

Tatjanaa onnittelevat arvoisat kutsuvieraat (vasemmalta oikealle) konsuli Kristiina Häikiö, Helsinki-keskuksen johtaja Pirkko Perheen-tupa, pastori Arvo Survo.

Juhlaohjelman helmena oli petroskoilaisen Sattuma –yhtyeen esitys, joka niin kuin aina ihastutti yleisöä. Eikä tietenkään mukana ollut pastori Arvo Survo jäänyt laulamatta.

Matkallaan Hollannista verraton petros-koilainen Sattuma pistäyttyi hetkeksi Pietarissa ja oli kutsuttu esiintymään Sampo-keskuksen vuosijuhlille. Valokuvat V.Uzhvijev

Tatjanalla on taas paljon suunnitelmia, tulossa on hopeatuotteita ja tiivis yhteistyö Suomi-talon kanssa. Hän osaa nähdä kehitysmahdollisuuksia omassa bisneksessaan.

Uniikki vatjalaispuku aarteenlöydöstä

Todella harvinainen aarteenlöytö tehtiin syyskuussa entisen Novasolkan seurakunnan Valjan kylässä. Omalla puutarhan tontilla eräs Vladimir Kriger kaivoi ylös pronssikattilan, josta löytyi suhteellisen hyvin säilyneitä vatjalaisnaisen puvun kappaleita. Kattilan muoto, ruotsalaisia kolikoita koruina sekä löytöpaikka viittaavat, että puku on peräisin 1600-luvulta. Silloin Ruotsin vallan aikana Inkerissä sodittiin ja ihmiset yrittivät säilyttää arvokkaita esineitänsä maan alla.

PIL:n kansanpukukerhon vetäjät Natalja Romanova (vas.) ja Olga Konkova (oik.) Nikita Djatshkovin avustamina tutkimassa aarretta.

1600-luvun vatjalaispuvun uniikki põlviliina on säilynyt tavattoman hyvin.

Hyvin on säilynyt uniikki «põlviliina», alusesiliina, josta tiedot olivat vain 1700-luvulla kirjoitetuissa lähteissä. Vat-jalaispuvun vastaavia kappaleita ei ole missään maailman etnografisissa museoissa, siksi normaalisti 1600-luvun puvut eivät säily. Tärkeää, että aarteen tutkimukseen kutsuttiin Pietarin Inkerin Liiton yhteydessä toimivan kansanpukukerhon asian-tuntijat. 13. marraskuuta Jaamassa (Kingisepissä) pukuaarre esitettiin isossa lehdistötilaisuudessa. Selostajina toimivat arkeologi ja kansantieteilija Olga Konkova sekä kansanpukukerhon johtaja Natalja Romanova. Siitä samana päivänä kertoi kaksi tv-kanavaa.

Olga Konkova

Uuden perinneryhmän ensiesitys

Inkerinmaan kantakansojen perinnekulttuuria tutkivan Irina Golyshevan ympärille on synytynyt uusi yhtye, joka laulaa mm. inkerinsuomalaisia lauluja. Suurin osa laulajista on saanut koulutusta ja intoa Korpi-yhtyeessä. Uuteen Talomerkit –nimiseen lauluryhmään kuuluu 9 eri-ikäistä Pietarin Inkerin Liiton jäsentä. Yhtye harjoitteleekin PIL:n tiloissa yhden illan viikossa.

Uusi yhtye – tutut laulajat. Talomerkkien ensiesitys nuorisotalolla. Valok. Katja Kekkonen

Kansainvälisen suvaitsevaisuuspäivän aattona 14.11. vasta syntynyt perinneyhtye esiintyi ensimmäistä kertaa Pietarin nuorisotalolla. Neljää laulua laulaneet Talomerkit mainiosti avasivat juhlapäivän konserttiohjelman ja ansaitsivat kunniakirjan jo ensiesityksestään.

Inkeri soi kirkon holvissa

Kaksi suomalaista kansalaisjärjestöä Villa Inkeri ry ja Inkerin kulttuuriseura olivat Inkeri soi hyväntekeväisyyskonsertin aloittelijoina 14. marraskuuta. Konsertti pidettiin Pietarin keskustassa Pyhän Marian kirkossa.

Konserttiohjelmaan oli merkitty kaksi esiintyjää: Pietarin teknillisen yliopiston kuoro (johtaja A.Krylova) ja PIL:n Korpi (johtaja O.Konkova). Korpi Ljudmila Soikan säestyksellä lauloi suomeksi ja perinneyhtyeen laulut kuvasivat Olga Konkovan kertomusta inkerinsuomalaisten historiasta ja kulttuurista. Nämä tarinat ja tutut kansansävelmät koskivat monien sydäntä, ikäihmiset joskus puhkesivat niin itkuun kuin nauruun.

Konserttiin kokoontui noin 150 hengen yleisö, sen esityksien yllättävän lämmin vastaanotto mietyttää nyt järjestäjiä – kannattaako toistaa samanniminen konsertti kevään aikana? Kolehtijärjestelmä vain kaipaa parantamista, Kikkerin vanhusten palvelutaloon mennyt tuotto oli aika pieni.

Perinneyhtye Korpi esiintymässä Inkeri soi konsertissa.

Suvaitsevaisuuspäivä
toi kansallisyhdistykset koolle

15. marraskuuta on muuten merkitty kalenteriin kansainväliseksi suvaitse-vaisuuspäiväksi. Sen johdosta Pietarin kansallisuuksien talolla pidettiin oikeat kansalliskultturien markkinat. Kolmisen-kymmentä kansallisyhdistystä, niiden joukossa Inkerin Liitto, esitti toimintaansa ja kultturiperinteitä. Tässä oli eri kansojen ruokia, kansanpukunukkeja, kirjoja ja jopa etno-body-art-studio (seuraten miten melkein alastomien neitojen ihoa maalattiin, huokaisin vain miksei IL:lla ei ole sellaista kerhoa!). Kaikialla oli kansallispukuihin puetut ihmiset, joista moni osallistui konserttiohjelmaan.

IL:n neuvoston jäsen Arvi Korkka vastasi moneen kysymykseen.

Inkerin Liitto toimitti tilaisuuteen Suomalaisuus Venäjällä – venäläisyys Suomessa valokuvan näyttelyn parhaat kappaleet, jakeli uusia Pietarin Inkerin Liiton esitteitä ja vasta painettuja venäjänkilielisiä kirjasia »Kansanjuhlat nuorten voimin.

Kimalteleva risti taas Skuoritsan kirkon yllä

Rovasti Pavel Krylovin toimittama sunnuntain jumalanpalvelus Skuoritsan vanhassa kirkossa 22. marraskuuta oli erittäin juhlallinen. Sen aikana siunattiin kirkon kellot ja kullattu muotoillun piikin kruunaavaa ristiä. Niin piikki kuin ristikin ovat samaa muotoa, kuin ne olivat enen vanhaan. Kellot viihdoikin saivat paikkansa kirkon tapulitornista, jonka ylle on uudestaan rakennettu kuparikatto.

Skuoritsan kirkko on nyt tämän näköinen.

Järjestelmällisesti ja rahallisesti näitä töitä tuki Skuritsan entinen kirkkoherra Esko Jalkanen, joka on nykyään työssä Seinäjoella. Seurakunnan talouspäällikkö Lilja Stepanovan mielestä on hyvän tärkeää, että tällä kertaa kuitenkin suurin osa rahoituksesta järjestyi paikan päällä seurakunnan omista varoistaan.

Yhden rivin uutiset

• Inkerin Liiton neuvoston jäsen Olga Konkova valittiin niin sanottuun Leningradin alueen kansalaiskamariin. Tässä neuvonantavassa elimessä on edustettu arvovaltaa nauttivia kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä.

• 11. marraskuuta Suomen suurruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta näyttely avattiin Venäjän historia-arkistossa Pietarissa. Avajaisissa lauloi mm. Korpi yhtye.

• 20. marraskuuta tiiviissä inkeriläistyöveteraanien piirissä Hatsinan Inkeri-seura juhli 15 vuotisjuhlaansa ja 20 vuotta inkeriläistyön aloittamisesta Hatsinan kaupungissa.

• 27. marraskuuta perinteinen 20. Suomen elokuvaviikko on alkanut Pietarissa, se päättyy 2.12. Ohjelmassa on 8 elokuvaa.

• Eräs Sergei Harvonen (45) loukkaantui terrori-iskussa Nevski express junaa vastaan 27.11.

• 29. ja 30. marraskuuta kaikilla Venäjän televisison pääkanavilla oli dokumentteja talvisodasta, jotka tavattoman laajasti ja monipuolisesti kuvasivat tätä Venäjällä «unohdettua sotaa».

Wladimir Kokko,
Pietari, 1.12.2009

INKERIN LIITON 20 VUODEN HISTORIAN VIRSTANPYLVÄITÄ