inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2009

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Санкт-Петербургская общественная организация «Добровольное общество ингерманландских финнов «Инкерин Лиитто» (ИНН 7825349250) сообщает о продолжении своей деятельности в 2010 году и приглашает всех желающих ознакомиться с отчетом о ее деятельности
2 апреля 2010 года
с 10.00 до 13.00
по адресу: Санкт-Петербург, Пушкинская ул.,
дом 15, пом.1Н. Председатель СПбОО «Добровольное общество ингерманландских финнов «Инкерин Лиитто»
Кокко Владимир Адольфович

Биржа труда:

tyollistamiskeskus

Учреждение
«Центр трудоустройства «Инкерин Лиитто» сообщает о продолжении своей деятельности в 2010 году. Директор учреждения Трошина Наталья Ивановна
(тел. 713-25-56)

Для детей:

Занятия и экскурсии

КУРСЫ:

Курсы
финского языка
Ал.Кирьянена

Курсы
финского языка
Аллы Садовниковой

Курсы
финского языка
САМПО-центра:

1. Разговорный финский язык
OSAAN ITSE –
УМЕЮ САМ;

2. Специальный курс для начинающих = 120+120 часов ;
3. Курсы гидов на финском языке.

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

http://www.inkeri.fi/
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Inkerin päivä

02.10.2010

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10

Sää Inkerissä

 








     

Uutisia Inkeristä 

Uutisia Inkeristä 11/10:

Inkerinsuomalaisten tragedia

Inkerinsuomalaiset yhä löytävät sukulaisia

Usp:n puhemiehistön kokous

Hallituksessa puhutaan Rappulassa tapahtuu

Vainottujen suomalaisten muistokirja

Maailman toiseksi suurin Stokka

Survon konsertti Pyhässä Mariassa

Lempi Kesonen opettajakilpailun voittajana

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Inkerinsuomalaisten tragedia

Sheakespearen tunne­tuimma­ssa tragediassa prinssi Hamlet sanoo murtuneena: Aikojen yhteys on mennyt rikki. Vaikka olin lukenut ja kuullut nämä sanat monta kertaa, vasta yli 30-vuotiaana sain ymmärtää, mitä ne oikein tarkoittavat.

Voiko olla jotakin kauheampaa, kun lapset ja vanhemmat eivät ymmärrä toisiansa, kun vanhemman sukupolven luoma tuhoutuu eikä siirry tulevalle sukupolvelle, kun kansa ei opi mitään omasta historiastaan?

Ymmärtääkseni juuri se on tapahtunutkin inkerinsuomalaisten elämässä. Stalinin aikoina vainotut inkerinsuomalaiset pelkäsivät puhua suomea lapsilleen, eivät kertoneet heille perheensä tarinoita, jopa muuttivat sukunimet, jotteivat lapsista kasvaisi suomalaisia. Aikojen yhteys näin katkesi, ilmestyi paljon kielitaidottomia inkeriläissyntyisiä, jotka eivät tunne itsensä suomalaisiksi. Pelko ja epävarmuus tulevaisuuteen sijoittuivat ihmisten sieluihin.

Sitten on alkanut niin sanottu paluumuutto Suomeen. Tätä mahdollisuutta käyttivät ennen kaikkea nuoremmat työikäiset inkerinsuomalaiset. Vahnemmalla sukupolvella on aina ollut kova kiintymys koti-Inkeriin. Mitä seurauksia? Viime vuonna minun paluu­muutto­valmennus­ryhmässä opiskeli iäkäs pariskunta, kunnon inkerinsuomalaisia Keltosta, joille suomen testi ei ollutkaan ongelmana. Molemmat eivät halunneet muuttaa, silti päättivät kuitenkin lähteä, siksi «kaikki lapset ovat siellä, vanhuus ja yksinäisyys pelottavat». Tälläisiä esimerkkejä meillä on paljon, joskus Inkerin Liiton toimistoon soitetaan Suomesta ja kysytään, voimmeko me määrätä jonkin iäkkään inkeriläisäidin kylästä «X» vanhainkotiin? Tällaista on vaikea siettää. Aikojen yhteys menee taas rikki, kun lapset ja vanhemmat joutuvat asumaan eri maissa, kun he eivät pysty tukemaan toisiansa.

Sanotaan, että nykyään Suomessa on yli 20 tuhatta inkerinsuomalaista. Moni on tuonut uuteen kotimaahan alaikäiset lapset tai heille syntyi lapsia jo Suomessa. Suomalaista peruskoulua käyneestä kasvaa epäilemättä oikea suomensuomalainen, jolle Inkeri-käsite oi aivan tuntematon ja joka puhuu täysin toista, kuin hänen venäjänkieliset vanhempansa, kieltä. Jossakin vaiheessa nämä lapset alkavat vieraantua niistä oudoista faijasta ja mutsista, jotka eivät edes osaa käytäytyä oiken nyky-Suomen yhteiskunnassa. Ja aikojen yhteys selvästi menee taas rikki, kolmannen kerran kolmen inkeriläissukupolven ajankaudella.

Minusta se on kansamme iso tragedia, Sheakespearen mittainen tragedia. Inkerinsuomalaiset ovat edelleenkin yhteinen kansa, mutta sen ruumis on hyvin sairas. Hoito ei tule olemaan helppo eikä nopea.

Inkerinsuomalaiset yhä löytävät sukulaisia

Serkut Aleksanteri Ahmonen Pietarista ja Elisabeth Hogblom Goteborgista Skuoritsan maisemissa. Matti Pitkä Skuoritsan Pitkälästä syntyi v. 1839, hänen kahden lapsen jälkeläiset elävät nykyäänkin eri maissa. Tytär Maria meni naimisiin Pietari Ahmosen kanssa, tämä tsaarin armeijan entinen sotilas kuoli v. 1934 Inkerissä. Maria äitinsä ja Antti-poikansa kanssa joutui vaeltamaan Kloogan kautta Tampereelle ja takaisin Neuvostoliittoon. Antti kuoli 1993 ja hänen Aleksanteri-poikansa perheineen asuu nykyään Pietarissa.

Kuvassa: Serkut Aleksanteri Ahmonen Pietarista ja Elisabeth Högblom Göteborgista Skuoritsan maisemissa. Valokuva Natalia Bomova

Matti Pitkän poika Antti Pitkä vaimonsa Katrin kanssa on saanut kaksi tytärtä Annan ja Marian, molemmat menivät naimisiin jo ennen sotaa. Koko iso suku maailmansodan aikana joutui Suomeen. Marian tytär Hilda Nikkonen nykyään asuu Helsingissä, taas Annan tyttö Hilda Paakkonen (synt. 1935 Skuoritsan Uudessa Niskovitsassa) asuu Göteborgissa Ruotsissa.

Tämän monimutkaisen sukupuun oksat on tutkinut Aleksanteri Ahmosen vaimo Natalia Bomova, jota on todella paljon auttanut taitava suomalainen sukututkija Päivi Tukia. Päiviin Natalia on tutustunut sattumalta IL:n toimistossa. Arkistoaineiston avulla Natalia on havainnut monta jännittävääkin seikkaa. Esimerkiksi Antti Ahmosen sisko Olga, joka piiritetystä Pietarista yritti päästä Skuoritsaan tyttärensä luokse rintamalinjan yli, otettiin kiinni ja tuomittiin teloitettavaksi. Natalia järjesti myös pietarilaisten Ahmosten tapaamisen Ruotsissa asuvien sukulaistensa kanssa viime kesänä Inkerissä. Hilda Paakkonen tyttöineen pääsi kotikylään ja muisteli myös Hatsinan paikkoja. Jopa yli kuudenkymmenen vuoden eron jälkeen inkerinsuomalaiset yhä löytävät sukulaisiaan.

Usp:n puhemiehistön kokous

Uusi viime toukokuussa valittu ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui ensimmäistä kertaa Helsingissä 1.-2. marraskuuta. Paitsi alueraportteja kokouksen asialistassa oli kolme pääasiaa: kirjeäänestäminen, inkeriläispaluumuutto ja suomi-koulut. Suomi-koulujen ongelmana on se, että vaikka niiden lukumäärä on huomattavasti kasvanut, Suomen myöntämä tuki pysyy entisellään eikä riitä enää mihinkään. Maailmalla asuvat Suomen kansalaiset haluavat äänestää eduskunta- ja presidenttivaaleissa, mutta jossakin Kanadassa tai Yhdysvalloissa asuvan on vaikea päästä edustustoon äänestämään, mutta laiki ei mahdollista äänestämistä postitse.

Meille oli tärkeintä tietenkin Suomen hallituksen lainmuutosehdotus, joka koskee inkerinsuomalaisten paluumuuttoa. Puhemies Ville Itälän johtama porukka kävi tapaamassa maahanmuuttopolitiikasta vastaavaa ministeri Astrid Thorsia ja korkeita maahanmuuttoviraston virkailijoita. Ministeri Thorsin mukaan usp:n lobbaus onnistuu puoleksi, eli Suomessa sodan aikana olleille paluumuutto-oikeus ilman mitään ehtoja jää ikuiseksi, taas suomalaisuutensa takia vainotut tätä oikeutta tulevaisuudessa eivät saa. Vastaten varapuhemies W.Kokolle ministeri mainitsi, että teidän tämä ehdotus tuli niin äkkiä. Allekirjoittanuthan lausui tämän kaikkien inkeriläisliittojen hyväksymän ehdotuksen usp:n varsinaisessa istunnossa toukokuussa 2010 ja siinä hyväksyttynä se muodostui usp:n päätöslauselmaksi. Ilmeisesti puoli vuotta ei riittänyt hallitukselle ajatuksen omaksumiseksi...

Viikolla 45. ulkomaalaislain muutosehdotukset annettiin käsiteltäväksi eduskuntaan. Tarkoitus on käsitellä ne ennen keväteduskuntavaaleja. Tödennäköisesti inkerinsuomalaisten paluumuuttojono Venäjällä suljetaan 1.7.2011 ja sen jälkeen jono puretaan nopeutetusti. 1.7.2016 inkerinsuomalaisten yleinen paluumuutto-oikeus menee, lainmuutosehdotuksien mukaan umpeen.

Hallituksessa puhutaan Rappulassa tapahtuu

Rontyskoja yha lauletaan ja tanssitaan Rappulassa Leningradin alueen hallituksen jo kolmatta kertaa järjestämä suomalais-ugrilaisten kansojen ongelmia käsittelevä konferenssi pidettiin 12.-13. marraskuuta Pietarissa hallituksen talossa. Sen pääaiheena tällä kertaa oli «Nuoriso ja tulevaisuus». Konferenssin avasi alueen varakuvernööri Aleksandr Kuznetsov, ainakin alkuvaiheessa mukana oli virkailijoita Venäjän presidentin hallinnosta, Komin ja Karjalan tasavalloista.

Kuvassa: Röntysköjä yhä lauletaan ja tanssitaan Rappulassa. Valok. Wladimir Kokko.

Kokoontuneet saivat kuulla parisenkymmentä esitelmää, niistä neljässä (mm. pj Aleksanteri Kirjasen ja Olga Konkovan) mainittiin inkerin­suomalaisten ongelmia. Mutta puhumisia oli tarpeeksi niin viime kuin toissavuoden konferensseissa.

Tapahtua on alkanut Toksovan Rappulassa, missä konferenssin toisena päivänä paikallisen kulttuuritalon tiloissa avattiin «etnokeskus», jonka tarkoituksena on «palauttaa inkeriläiskulttuuri Inkerin kyliin». Tähän työhön on kovasti innostunut kulttuuritalon johtaja Denis Izmailov, hän on ottanut vastaan siirtyvän kantakansojen museon sekä myöntänyt tilat kerho- ja koulutustoimintaa varten. Avajaispäivänä järjestettiin hyvä konsertti, jossa esiintyivät Tuutarin seurakunnan lauluryhmä, hanuristi Ljudmila Soikka ja perinneyhtye Korpi. Mutta varmasti tärkeintä koko päivän ohjelmassa oli Röntyskän esitys. Tämä noin 35 vuotta vanha perinneyhtye on kotoisin Rappulasta eikä ole kuollutkaan pois. Ryhmässä on nykyään kahdeksan naista, joista kaksi oli yhtyeen vanhassa legendaarisessa kokoonpanossa. Virallista johtajaa heillä ei ole, mutta Olga Konkovan mukaan etnokeskuksen toiminnassa ennen kaikkea huolehditaan tämän yhtyeen kehityksestä. Hän pitää myös mahdollisena lapsiryhmän perustamista Röntyskän yhteyteen. Yhteisiä suunnitelmia tukevat alueen hallitus, Inkerin Liitto ja Toksovan luterilainen seurakunta.

Vainottujen suomalaisten muistokirja

Kniga pamjati finnov (Suomalaisten muistokirja) Leonid Gildi ja Mihail Braudze ovat julkaisseet uuden venäjänkielisen kirjan Kniga pamjati finnov (Suomalaisten muistokirja). Siihen on koottu tekijöiden saamat perustiedot yli 11000 Neuvostoliitossa 1930-luvulta alkaen vainotusta suomalaisesta, karkotetuista, vangituista, teloitetuista. Luetteloissa on niin inkerinsuomalaisia kuin suomen- ja amerikansuomalaisia. Vain muutamasta kymmenestä uhrista on esitetty valokuva.

Esipuheen kirjaan on kirjoittanut piispa-emeritus Leino Hassinen, joka pitäen kirjaa arvossa kirjoittaa, että inkerinsuomalaisten kohtalo Stalinin Neuvostoliitossa todella järkyttää. Näyttävästi julkaisseen kirjan etusivussa lukee Tom 1 (eli Kirja 1.), on hyvin toivottava, että dokumenttikirja saisi jatkonsa, koska se sisältää vain suhteellisen pienen osan kaikista syyttömistä uhreista, siksi vain maaliskuun lopussa 1942 Leningradin piirityksestä Siperiaan karkotettiin noin 28 tuhatta suomalaista...

Maailman toiseksi suurin Stokka

Maailman toiseksi suurin Stockmanin tavaratalo avattiin 12. marraskuuta Pietarin keskustassa Nevski prospektilla Vosstanija kadun kulmassa. Isolla ostoskeskuksella on toinenkin nimi Nevski Center, siksi uusitun kortelin yli 90 000 neliömetristä vain alle kolmannen osan kattaa varsinainen Stokka, loput tilat vuokraavat muut liikkeet.

Pietarin Stockmanin oli pakko säilyttää historiallisen korttelin rakennusten vanhat julkisivut, taas sisäpuolelta se näyttää modernilta ja muistuttaa Helsingin tavaratalon arkitektonista ratkaisua.

Pietarin Stockman. Se kohoaa 6 kerrosta ylöspäin ja maan alla on kolme kerrosta (ruokaosasto sekä 2 autoparkkikerrosta).

Tavaratalon avajaisiin tuli osallistumaan Suomen pääministeri Mari Kiviniemi Stockmanin konsernin johdosta puhumatta. Ensimmäisenä päivänä kävijöitä oli todella paljon, mutta heti huomaa, että kauppa on vasta starttilinjalla. Isompia ongelmia oli juuri ruokaosastolla, siellä tavaroissa ei ollut vielä hintalappuja ja avuttomat kassat ruuhkantuivat heti. Päivästä toiseen toiminta tietenkin vakiintuu, meidän on helppo seurata tilanne, Inkerin Liiton toimistohan on Pietarin Stokkasta vain parin sadan mertin päässä ja olemme kaikki jo hankkineet varsinaisen asiakkaan kortin.

Survon konsertti Pyhässä Mariassa

Arvo Survo Syyskuusta alkaen kanttori Marina Väisän ansiosta Pyhän Marian kirkossa säännöllisesti järjestetään 7-8 konserttia kuussa. Paitsi hengellistä musiikkia korkeantasoiset pietarilaiset muusikot soittavat ja laulavat niissä klassisiakin kappaleita. Konsertit ovat ilamisia, mutta niissä kerätään kolehtia.

Arkistokuva Wladimir Kokko

Lauantai-iltana 20. marraskuuta kirkossa pidettiin lähetyspappi Arvo Survon konsertti. Karismaattisen pastorin laulut kitaransa säestyksellä niin kuin aina ovat vetäneet paljon kuulijoita.

Lempi Kesonen opettajakilpailun voittajana

Lempi Toivontytär (Ljubov Toivovna) Kesonen (49) on vuoden 2010 yksi Pietarin kaupungin opettajakilpailun voittajista. Hän opettaa ompelemis- ja muotoilutaitoja tuleville räätäleille Pietarin muotiammattilukiossa. Kilpailu oli vakava, Lempi kertoo, piti päästä kolmen karsintakierroksen läpi ja neljäs järjestettiin kaupungin opetuskomiteassa.

Opettaja Kesonen on syntynyt Röntsänsillassa Pietarin ja Kraasselan välissä. Toivo-isänsä oli Tuutarista kotoisin ja osasi suomea hyvin. Vaikka Lempi on käynytkin joskus IL:n kurssia, hän sanoo itsensä suomenkielen taidottomaksi.

Kesosen ammattiura on alkanut tässä samassa ammattilukiossa, josta valmistuttua hän pääsi opikselemaan talous- ja palveluyliopistoon. Ompelualan insinööri­tutkinnon suorittanut Lempi Kesonen oli ollut 2 vuotta Mariinski teatterin pukeutumis­osasolla töissä, mutta lopulta ryhtyi opettajaksi. Hän pitää omasta ammatistaan oikeasti ja on ollut jo 27 vuotta opettajan virassa muotiammattilukiossa.

Perhe-elämäkin on Lempillä sujunut normaalisti, kuuloisaksi tulleella opettajalla on kaksi aikuista lasta. Kysymykseeni onko hän paluumuuttojonossa Lempi Kesonen vastasi ei.

Yhden rivin uutiset

1. ja 3. marraskuuta Alla Sadovnikova ja Wladimir Kokko pitivät täydennys-koulutusseminaarin Pietarin suomen opettajille. Puolentoistakymmenen osallistujaryhmässä oli koulujen 23. ja 200. sekä IL:n suomen opettajia.

Pietarin isossa näyttelyhallissa Maneesissa 13. marraskuuta pidettiin kansalliskulttuurien markkinat, joissa Inkerin kantakansojen kulttuuria edusti perinneyhtye Korpi (joht. O.Konkova).

Venäjän kansalliskirjastossa 17.11. on alkanut Kalevalan harvinaisten painosten näyttely. Korpi taas lauloi avajaisissa.

21. Suomen elokuvaviikko avattiin 19. marraskuuta varmasti ohjelman parhaan Miesten vuoro elokuvan esityksellä. Puheet avajaisissa pitivät pääkonsuli Olli Perheentupa ja ohjaaja Joonas Berghäll.

Wladimir Kokko,
Pietari, 2.12.2010

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

 

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
SK на мастер-классы и обучение на курсах: Вышивание; Батик; Войлок (фильцевание); Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); Вырезание из дерева; Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
SK к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности
по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00. Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

SK

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

Uusi kirja • Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко
«Ингерманландские финны»,
обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...


Etsi:

детские каникулы в Финляндии / Uutisia Inkeristä