inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto



 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

:

tyollistamiskeskus

:


:

    


 

    

-

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12, 12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
Inkerin Liitto

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Katri Puukkonen 90

13.10.2012

advertising

Design: Dm.Guitor2006

merkki

Openstat
04/01/10




     

Uutisia Inkeristä 11/12:

Hän oli samaa verta inkerinsuomalaisten kanssa. Selim Jalmari Laurikkala 130 vuotta.

Suomalainen Pietari: suosittu kaupunginkierros

Kirkon uuden ajan historia ihmisten kertomana

Studia Generalia: kiinnostava luentosarja

Suomen lumoja. Taidenäyttely Roerichin keskuksessa.

Paluumuuttovalmennuksen opettajat yhdessä Kotkassa

Yhden rivin uutinen

Uutiskolumnistin kannanotto

Hän oli samaa verta inkerinsuomalaisten kanssa.
Selim Jalmari Laurikkala 130 vuotta.

Laurikkalasta minä sain kuulla jo pienenä. Isoisäni sisko näytti minulle rovasti Laurikkalan allekirjoittaman rippitodistuksen. Susanna täti kertoi, että kun hänen piti käydä rippikoulua, Kelton seurakunnassa ei ollut jo pappia. Nuoret joutuivat käymään Linnan kirkos, jossa Selim Jalmari Laurikkala piti rippikoulutusta kaikille.

Laurikkalan valokuva on sailynyt lahes jokaisessa inkerilaisperheessa Sukuni arkistosta löytyi myös tämä valokuva. Myöhemmin sain tietää, että Laurikkalan valokuva on säilynyt lähes jokaisessa inkeriläisperheessä. Rovasti oli hyvin suosittu ja häntä oli helppo lähestyä. Hän muisti nimittäin satoja jollei tuhansia inkerinsuomalaisia. 30-luvulla yhteydenotto pastoriin voisi olla todella vaarallista, neuvostolehdet avoimesti haukkuivat Laurikkalaa Suomen vakoilijaksi ja tällaisista kontakteista joskus maalikot tuomittiin vankeuteen.

Inkerinsuomalaisten parissa Selim Jalmari Laurikkala teki sielunhoitotyötä 33 vuotta (symooolista sekin!). Suomen länsirannikolla Pyhärannassa 29.12.1882 syntynyt pastori saapui Inkeriin vuonna 1909. Ensin hän oli kirkkoherrana Länsi-Inkerissä, mutta sitten siirtyi Rääpyvälle ja kun 1920-luvulla pastoreista oli pula hän kierteli Inkerinmaan eri suomalaisissa seurakunnissa ylläpitäen uskovaista väkeä. Vuonna 1925 hänestä tuli Inkerin kirkon konsistorion johtaja, mutta nähden kirkkoväen pulmia ja haluten olla tavallisen ihmisen lähellä Laurikkala ei suostunut piispan virkaan.

Wladimir Kokko Viisaan ja hyvin koulutetun rovastin saarnat olivat todella poliittisesti korrektisia, hän julisti Jumalan sanaa ja vahvisti joka ihmisen uskoa politiikkaan puuttumatta. Ehkä tämä ja Suomen kansalaisuus (Pyhän Marian kirkkokin toimi silloin jonkin aikaa pääkonsulaatin suojelussa) pelastivat Laurikkalan hengen. Verisenä vuonna 1937 hän sai kuitenkin lähtöpassin pois Neuvostoliitosta.

Vuosina 1952-57 Selim Jalmari Laurikkala oli lähetyspastorina Ruotsissa, jossa toimi tutussa miljöössä inkerinsuomalaisten keskuudessa. Ruotsiin paenneet maamiehet tunsivat hänessä elävän linkin menetettyyn kotimaahan ja inkeriläisyyteen.

Rovasti Laurikkala näki inkerinsuomalaiset heidän parhaimpina ja vaikeimpina vuosinaan, heidän parissa hän teki työtä niin koti-Inkerissä kuin eri puolilla pakolaisia ottanutta Ruotsia. Kukaan muu suomensuomalaisista ei tuntenut Inkerinmaan suomalaisia 1900-luvulla niin hyvin kuin Selim Jalmari Laurikkala, hän oli kanssamme samaa verta. Muistellen tätini kertomuksia kerran olen päässyt laskemaan seppeleen hänen haudalleen Pyhärannassa.

Suomalainen Pietari: suosittu kaupunginkierros

1880-luvulla, kun Pietarissa asui n. 24 tuhatta Suomen kansalaista, sitä sanottiin suomalaisten toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Kaupungissa toimii suomalaisia kouluja ja yrityksiä, ilmestyi kaksi suomenkielistä lehteä, satoja suomalaisia palveli tsaarin armeijassa ja sotalaivastossa. Kaupunkia ympäröineissä kylissä asui kymmeniä tuhansia inkerinsuomalaisia, jotka kävivät kauppaamassa tavaroitansa Linnan rintkoilla.

Suomalainen Pietari -kierroksen ryhmakuva Ohtalaisen patsaan juurilla Kuvassa: Suomalainen Pietari kierroksen ryhmäkuva Ohtalaisen patsaan juurilla. Ohtalasiksi vanhassa Pietarissa sanottiin Ohtan kaupunginosassa asuneita suomalaisia maidonmyyjiä. Kuva Tatjana Bykova-Soittu

Siitä ja muista suurkaupungin suomalaispiirteistä kerrottiin taas 3. marraskuuta Suomalainen Pietari- nimisellä kaupunginkierroksella, jota opasti Wladimir Kokko. Tämä kaupunginkierros pidetään usean kerran vuodessa, kun vain halukkaita saadaan tarpeeksi. Tällä kertaa kierroksen järjestäjänä oli Tatjana Bykova-Soitun johtama Sampo-keskus. Tapahtuman mainostamiskampanja oli onnistunut niin hyvin, että kolmelle ilmoittautuneelle jouduttiin sanomaan ei, sillä edes isosta linja-autosta ei riittänyt paikkoja.

Kirkon uuden ajan historia ihmisten kertomana

Marraskuussa 2012 valmistui arvokas Inkerin kirkon historiakirja, jonka venäjänkielinen nimi käännetään näin: Uskon satojen vuosien pitkä taival. Inkerin kirkko: 400 vuotta historiaa, 40 vuotta ilman temppeleita, 4 elpymisvaihetta. Kirjan tekijänoikeus on kirkolla ja sen päätoimittajana on piispa Aarre Kuukauppi.

Laadukkaasti painottu ja runsaasti kuva-ainestoa sisältävä 300 sivun kirja on yli kolmenkymmenen henkilön kirjoittamien ja kertomien juttujen kokoelma. Tekijöiden joukossa on mm. Arvo Survo, Harri Mõtsnik, Leino Hassinen, Aarre Kukauppi, Kosti Laitinen, Isto Pihkala ja Tuulikki Vilhunen. Tekstit käsittävät pääosin Inkerin kirkon perestroikan aikana alkaneen elpymisen vaiheita, mutta myös osoittavat kunniaa niille karismaattisille vaikuttajille, jotka vilpittömällä hengellisellä työllään tätä elpymistä valmistelivat. Historiaa esitetään eri näkökulmista, joskus se on syvää analyysia, joskus vain jonkun ihmisen oma kääntymisen tarina. Voimmeko ennustaa, kumpi on vuosien kulutta arvokkaampi?

Kokonaisuutena kirja antaa harvinaisen vaikuttavan ja monipuolisen kuvan elävän uskon muuttumisesta kehittyväksi nykyajan kirkoksi. Kirjoja on julkaistu vain 1000 kappaletta ja kannattaa kiirehtiä saadakseen sen ostetuksi.

Studia Generalia: kiinnostava luentosarja

Paajohtaja Jussi Nuorteva luennoimassa Säännölisesti Studia Generalian luennot keräävät Suomen Pietarin pääkon-sulaatin tiloihin paljon kiinnostuneita. Eri aiheista tässä käyvät luennoimassa parhaat suomalaiset asiantuntijat.

Marraskuussa luentoja oli kaksi. 1.11. professori Alpo Juntunen piti historialuennon siitä, miten Suomi oli kehittynyt itsenäiseski valtioksi. Hän korosti Ruotsin kulttuurin vaikutusta ja uskonnon merkitystä sekä analysoi mutkikasta suhteiden rakentamista itänaapuriin.

Kuva L.-L.Aleksandrova: Pääjohtaja Jussi Nuorteva luennoimassa.

15. marraskuuta otsikolla Kaksoispäisen kotkan varjossa: Suomi vuonna 1812 aiheesta luennoi Suomen kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva. Asiantuntia kertoi siitä, miten tilanne Suomessa muttui suurruhtinaskunnan perustettua. Autonominen Suomi sai uuden pääkaupungin, oman tullihallituksen, valtiopankin, keskusarkiston sekä verot suunnattiin oman maan kehittämiseen. Esitelmänsä aikana luennoitsija näytti kokoontuneille monia historiallisia asiapapereita.

Lilja-Liisa Aleksandrova

Suomen lumoja.
Taidenäyttely Roerichin keskuksessa.

Inkerilaislaulajat Roerichin museossa 23. marraskuuta Pietarin Roerichin museossa avattiin Suomen lumoja niminen näyttely, joka kertoo Nikolai Roerichin suhteista suomalaisiin taideihmisiin. Se esittää yhteisiä piirteitä, jotka näkyvät Roerichin ja esim. A.Gallén-Kallelan sekä E.Järnefeltin tauluissa. Näyttelyssä on mm. N.Roerichin Viikingin tytär, Jättiläisen hauta ja Svetogor sekä E.Järnefeltin Kaksi haukkaa metsässä ja Syksyinen maisema alkuperäiset taulut venäläisistä ja suomalaisista kokoelmista. Esillä on myös A.Gallén-Kallelan Kalevala-sarjaan liittyvät luonnokset.

Kuva L.-L.Aleksandrova: Inkeriläislaulajat Roerichin museossa.

Avajaisiin kutsuttiin laulamaan Inkerin Liiton muusikkoja. Näyttely on auki huhtikuuhun asti.

Lilja-Liisa Aleksandrova

Paluumuuttovalmennuksen
opettajat yhdessä Kotkassa

Paluumuuttovalmennuksen opettajat KotkaMills:n tehdaskaynnilla Suomea paluumuuttovalmennuskursseilla opettavien vuosiohjelmaan kuuluu täydennyskoulutus Kotkassa, missä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (EKAMI:n) päätoimipaikka on. EKAMI on monta vuotta toiminut paluumuuttovalmennuksen vastuukouluttajana. Tänä lukuvuonna tulevat paluumuuttajat saavat ilmaista opetusta 12 ryhmässä Karjalassa ja 7 ryhmässä Inkerissä.

Valokuva W.Kokko: Paluumuuttovalmennuksen opettajat KotkaMills:n tehdaskäynnillä.

26.-30. marraskuuta kokeneet suomen opettajat Venäjältä taas vieraili Kotkassa. Ei ole ihmettä, että kun 7 opettajaa Petroskoista, 3 Pietarista ja 1 Hatsinasta saa yhdessäoloaikaa, onhan heillä todella paljon kokemusta vaihdeltavaksi. Mutta joka opintomatkan aikana aina saa myös uusia opetusmetodiikkavinkkejä ja paljon uutta tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Sanavarastoa tehokkaasti täydentävät käynnit tehtailla ja virastoissa. Taas suomalaiseen kulttuuriin perehdytään paremmin vaikka osallistumalla EKAMI:n henkilökunnan pikkujouluihin!

Yhden rivin uutinen

Kansainvälisenä suvaitsevaisuudenpäivänä 16. marraskuuta Pietarin kansallisuuksien talon markkinoilla itsensä esitteli oli noin 60 kansallisyhteisöä. Niiden joukossa oman panoksensa konserttiohjelmaan teki PIL:n Kotikontu kuoro.

Wladimir Kokko,
3.12.2012, Pietari


E T S I :